#26: -  

 Vastahan sitä aamulla ihan TV:ssä Kouvolan ylin johto kehui. Itse olen Kouvolasta kuullut kyllä aivan muuta. Hallinto taitaa vieläkin olla sekaisin ja todella kallis monikuntaliitoksen jälkeen. Samassa keskustelussa Backman kehui, ettei savonlinnalaisena päättäjänä pysty vaikuttamaan kuntayhtymien päätöksiin eikä toiminnan sisältöön. Siellä ei siis omistajaohjaus toimi, kuten on ajateltu. Mistä tämä johtuu? Siitä, että yhtymissä päätökset tehdään poliittisissa ryhmissä eikä niissä jäseninä olevat ota huomioon kuntansa eli omistajan ääntä, vaikka omistaja olisi toivonut, miten pitäisi päättää.  Lisäksi ei taida kuntien ja kuntayhtymien keskustelu toimia siten kuin pitäisi, jos omistajaa ei kuulla.

Backman myös unohtaa sen, että eduskunta on säätänyt muutaman pikku lain, joilla kunnat pakotetaan kuulumaan kuntayhtymiin, esim. sairaanhoitopiirit ja ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät. Pitäisikö siis palata historiassa takaisin päin ja ottaa kuntien omaksi ne ammatilliset koulut, jotka niissä joskus ovat olleet. Näin opppilaskohtainen valtionosuuskin menisi siihen kuntaan, jossa oppilaitos sijaitsee eikä siihen, joka on yhtymän kotipaikka. Muualta tulevien oppilaiden kulut maksaisi sitten valtio suoraan oppilaitokselle tai maksajana olisi opiskelijan kotikunta, jos opiskelu tapahtuu kunnan ulkopuolella.

Miten Backmanin perusteet parantavat ns. kestävyysvajetta? Etenkin, kun tutkimusten mukaan kustannukset ensin nousevat merkittävästi ja voidaan puhua jopa kustannusten kaksoiskasvusta varsinkin liitettävien kuntien osalta. Esimerkiksi monet 15 000 - 20 000 asukkaan kunnat tuottavat tehokkaammin ja taloudellisemmin sosiaali- ja terveyspalvelut kuin vaikkapa Tampere. Nyt liitettävien kuntien kustannukset kasvavat eli tulevat asukkaille kalliimmiiksi ja lisäksi byrokraattisempi hallinto maksaa merkittävästi enemmän kuin matala ja läpinäkyvä organisaatio.