#7: - Isyysvapaa myös kohtukuolleiden isille 

 Kahden viikon sairasloma "äkillinen henkinen stressitila" vai, miten se nyt diagnosoitiinkaan, ei yleensä riitä henkiseen toipumiseen. Muistelen, että "äkillistä stressitila" diagnoosia ei voinut käyttää kuin muutaman viikon ja sen jälkeen on käytettävä muuta henkisen "sairauden" diagnoosia, jotta Kela korvaa sairasloman ja taisipa mielialalääkkeetkin olla jotenkin pakolliset määrättäväksi. Apteekista piti hakea, vaikka ei sitten olisi syönytkään. Käsittämätöntä, että normaalia tuskaa ei anneta käydä ilman lääkkeitä. Isyyslomaoikeus voisi poistaa tarpeen tältä "henkisen väsymyksen jatkodiagnoosilta", joka voi myös leimata (vaikka henkisessä väsymisessä muista syistä ei ole mitään hävettävää) ja mm. henkivakuutuksen saaminen voi vaikeutua diagnoosin takia. Kyse on kuitenkin normaalista elämästä, jota kaikki vain eivät onneksi koskaan joudu kohtaamaan.

Juuri miehillä on riski jättää käsittelemättä suru, kun keskitytään tukemaan äitiä. Isän oireilu voi sitten alkaa jopa vuosia myöhemmin ja tällöin se voi maksaa avioliiton tms. ja tämä polku johtaa myös veronmaksajille kalliisiin vaihtoehtoihin -kalliimpiin kuin isyysloma.

Epäkohta on myös siinä, että isyysvapaata ei voi pitää, jos lapsi on sairaalassa hoidettavana. Varsinkin, jos on menettämisen uhka päällä, miten tärkeää olisi, että isäkin pääsisi tutustumaan lapseen ja rakentamaan omaa suhdettaan lapseen. Isän keskittyminen työntekoon on melko mahdotonta, kun eletään vuoristoradassa. Tässäkin tapauksessa tulee tarpeeseen äkillisen stressireaktio-diagnoosin päälle isyysloma.

Jaksamista vain vielä toivotan kaikille lapsensa tavalla tai toisella menettäneille. Vain aika parantaa...