Mikäli haluat vesien tilan todella parantuvan, kiinnitä huomiota niihin todellisiin kuormittajiin, eikä turvetuotantoon.
Turvetuotannon kuormitukset ovat tiukassa seurannassa ja ne voidaan nykyisin etukäteenkin laskea suhteellisen luotettavasti (mitattu ja puhdistusta kehitetty yli 30 vuotta)
Muitten kuormittajien osalta tilanne on lähinnä kyseenalainen. Hämmästyttää todella millaisia vuodatuksia on lehdissä ja netissä ilman mitään tietoa asioista.
Tällaisen kirjoittelun ymmärtää kyllä jollekkin "lääninriitelijälle",jota innostaa lähinnä julkisuudenkipeys, mutta ihmetyttää kyllä sellaisten henkilöitten vuodatukset joiden aikaisemman toiminnan on olettanut jollain tavalla perustuvan mitattavissa ja laskettavissa oleviin tosiasioihin.

Nimittäin sellaisia asioita, mitkä voidaan mitata ja laskea ei kannata eikä voi ratkoa enemmistöpäätöksillä. Valitettavasti hyvin useat kyllä luulevat vieläkin niin että tällainenkin tosiasia muuttuu toiseksi äänestämällä ja politikoimalla.

Hyvänä esimerkkinä on Pien-Saimaan työryhmän tulos missä selvitetiin Pien-Saimaan kuormitus. Siinäkin oli pari vuosikymmentä käyty samanlaista kalabaliikkia Suursuon turvetyömaasta. Mutta selvityksen jälkeen osoittautui; yllätys, yllätys: turvetuotannon osuus oli käytännössä mitätön. Sama tilanne on myös Kyyvedessä, Puulassa, Rauhajärvessä yms. Kyllä se kuormitus tulee muualta. Selvitys olisi hyvä aloittaa näiden vesien osalta mahdollisimman pian, jotta tämä hölynpöly loppuisi.
Koska ei siitä maakunnallemme ole mitään etua,jos tällaista disinformaatiota levitetään ympäriinsä, jopa maakunnan valtalehden toimesta.
Tiedän, tiedän: kun minä olin lapsi vedet olivat niiiiin puhtaita jne....
Alla osoite Pien- Saimaan tapauksesta.
Kuuluin valvontaryhmään ko. projektissa, ja turvetuotannon vesiensuojelun kehittämisen työpajaan jäsenenä.
Tosin siinä nyt ei paljon työtä ollut kun siellä oli kaksi työmaata, joilla oli selvät tiedot kuormituksista ja parantamissuunnitelmat valmiina. Muilla maankäyttäjillä oli asiat vähän heikommin, ei tietoa kuormituksista mm.
Sosittelisin samaa, jos tarvetta tuntuu olevan
Tarmo Leikas suunnitteluinsinööri VAPO Oy
http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/01/pien-saimaa_karsii_eniten_maataloudesta_1369245.html?origin=rss

#111: Tarmo Leikas VAPO Oy - Vesien kuormituksesta

Oheisessa linkissä on kuva eräältä Vapon tuotantoalueelta: http://www.flickr.com/photos/aivansama/5060421138/ .Kuva on huhtikuulta 2010. Kyseisellä tuotantoalueella on rikostutkinta käynnissä jo melkein vuoden. Kuvassa näkyy miten vesienpuhdistus "toimii" tuotantoalueella, johon kohdistuu rikostutkinta! Kuva on pintavalutuskentän reunasta, josta lähtee puro alapuoliseen vesistöön eli kohdasta missä vesienpuhdistusrakenteet loppuvat. Kuvassa näkyy miten "puhdistetun" veden mukana virtaa turvepaakkeja. Jos vesienpuhdistus on tällä tasolla turvetuotantoalueella niin on aika hurskastelua puhua siitä, että miten muut osapuolen kuormittavat vesistöä.

#111: Tarmo Leikas VAPO Oy - Vesien kuormituksesta 

Mistähän se turpeen kyllästämä vesi on sitten peräisin joka tälläkin hetkellä virtaa Pihlaspurua pitkin kohti Puulavettä. Kävin tuon asian eilen (6.10) toteamassa, muutama satametrinen Pihlassuolta. Näyttää turpeen määrä Pihlaspurussa lisääntyneen, sitten viime kesän, jostain syystä. Alueella EI OLE maatalouden aiheuttamaa kuormitusta (kuten Vapossa asia ilmaistaan ja tuodaan esille joka käänteessä, vanha virsi) eikä peltoja ja metsiä ole ojitettu 30 vuoteen.

 

#111: Tarmo Leikas VAPO Oy - Vesien kuormituksesta 

On pöyristyttävää, että Vapo edelleen vähättelee päästöjään. Kun Keski-Suomessa Leivonmäen turvealueet avattiin, niin 1987-1988 mitattiin Puulan Siikaveden läheisillä alueilla hurja väriarvopiikki. Vesi muuttui ruskeaksi hetkessä. Onko se muka täydellistä sattumaa?

Puulan väriarvomittaukset suorittaa Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joten pelkästä mutu-tuntumasta ei ole kyse!

#111: Tarmo Leikas VAPO Oy - Vesien kuormituksesta

Kiitos Vapolle osallistumisesta keskusteluun!

Tarmo Leikas vaatii faktatietoa Vapon osuudesta vesien pilaantumiseen, tässä niitä muutama koskien Puulaa ja sen pahiten likaantunutta Siikaveden aluetta:

Puula on vesistönä karua, hiekkapohjaista, kivikkorantaista ja kirkasta. Näin jossain kohtaa onkin, mutta mitä lähemmäksi Siikavettä tulee, sen ruskeammaksi ja sameammaksi vesi muuttuu. Kälkänjoessa vesi on ajoittain lähes mustaa ja läpinäkymätöntä. (näin esim. viime keväänä). 24.6.2010 otetun vesinäytteen mukaan Siikaveden vesi on PERINTEISTÄ SUOVETTÄ, siis todennäköisesti suolta tullutta. Kälkänjoki on kasvanut lähes umpeen 15 vuotta sitten tehdyn ruoppauksen jälkeen, siinä kasvaa alueella ennen tuntemattomia rehevien suoalueiden kasveja, oletettavasti siis suolta tulleita.

Järven pinnalla kelluu turvelauttoja, verkot ja katiskat likaantuvat parissa vuorokaudessa ja matalammilla rannoilla ei enää voi aja moottoriveneellä moottorin sammumatta. Syvin kohta oli jokunen vuosi sitten 17 m, nyt 15 m ja kaikuluotaimella katsottuna pohjaprofiili on tasainen, syvänteet ovat siis turvemoskan täyttämiä. Rantalahdelmat ovat soistuneet ja pitkälle kaislottuneet, haisevat mädäntyneelle. Hiekoitetultakaan rannalta ei vettä voi pumpata pumpun tukkeutumatta.

Maataloutta ei joen eikä järven rantamilla ole paria peltotilkkua lukuunottamatta ollut 30. vuoteen ja ainoat metsäojitukset ovat Vapon kaivauttamia soiden suojaamattomia sivuojia. Kälkänjokea lukuunottamatta ainoa järveen laskeva oja tulee pieneltä luonnonmukaiselta Särkänlammelta ja tuo mukanaan keväisin lumien sulamisvesiä, muun ajan kesästä se on kuiva.

Vapo joutui maksamaan jo vuonna 2000 korvauksia likaamistaan vesistä ja rannoista muutamalle alueen yksityishenkilölle sekä vakuutusyhtiö Pohjolalle. Silloin asiaa hoitanut asianajotoimisto vaati Vapoa asentamaan käytössä olleille soilleen kemialliset puhdistuslaitteet; niitä ei ole tähän mennessä asennettu. Koska turvelupien myöntäjät eivät ole vaatineet tiukempia puhdistusmenetelmiä eikä valvontaa, koska entisen Ympäristökeskuksen, nykyisen Ely-keskuksen valvonta samoin kuin kuntien on ollut tehotonta ja tukeutunut pitkälti vesinäytteisiin, ovat ainoat "tarkastajat" olleet rantojen asukkaat ja kalastajat. Ja koska heidän aistinvaraisia havaintojaan ja valituksiaan ei uskota, on tilanne se, mikä se on tänä päivänä; Puula on pahasti uhattuna!

Mainitsisin vielä Ylä-Kälkänjärven ja sen vesien päästön alapuoliseen Puulaan, mahtaisiko Vapolla olla osuutensa sen saastumiseen?

 

#111: Tarmo Leikas VAPO Oy - Vesien kuormituksesta

Voi hellanlettas sentään tuota Leikasta. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat! Minulla ja tuhansilla muilla suomalaisilla on aivan konkreettiset kokemukset turvetuotannon haitoista. Kun turvetuotanto alkaa, menee vain hetki, kun etenkin pienet järvet ja lammet tulevat uimakelvottomiksi turvenöyhdän vuoksi. Siinä ei tarvita tieteellisiä tutkimuksia, vaan kokemusperäistä tuntumaa. Se mikä minua näissä keskusteluissa häiritsee, on se, että niissä unohdetaan tyystin yksityisten turvetuottajien osuus vesien pilaamisessa. Esim. oman kotijärveni pilais nimenomaan yksityisyrittäjä.