#1969: -

Maahanmuuttajat viihtyvät töissä muita paremmin

STT

Maa­han­muut­ta­jat ko­ke­vat työn, työ­yh­tei­sön ja työ­pai­kan hen­ki­lö­suh­teet kes­ki­mää­rin myön­tei­sem­mik­si kuin muu väes­tö. Työ­ter­veys­lai­tok­sen tut­ki­muk­sen mu­kaan maa­han­muut­ta­jat te­ke­vät kui­ten­kin mui­ta useam­min osa-ai­kai­sia töi­tä tai keik­ka­töi­tä. Tut­ki­muk­seen osal­lis­tui noin 1 200 ve­nä­läis-, kur­di- ja so­ma­li­taus­tais­ta maa­han­muut­ta­jaa, jois­ta noin puo­let oli mu­ka­na työe­lä­mäs­sä.

Tut­ki­muk­sen mu­kaan maa­han­muut­ta­jien työ­suh­teet ovat muu­ta väes­töä epä­va­kaam­pia. Heil­lä on myös pie­nem­pi palk­ka, ja he jää­vät mui­ta hel­pom­min työ­ter­veys­huol­lon ul­ko­puo­lel­le.

#1969: -

Raportti: Yritteliäät maahanmuuttajat tuovat valtiolle enemmän kuin saavat

OECD:n tuore raportti vahvistaa aiempia tutkimuksia siitä, että maahanmuutolla on enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Suomessa petrattavaa on vielä ainakin maahanmuuttajien kieliopinnoissa.


Virolaisia eniten


Avaa
Maahanmuuttajaväestö on suomalaista keskivertoväestöä nuorempaa. Heillä on työuraa edessään ja useimmilla maahanmuuttajilla on koulutusta. Tämä selittää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuoretta tutkimustulosta, jonka mukaan maahanmuuttajat tuovat esimerkiksi Suomen julkiselle sektorille enemmän varoja kuin he sieltä saavat.

- OECD:n selvitykselle on hyvät perusteet. Yleismaailmallisesti tutkimuksissa on todettu, että maahanmuutto tuo enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita, muistuttaa maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

OECD:n raportti käsittelee kansainvälistä muuttoliikettä ja sen taloudellisia vaikutuksia 27 maassa. Tutkimuksessa on muun muassa verrattu maahanmuuttajatalouksien keskimäärin maksamia veroja ja sosiaaliturvamaksuja siihen, paljonko taloudet saavat sosiaalitukia ja eläkkeitä. Tällaisella mallilla tarkasteltuna maahanmuuttajat tuottavat useimmille valtioille enemmän kuin he saavat valtiolta.

OECD:n tiedot on kerätty vuosina 2007 - 2009, joten esimerkiksi talouskriisin vaikutukset eivät näy siinä kokonaan.

Suomalainen tutkinto ei riitä

Eri maat ovat yksilöllisiä maahanmuuttoa tarkasteltaessa. Esimerkiksi muista pohjoismaista Norjaan muutetaan työn perässä ja Ruotsi on myöntänyt oleskelulupia humanitaarisen suojelun perusteella.

- Suomessa oleskeluluvissa painottuvat opiskelu- ja perhesyyt, kertoo maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman.

Moni Suomessa opiskeleva ulkomaalainen haluaisi jäädä valmistuttuaan Suomeen. Siihen valtiovaltakin ainakin juhlapuheissa kannustaa.

- Ongelma on siinä, että vaikka heillä olisi tutkinto Suomesta, heillä ei välttämättä ole kotimaisen kielen taitoa, kun he saavat tutkinnon, Stenman muistuttaa.

Työllistyminen on siten vaikeaa. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa on Stenmanin mukaan pohdittava miten ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet suomen ja ruotsin opintoihin.

Maahanmuuttajuus ei välttämättä lopu Suomen kansalaisuuteen

Muodollisen määritelmän mukaan kotoutumisen päätepiste saavutetaan, kun maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden, hänestä tulee suomalainen.

- Käytännössä näkyvät vähemmistöt saavat maahanmuuttajan leiman pitkäksi aikaa. Heidän lapsensa voivat kokea syrjintää ja heillä on vaikeuksia työn saamisessa, Stenman sanoo.

Moni maahanmuuttaja alkaakin yrittäjäksi. Osalle se voi olla ainakin osittain pakon sanelemaa, mutta ei kaikille.

- Yrittäjyys on usein tavallista maahanmuuttajien omassa yhteiskunnassa. Se voi olla vaihtoehto työttömyydelle. Monelle se on kuitenkin oma valinta hankkia toimeentulonsa ja olla yhteiskunnassa mukana, Stenman kuvailee.

Suomessa OECD:n raportista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Lue myös


Maahanmuuttaja saa yhtä paljon rahaa kuin muutkin
25.9.

#1969: -

Maahanmuuttaja ei kotoudu Suomeen pysymällä kotona
työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön (TEM) kes­ki­viik­ko­na jul­kis­ta­mas­ta ko­koo­ma­ra­por­tis­ta, jo­ka kar­toit­taa maa­han­muut­ta­jien ko­tou­tu­mis­ta (HS 24. 10.).

Työ­mi­nis­te­ri Lau­ri Iha­lai­sen (sd) mie­les­tä Suo­mel­la on vie­lä mah­dol­li­suus hoi­taa maa­han­muut­to­ky­sy­mys fik­sus­ti. Tie­toa on­gel­mis­ta al­kaa ol­la, jo­ten voi­ma­va­rat tu­lee kes­kit­tää nii­den hoi­ta­mi­seen. Näin ko­tout­ta­mi­nen no­peu­tuu.

Iha­lai­nen nos­ti kes­ki­viik­ko­na esiin su­vait­se­vuu­den tär­key­den. Vas­tuu su­vait­se­vas­ta il­ma­pii­ris­tä on kai­kil­la, ei­kä ra­sis­mia pi­dä sal­lia. Tä­mä on en­si­si­jai­nen ta­voi­te. Nyt eten­kin Eu­roo­pan unio­nin ja mui­den län­si­mai­den ul­ko­puo­lel­ta tu­le­vat ko­ke­vat syr­jin­tää.

Li­säk­si voi­ma­va­ro­ja tu­li­si suun­na­ta nuor­ten se­kä ko­tiin jää­nei­den nais­ten ko­tout­ta­mi­seen. Kou­lu­tuk­seen pääs­tes­sään maa­han­muut­ta­jat ovat TEM:n mu­kaan kan­ta­väes­töä mo­ti­voi­tu­neem­pia vie­mään opin­not lop­puun.

Nel­jäs ta­voi­te on ter­veen jär­jen tuo­mi­nen maa­han­muut­ta­jien ko­tout­ta­mi­seen ja työl­lis­tä­mi­seen. Ku­ten Iha­lai­nen huo­maut­ti, kai­kis­sa töis­sä ei ole tar­vet­ta vaa­tia täy­del­lis­tä suo­men kie­len tai­toa.

Suo­mi tar­vit­see maa­han­muut­ta­jia. On kaik­kien etu, et­tä tu­li­jat saa­daan töi­hin ja yh­teis­kun­nan täy­si­val­tai­sik­si jä­se­nik­si.

Yllä ote lehtiartikkelista.

#1969: -

RAHOJEN LOPPUMINEN EI JOHDU MAAHANMUUTOSTA. SYYT OVAT MUUALLA. KUTEN SUOMEN KILPAILUKYVYSTÄ YM. TÄYTYISI EDES SEN VERRAN YMMÄRTÄÄ