#1931: -

TOTUUS ON JOILLEKIN KATKERAA KALKKIA. KIISTATTOMIA FAKTATIETOJA YMMÄRTÄÄ KYLLÄ KAIKKI JÄRKEVÄT IHMISET.

KYLLÄ MINÄ LUOTAN OECD:N TUTKIMUKSIIN ENEMMÄN KUIN SINUN JA SINUNKALTAISTESI JÄRJENJUOKSUUN.

HUOM. RAPORTIN TULKINTA EI OLE MINUN. TÄTÄKÄÄN YKSINKERTAISTA ASIAA ET OLE YMMÄRTÄNYT.

Kun maahanmuuttajista valtiolle kertyvät tulot, kuten verot sekä sosiaaliturva- ja eläkemaksut, ynnätään yhteen, Suomi jää lievästi plussan puolelle. Maahanmuuttajat siis tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina.

Maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä pitää OECD:n tulosta odotettuna.

"Maahanmuuttajat ovat nuoria kantaväestöön verrattuna, joten sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet ovat muita pienemmät. Lisäksi työmarkkinoilla alkaa olla aika paljon maahanmuuttajia", Stenman sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Matti Sarvimäki on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa valtion isoimmat kulut tulevat vauvoista ja vanhuksista. Maahanmuuttajat tulevat maahan parhaassa työiässä. OECD:n raportin mukaan maahanmuuttajilta saadaan kohtuullisesti verotuloja,

#1931: -

OECD:n tuore raportti vahvistaa aiempia tutkimuksia siitä, että maahanmuutolla on enemmän positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Suomessa petrattavaa on vielä ainakin maahanmuuttajien kieliopinnoissa. 
Virolaisia eniten 
Maahanmuuttajaväestö on suomalaista keskivertoväestöä nuorempaa. Heillä on työuraa edessään ja useimmilla maahanmuuttajilla on koulutusta. Tämä selittää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuoretta tutkimustulosta, jonka mukaan maahanmuuttajat tuovat esimerkiksi Suomen julkiselle sektorille enemmän varoja kuin he sieltä saavat.

- OECD:n selvitykselle on hyvät perusteet. Yleismaailmallisesti tutkimuksissa on todettu, että maahanmuutto tuo enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita, muistuttaa maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

OECD:n raportti käsittelee kansainvälistä muuttoliikettä ja sen taloudellisia vaikutuksia 27 maassa. Tutkimuksessa on muun muassa verrattu maahanmuuttajatalouksien keskimäärin maksamia veroja ja sosiaaliturvamaksuja siihen, paljonko taloudet saavat sosiaalitukia ja eläkkeitä. 

OECD:n tiedot on kerätty vuosina 2007 - 2009, joten esimerkiksi talouskriisin vaikutukset eivät näy siinä kokonaan.

Suomalainen tutkinto ei riitä
Moni Suomessa opiskeleva ulkomaalainen haluaisi jäädä valmistuttuaan Suomeen. Siihen valtiovaltakin ainakin juhlapuheissa kannustaa.

- Ongelma on siinä, että vaikka heillä olisi tutkinto Suomesta, heillä ei välttämättä ole kotimaisen kielen taitoa, kun he saavat tutkinnon, Stenman muistuttaa.

Työllistyminen on siten vaikeaa. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa on Stenmanin mukaan pohdittava miten ulkomaalaisilla opiskelijoilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet suomen ja ruotsin opintoihin.

Moni maahanmuuttaja alkaakin yrittäjäksi. Osalle se voi olla ainakin osittain pakon sanelemaa, mutta ei kaikille.

- Yrittäjyys on usein tavallista maahanmuuttajien omassa yhteiskunnassa. Se voi olla vaihtoehto työttömyydelle. Monelle se on kuitenkin oma valinta hankkia toimeentulonsa ja olla yhteiskunnassa mukana, Stenman kuvailee.

Suomessa OECD:n raportista uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Kou­lu­tuk­seen pääs­tes­sään maa­han­muut­ta­jat ovat TEM:n mu­kaan kan­ta­väes­töä mo­ti­voi­tu­neem­pia vie­mään opin­not lop­puun.

Kou­lu­tuk­seen pääs­tes­sään maa­han­muut­ta­jat ovat TEM:n mu­kaan kan­ta­väes­töä mo­ti­voi­tu­neem­pia vie­mään opin­not lop­puun.

Maahanmuuttajat viihtyvät töissä muita paremmin

STT

Maa­han­muut­ta­jat ko­ke­vat työn, työ­yh­tei­sön ja työ­pai­kan hen­ki­lö­suh­teet kes­ki­mää­rin myön­tei­sem­mik­si kuin muu väes­tö. Työ­ter­veys­lai­tok­sen tut­ki­muk­sen mu­kaan