Psykiatrisen pakkohoidon keskellä käydään aina samaa keskustelua mystisistä vaaroista, sairauksista ja rikoksista.

Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon on vuonna 2007 tullut 814547 rikosta. Kymmenessä vuodessa tuo tarkoittaa jotakunkin kahdeksan miljoonaa rikosta. Mikäli edelleen pidämme pakkohoidon lähtökohtaisena kriteerinä mielisairautta ja samalla katsotaan, että esim. skitsofreenikoita on n. 50000, niin kiirettä pitää skitsofreenikoilla mikäli kaikki nuo rikokset aikovat tehdä.

Mielenterveyden keskuliitto on 15.09.2007 todennut, että pakkokeinoja käytetään väärin kostoon, rangaistukseen, alistukseen ja nöyryytykseen ja että lain valvontaa pitäisi valvoa paremmin. Samaista keskustelua kun kävimme puolisen vuotta sitten valtionhallinnon foorumissa, niin osa ihmisistä pitivät itsestään selvänä, että esim. pahoinpitelystä annettu pieni sakko ei toimi niin hyvin kuin kunnon pakkohoito vapaudenriistoineen. Mikäli esim. kaikki väitetyt pahoinpitelyt tutkittaisiin poliisissa tavanomaisin keinoin, etsittäisiin uhri ja uhrista mahdolliset väkivallan merkit ja tämän jälkeen asia etenisi esitutkinan kautta oikeuteen, niin uskoisin ettei monessakaan tapauksessa varsinaista esitutkintaa edes käynnistettäisi, koska väitetty väkivalta saattaakin osottautua joksikin epäimiellyttäväksi tekstiviestiksi.
Pakkohoitoa siis käytetään melko julkisesti omankäden oikeuden jakamiseen.

Sairaalahoitojen kohdalla moni vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuva jää ilman hoitopaikkaa, koska sairaalat ovat puolillaan turhaan pakkohoidettavia. Vapaaehtoistenkin hoidettavien kohdalla sairaalat ilmoittavat, että potilas sitoutuu suoljettuun hoitoon, joka käytännössä tarkoittaa pakkohoitoa. Laki nykymuodossaan toteaa siten, että potilas pitää kotiuttaa sitä vaatiessaan mikäli pakkohoidon kriteerit eivät täyty.

Avohoidoissa käytetään velvoitteisen avohoidon periaatetta jopa TEO:n kiristyneen mielipiteen turvin. Ajatushan on se, että mikäli ei suostu kaikkiin avohoidon pompotuksiin, niin ovat halukkaita riistämään vapauden mielisairaalassa pakkohoitona. Velvoitteista avohoitoa ei ole olemassakaan ja mahdolliset lakimuutosehdotukset esim. rikosvankeudesta vapautuvien velvoitteisesta avohoidosta ei ole toistaiseksi saanut lainvoimaa. Edelleen mielenterveyden keskusliitto on 12.09.2008 uutisoinut, ettei avohoitoon välttämättä pääse vapaaehtoisesti edes jonottamalla ja että 6-kuukauden hoitotakuu ei yllä mielenterveydenhoitoon asti.

Adressi on helppo allekirjoittaa, koska mielenterveyslaki ei toteudu siten kun kansa on sen lain muodossa hyväksinyt toteutuvaksi ja koska mielivaltaisia vapaudenriistoja ja muita kyseenalaisia hoitokeinoja on koko valtakunnan kattavasti. Pakkokeinojen kieltovaatimus on jotakuinkin ainut keino osoittaa vastavoimaa valittsevaan hoitokäytäntöön nähden.

#3: Mikko Kantonen -  

 Juuri näin!

Itseni on käännytetty hoidosta muutamia kertoja kun en ole suostunut silloiseen "hoitoon" (=pompotus paikasta toiseen ilman ajoneuvoa) tai käynyt samalla muualla hoidossa. Lakia rikotaan jatkuvasti. Itseni poliisi haki 2 kertaa samana päivänä kotoani ja lopulta putkaan koska terapeuttini(5v käynyt hänellä) kollegansa kanssa ei hyväksynyt lääkettä jonka toinen lääkäri oli kirjoittanut, EN saanut apua siksi ja he väittivät jälkeenpäin, että olisin uhannut tappaa heidät. Koska istuntoa ei ilmeisesti nauhoitettu, minulla ei ollut mitään heitä vastaan. Poliisi haki kyselemättä. Osastolle eivät voineet jättää, koska siellä lääkäri totesi etten ole psykoottinen. Putkaan siis. Tämä oli mielivaltaa potilasta kohtaan. Potilasta, joka itse on pyytänyt apua ja se häneltä kielletään yhden "väärän" lääkkeen vuoksi. Osastolla olen vapaaehtoisesti ollut pari kertaa ja hoitajat ilmiselvästi provosoivat potilaita, jättävät potilaan fyysisen terveyden oman onnensa nojaan (olen nähnyt mätäneviä kynsiä yms). Seinälläkin on iso punainen juliste jossa lukee "ÄLÄ RIKO HOITAJAASI". Mielestäni tällä osastolla pitäisi myös olla muistutus hoitajille, etteivät rikkoisi potilaitaan. Säännöt ovat eri jokaiselle. Toinen saa huutaa ja möykätä, rikkoa tuoleja, kun taas toisen pitää olla hiljempaa kuin hiiri. Joskus tuntuu, että ne ovat nämä "ammattilaiset" jotka sitä apua tarvitsevat... Allekirjoitan mielelläni. Ihan sillä, ettei tämä tänäpäivänä toimi kuten pitäisi. Ja nimenomaan nähtyäni siellä osastolla ihan täyspäisiä ihmisiä pakkohoidossa jos mistäkin syystä. Sinne itse kuitenkaan pääsemättä silloin, kun sitä tarvitsisi. Nyt taidan olla siinä pisteessä, että mua sinne kohta viedään haluamattani, koska valitsin sanani väärin lääkärin edessä... Toivottavasti olen väärässä ja jonkinlainen inhimillisyys hoidossa jatkuisi. Kärsin PTSD:stä ja masennuksesta.

#3: Mikko Kantonen -  

 Hyvin todennäköisesti tämmöinen arveluttava pakkohoito laki vielä joskus kumotaan.Lääkärit voivat nimittäin pistää pakkohoitoon myöskin vapaaehtois potilaan. Tämmäinen vanhanaikainen laki kuuluu 50-luvun suomeen ei suvaitsevaiseen nyky yhteiskuntaan jossa ihmisen kuuluu saada päättää omasta ruumiistaan.

ongelma on ettei henkilo saa kayttaa omaa eika potilas  puhelinta,  rahat otetaan pois, ettei han voi ostaa postimerkkeja kirjeen postitukseen lakimiehelle, netista  puhumattakaan..kylla suomalainen osaa estaa oikeuden jo alkumetreilla. Taman he tekevat ainkin poliittisille kidutettaville, eli niille jotka ovat kritisoineet koululaaketieteen vainoharhaiiasia psykosomatia ja muita keinotekoisia "tieteita" joilla aloitetaan poliittinen mielisairaaksi merkkaaminen ja hapaisy.

#3: Mikko Kantonen -