EI TUULIVOIMALAPUISTOA LIEKSAN UUDENKYLÄN (RIIHIVAARA) ALUEELLE

Me allekirjoittaneet vastustamme Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2040, 2. vaiheen (energia ja maisemat) 2024 Tuulivoimala-aluetta ”Riihivaara”, Lieksa, osalta.

Haluamme tarkentaa, että Riihivaaraksi nimetty alue tunnetaan alueen asukkaiden, heidän jälkeläistensä ja lomailijoiden keskuudessa Uusikylänä. Viekin, Egyptinkorven ja Nurmijärven välisellä kannaksella sijaitsevaan vaarakylä Uuteenkylään ei tule sijoittaa tuulivoimalapuistoa.
MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tuomme esille kaavasuunnitelman ekologisia, virkistyskäytöllisiä, sosiaalisia, taloudellisia, kulttuuriperintöön ja maisemaan vaikuttavia kielteisiä vaikutuksia, joita ei ole maakuntakaavan luonnosvaiheessa tarpeeksi hyvin selvitetty.

Vaadimme kaavasuunnitelman peruuttamista ja tarkemman vaikutusarvioinnin tekemistä Uudenkylän (Riihivaaran) tuulivoimalapuiston alueelta, vedoten suunnitelman kohtuuttomiin kielteisiin vaikutuksiin sekä alueen luonnolle, että ihmisille.

KAAVASUUNNITELMAN VIRHEELLISYYS
Kaavaluonnosprosessissa on määritelty tuulivoimalapuistojen osalta ns. “Ei alueet”, joihin on kirjattu:
1. Alueen etäisyys 0-20 km rajasta
2. Asutuksen 1 km etäisyysvyöhyke
3. Loma-asutuksen 1,5 km etäisyysvyöhyke
4. Suojelualueet

Nämä neljä kohtaa eivät toteudu Riihivaaran alueella kaavaluonnoksessa.

Alueen itäisin osa on 16 km rajalta. Lisäksi asutuksen ja loma-asutuksen 1-1,5 km etäisyysvyöhyke ei toteudu massiivisen 46 tuulimyllyn sijoittamisessa 24 neliökilometrin alueelle. Luonnonsuojelualueet ja alueen luontokanta tuhoutuu muutoksessa täydellisesti.

Näemme näihin viitaten, että koko kaavaluonnos alueelta on lähtökohtaisesti virheellinen.

KAAVASUUNNITELMASSA TULISI HUOMIOIDA

Lisäksi avaamme seuraavissa kappaleissa näitä arvoja, joiden perusteella vastustamme kaavaluonnoksen edistämistä Uudenkylän alueella ja jotka tulisi huomioida jatkossa:

Ympäristö/luontoarvot
Alueen luontoarvot ovat erittäin merkittävät. Alueella on lukuisia soita ja puroja. Metsäluonto on erämaamaista, monimuotoista ja hyvin vanhaa. Säännölliset metsähakkuut muokkaavat maisemaa ja eläinkantaa paikoin merkittävästi, mutta nämä muutokset eivät ole pysyviä ja luontoa lopullisesti tuhoavia. Esimerkiksi suurpedot käyttävät aluetta paljon. 46 tuulimyllyä 24 neliökilometrin alueelle tarkoittaa tuhoa, ottaen huomioon jokaisen myllyn vaatiman noin
hehtaarin kokoisen infra-alan.

Erämaaluonto muuttuisi soran ja betonin valtaamaksi teollisuusalueeksi, ja autioittaa ympäristönsä pysyvästi.
Alueelta on havaittuna on 20 silmälläpidettävää ja 21 uhanalaista eläinlajia. Alueella on tavattu myös EU:n luontodirektiivi IV kuuluvia rauhoitettuja sudenkorentoja, joiden
elinympäristöjen heikentäminen on kielletty.

Luonnonvarakeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan 67 % nisäkkäistä väistyy tuulivoiman tieltä. Saman tutkimuksen mukaan kanalinnut väistävät tuulivoimaa 5 kilometrin päähän, joten hankkeen toteutuessa lintukanta tulee täällä romahtamaan. Tärkeitä pesimälintuja ovat mm. sääksi ja kaakkuri. Alueella on teerien ikiaikainen soidinpaikka. Lajien poistuminen alueelta romahduttaa alueen metsästykseen liittyvän matkailun.

Kulttuurihistorialliset arvot
Lieksan alueella on neljä maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta, joista kahden (Egyptinkorpi ja Nurmijärvi) välissä ja välittömässä läheisyydessä Uudenkylän Riihivaaran tuulivoimalapuiston varaus on. Riihivaaran tuulivoimala-alueen toteutuessa maakunnallisesti merkittävät, maisema-alueilta avautuvat maisemat kärsisivät tästä merkittävästi, jota myös kaava-aineistoon luodut näkyvyysanalyysin havainnekuvat ilmentävät.

Ylipäätään kulttuurihistorialliset arvot, ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet (ei vain kansalliset) tulisi huomioida kaavaprosessissa paljon paremmin.
Lieksan alueen veto- ja pitovoima perustuu erämaiseen luontoon ja siinä näkyvään kulttuuriperintöön, jota ei tulisi tuhota. Voimalat erottuvat hyvällä säällä jopa 25 km etäisyydelle, ja nämä maakunnallisesti merkittävät alueet ovat viiden kilometrin päästä tuulivoimalapuistosta.

Uudestakylästä on kirjoitettu mm. kyläkirja vuonna 2018 (Puhumisen paikat - hetkiä
Uudenkylän metsissä. Meriläinen, Pulkkinen). Lisäksi paikasta on kirjoittanut Hanna Pielikko (ent. Meriläinen) taiteen kandidaatin opinnäytteen Saarvan ja Uudenkylän alueella toteutettujen retkien monisukupolvisten kohtaamisten merkityksellisyydestä ja taiteen maisterin opinnäytteen Uudenkylän kyläkirjan taide kasvatuksellisista piirteistä. Lisäksi paikasta on kirjoittanut Hanna Pielikko (ent. Meriläinen) taiteen kandidaatin opinnäytteen Saarvan ja Uudenkylän alueella toteutettujen retkien monisukupolvisten kohtaamisten merkityksellisyydestä, Saman tekijän taiteen maisterin opinnäyte käsitteli myös Uudenkylän kyläkirjaprosessia.

Uudenkylän maisema-alue on vaikuttava ja omintakeinen metsäkylä. Lieksan Uusikylä on 1890 perustettu metsäkylä, joka edustaa Vaara-Karjalan koillista erämaa-maisematyyppiä.
Ominaista sille ovat korkeat vaarat, laajat harvaan asutetut erämaiset metsäseudut, suot ja lammet. Ei yhtenäistä kyläkeskusta. Sinne saapui 1800-luvun puolivälistä pysyvämpää vaara-asutusta, joka on rakennemuutoksessa 1960-luvulta tyhjentynyt, mutta josta edelleen osa alkuperäisten asukkaiden perillisten ja alueelle muualta muuttaneiden virkistys- ja lomakäytössä.

Rakennushistorialliset arvot ovat paikoin rikkaat. Pohjois-Karjalan maakuntamuseon inventoinnissa ei ole vielä huomioitu tätä aluetta.

Rakennuskanta on valtaosin jälleenrakennuskauden tyyliä. Loma-asutusten kehittäminen ja saneeraus on ollut aktiivista 2000-luvulta lähtien. Kyläläiset /lomalaiset ovat aktiivisia kesäisin ja kokoontuvat Viekin ja Nurmijärven keskuksiin.

Sosiaaliset arvot
Suunnitellun Riihivaaran tuulivoimalapuiston, eli vanhan Uudenkylän sydänalueen keskelle jäisi elinvoimainen Saarvavaara, sen neljä mökkiä, sekä Pahakalan loma-asutus. Saarvavaaralla on Ylä-Saarvan, Ala-Saarvan, Sarinahon sekä neljännen talon mökkiyhteisö. Näistä kolmea viimeisintä käytetään ympärivuotisesti ja lähes kokoaikaisesti. Asukkaita näillä loma-asutuksilla on yhteensä 20 eri sukupolven edustajaa, jotka periytyvät vaaralle 1870-luvulle muuttaneista henkilöistä. Saarva-vaara on ainoita Uudessäkylässä ja lähialueilla saman suvun hallussa säilyneitä asumispaikkoja. Toiveena on, että Saarvavaara on asutettu tulevaisuudessakin.

Tuulivoimalapuisto katkaisee pitkän sosiaalisen historian, sillä alueella ei
voi olla eikä harjoittaa mökkeilyä eikä monisukupolvisia perinteitä myllyjen tuhotessa
käytännössä täysin mökkiympäristön maaston neliökilometrien alueelta.
Lisäksi Riihivaaran suunnitellun tuulivoimalapuiston rajojen sisällä sijaitsee muita Uudenkylän vanhoja asuinpaikkoja (mm. Porttila, Pellikka, Heinävaara, Raappana, Marjovaara). Näistä osa on autioitunut asumisesta, mutta niillä vieraillaan säännöllisesti esimerkiksi marjastaessa.
Uudessakylässä asui parhaillaan 1950-luvulla yli 300 ihmistä.

Virkistysarvot

Alueen virkistysarvot liittyvät alueen luonnontilaiseen ympäristöön. Uudenkylän maisemissa retkeillään, ja esimerkiksi topografialtaan monipuolisten ja ainutlaatuisten Särkkälampien ja Pahakalan äärellä lähialueiden ihmiset käyvät säännöllisesti virkistäytymässä.
Virkistäytymistä ja rentoutumista tarjoavat myös vaaroilta toisille avautuvat näkymät ja hiljainen äänimaisema.
Tuulivoimalapuistot pilaavat myös turistien ja paluumuuttajien kiinnostuksen viettää aikaa alueella

Tuulivoimapuiston toteutuessa Uudenkylän asukkaiden poismuuttaminen ja lopullinen tyhjentyminen hiljentää myös läheisten asutuskeskusten Viekin ja Nurmijärven kylien vetovoimaa ja elävyyttä.
Alue on suosittu marjastajien ja sienestäjien keskuudessa, ja samoille marja- ja
sienipaikoille moni palaa joka syksy. Tuulivoimapuisto tuhoaa yksittäisten voimaloiden
kohdalta sekä niille vaaditun infran myötä käytännöllisesti kokonaan alueen
monisukupolviset marjastus- ja sienestyspaikat.
Myös metsästyksellä on iso merkitys alueella asuville henkilöillä ja se on keskeinen osa yhteisön toimintaa. Suunnitellulla tuulivoimala-alueella on viiden eri metsästysseuran vuokra-alueita. Luonnollisesti mahdolliset tuulivoimalat vaikuttavat negatiivisesti alueen riistatiheyksiin eikä kaavasuunnitelma näin ollen tuo hyväksyntää eräharrastajilta.

TOIMENPIDETOIVEET
Alueen luonnonsuojelulliset arvot tulisi selvittää virallisen tahon toimesta. Yksityiset luonnonsuojelualueet tulee kaikki rajata tuulivoima-alueen ulkopuolelle ja voimaloita ei tule sijoittaa niiden läheisyyteen.

Tuulivoimapuisto heikentää luonnonsuojelualueiden luontoarvoja.
Tuulivoimala-alueen tarkka sijainti tulisi osoittaa sinne, missä ei nähdä
maisemalliskulttuurista perinnearvoa tai jo olemassaolevan infran äärelle, jotta
vältytään luonnon lopulliselta tuhoamiselta.

Lieksan kaupungin päättäjien tulisi määrittää kaavaprosessia varten riittävät
suojaetäisyydet (vähintään 2-3 km), jotta asukkaat välttyisivät melu- ja välkehaitoilta. Jo 30 kuntaa Suomessa on määritellyt suojaetäisyydet.

Myös voimalahankkeiden yleinen hyväksyttävyys paranisi, jos asukkaiden kotirauha sekä sosiaaliset arvot huomioitaisiinselvemmin.
Lieksan kaupungin tulisi miettiä, mihin tuulivoima sopii ja millä ehdoilla. Voisiko jo
rakennettua ympäristöä, esimerkiksi teiden varsia, hyödyntää tuuliteollisuudessa?
Tuulivoimaa ei voi sovittaa yhteen luonto-ja kulttuuriperintöarvojen kanssa.
Tekeillä olevalla kaavalla tulisi turvata myös Pohjois-Karjalan maisemalliset arvot,
mutta nyt maisema- ja kulttuuriperintöarvot joutuvat tuhotuksi energia-näkökulman
edessä.

VASTUSTAMME KAAVAN TOTEUTUSTA UUDENKYLÄN LUONTORIKKAALLA JA,
KULTTUURIHISTORIALLISESTI JA SOSIAALISESTI ELÄVÄLLÄ VAARAKYLÄLLÄ
EDELLÄ MAINITTUIHIN ARVOIHIN PERUSTUEN.

Kaavanmukainen toteutus tuhoaa metsän monimuotoisuuden, asutuksen mahdollisuudet, monen ihmisen identiteetille keskeisen maiseman ja vaarakylän mahdollistaman kulttuurin

Tutustu tuulivoima-aluevarausten kohdekortteihin: https://pohjois-karjala.fi/wp-content/uploads/2024/07/ Liite1_Tuulivoima_kohdekortti_kaikki.pdf - Riihivaara

Toimitamme adressin sisältämän lausunnon 16.9.2024 maakuntakaavan suunnittelijoille.

Teemu Kortelainen / Saarvan mökkiyhteisö    Ota yhteyttä adressin tekijään