Me allekirjoittaneet vastustamme hallitusohjelmaan kirjattua vammaisten ihmisten palveluista säästämistä (36 miljoonaa euroa vuotta kohden), emmekä hyväksy huhtikuussa 2023 eduskunnassa säädetyn vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämistä. Vetoamme Suomen eduskuntaan, sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, perustuslakivaliokuntaan ja hallitukseen, että äänestätte hallituksen lakiesitystä vastaan tässä asiassa. Puolustakaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia. YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus on vihdoin saatettava täysimääräisesti voimaan Suomessa. Vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä ovat odottaneet uutta vammaispalvelulakia vuodesta 2009 asti, eli pitkän aikaa.
Keväällä eduskunta hyväksyi yksimielisesti uuden vammaispalvelulain. Nykyiset hallituspuolueetkin kannattivat keväällä 2023 uutta vammaispalvelulakia, eivätkä esittäneet muutoksia lain voimaantuloaikatauluun. On hyvin poikkeuksellista, että eduskunnan hyväksymää ja presidentin allekirjoittamaa lakia ryhdytään avaamaan ennen kuin laki on edes astunut voimaan. Vammaispalvelut ovat pääasiassa subjektiivisia oikeuksia, jotka mahdollistavat vammaisille ihmisille ihmisarvoisen elämän. Uudessa laissa on useita uusia palveluita, jotka ovat monelle vammaiselle ihmisille välttämättömiä.
Hallitus haluaa voimaantulon siirtämisellä saada mahdollisuuden avata koko vammaispalvelulaki uudestaan valmisteluun. Lopulta hallitus saattaa ehdottaa ihan erilaista lakia kuin keväällä 2023 säädetty laki. Hallitus haluaa tällä 36 miljoonan euron säästöjä vuotta kohden. Nämä säästöt on kirjattu hallitusohjelmaan. Useat vammaisjärjestöt vastustavat vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä (esim. autismi- ja kehitysvamma-alanjärjestöt, Hengitystuki ry, Kynnys ry, Heta-liitto ry, Kuuloliitto ry, Kuurojen liitto ry, Lastensuojelun keskusliitto ry).
Vammaiset ihmiset maksavat tänä vuonna aiempaa enemmän veroja, sillä verotuksesta on poistettu invalidivähennys. Se merkitsee sitä, että vammaiset ihmiset maksavat veroja 32 miljoonaa euroa vuodessa aiempaa enemmän. Kun päätös invalidivähennyksen poistamisesta verotuksesta tehtiin, luvattiin vammaisille ihmisille, että tuota kautta kerättävä raha käytetään vammaispalveluiden kehittämiseen. Vammaiset ihmiset maksavat siis palveluistaan jo nyt aiempaa enemmän, ja ovat kantaneet kortensa kekoon säästötalkoissa. Vammaispalveluissa on jo tällä hetkellä resurssipulaa, eikä sieltä löydy mitään, mistä leikata. Keväällä hyväksytyssä vammaispalvelulaissa on toki hyvät ja huonot puolensa, ja kehitettävää löytyy aina. Vasta käytäntö osoittaa, miten uuta lakia tulisi kehittää.
Jos vammaispalvelulain voimaantulo lykkääntyy, merkitsee se lisää odotteluaikaa niille, jotka kipeästi tarvitsisivat keväällä 2023 hyväksytyssä laissa olevia aivan uusia palveluita (esim. erityinen osallisuuden tuki, viiittomakielen opetus, lyhytaikanen huolenpito). Erityisesti viittomakieliset, kuulovammaiset ihmiset, neurokirjon henkilöt ja kehitysvammaiset ihmiset kärsisivät vammaispalvelulain voimaantulon siirtämisestä.
Monet eri tahot, muun muassa vammaiset ihmiset ja heidän läheisensä, vammais- ja potilasjärjestöt, hyvinvointialueet sekä erilaiset yritykset, ovat käyttäneet paljon aikaa keväällä hyväksytyn lain soveltamisohjeiden laatimiseen ja muuhun valmistautumiseen. Jos laki avataan, tämä työ menee hukkaan.
Kehitysvamma- ja autismialan järjestöt vastustavat vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä. Yhdymme kehitysvamma- ja autismijärjestöjen seuraavaan kannanottoon. "Vammaispalveluihin ei tule kohdistaa säästöjä. Kyse on välttämättömistä palveluista erityisen haavoittuvassa asemassa olevalle rajatulle ihmisryhmälle. Pääosin subjektiivisina oikeuksina turvattujen vammaispalvelujen järjestämistä ei Suomen perustuslain puitteissa tule säästösyillä rajoittaa. Välttämättömistä vammaispalveluista leikkaaminen ei tuo säästöä. Välttämätön tuen tarve vain siirtyy muualle ja tuottaa kustannuksia muissa, usein raskaammissa ja kalliimmissa palveluissa. Vammaispalvelulain voimaantulon siirto lykkäisi myös perheiden akuutisti kaipaamaa tukea. Palvelujen puuttuminen vaikeuttaa työelämään ja koulutukseen pääsyä perheissä, joissa perheenjäsenen huolenpitoon ei ole saatu tarpeellisia vammaispalveluja, vaan läheinen on joutunut jäämään pois työelämästä usein jopa vuosien ajaksi. Sosiaaliturvan leikkaukset huonontavat tätä tilannetta entisestään. "
Hengitystuki ry. toteaa mielestämme aiheellisesti: "Puheenjohtajamme Jukka Sariola oli tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana vammaispalvelulain voimaantulon lykkäämistä koskevasta hallituksen esityksestä. Lykkäystä ehdotetaan 1.1.2025 saakka. Hengityshalvausstatuksen omaajille esitys merkitsee jälleen lisää odottelua."
Kuuloliitto ry. toteaa mielestämme perustellusti: "Emme kannata vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä. Olemme tänään 11.8. antaneet asiasta lausunnon, jossa esitämme, että uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan suunnitellusti 1.10.2023 ja lain toteutumista seurataan sekä muutostarpeita arvioidaan huolellisella seurannalla.
Uudessa, eduskunnan yksimielisesti hyväksymässä vammaispalvelulaissa on monia erityisesti kuulovammaisten lasten tilannetta parantavia ehdotuksia, kuten subjektiivinen oikeus viittomakielen ja kommunikointikeinojen opetukseen sekä tuki esteettömään asumiseen myös vuoroasumisessa. Vuosi on erittäin pitkä aika kuulovammaisen lapsen kehityksessä ja elämässä jäädä vaille palveluita, jotka mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskuntaan.
Kuten myös mm. apulaisoikeusasiamies omassa lausunnossaan toteaa, esityksen voimaantulon siirtäminen ikääntymisrajauksen tuomiseksi lakiin on ongelmallinen Suomea sitovan YK:n vammaissopimuksen sekä ikään perustuvan syrjinnän kannalta. Ikääntymisrajausta ei perustella millään muulla kuin kustannusten hillinnällä ja niistäkin esitetyt arviot vaihtelevat merkitsevästi. Suomalainen yhteiskunta tekee ikäsyrjinnästä laillista eikä yhdenvertainen osallistuminen yhteiskuntaan toteudu, jos ikääntyneet vammaiset suljetaan pois uuden vammaispalvelulain piiristä.
Suomi on sitoutunut takaamaan osana YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen toimeenpanoa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien turvaamisen. Osa tätä oikeuksien turvaamista on uusi vammaispalvelulaki, joka huomioi YK-sopimuksen vaatimukset sekä vammaisuuden kehittyneen määritelmän."
Kynnys ry vastustaa vammaispalvelulain siirtymäajan pidentämistä ja toteaa:
"Kynnys ry pitää kyseenalaisena, että eduskunnan hyväksymää ja presidentin vahvistamaa lakia muutetaan ennen kuin siitä on saatu käyttö- ja soveltamiskokemusta. Lakia tulee toki seurata ja tarvittaessa myöhemmin täsmentää, mutta tässä vaiheessa lain avaamista ei voida pitää tarpeellisena eikä hyväksyttävänä. Juuri hyväksytyn lain avaaminen on hyvin poikkeuksellista ja edustuksellisen demokratian peruslogiikkaa heikentävää. Kynnys arvelee, että minkään muun ihmisryhmän oikeuksien kohdalla vastaavaa lain avaamista ei edes esitettäisi.
Hallituksen esitysluonnoksessa ikääntymisrajauksen muokkaaminen nähdään tarpeellisena, vaikka meillä ei ole tosiasiallista dataa siitä, että lain soveltaminen laajenisi merkittävästi sosiaalihuoltolain piiriin kuuluviin asiakkaisiin. Nykyisessä laissa ei ole myöskään ollut ikääntymisrajausta kuin henkilökohtaisen avun kohdalla. Oikein muotoiltu ikääntymisrajaus voi olla tarpeen jossain vaiheessa soveltamiskokemusten perusteella, mutta se ei ole peruste jo hyväksytyn ja vahvistetun lain voimaantulon lykkäämiselle. Kynnys ry haluaa korostaa, että myös ikääntyneenä voi vammautua ja vammainen henkilö ikääntyä ja palvelutarpeissa saattaa ilmetä tätä kautta muutoksia, jotka johtuvat kuitenkin alun perin vammasta eivätkä ikääntymisestä. Lisäksi ikääntymisrajauksen pohdinnassa tulee ottaa huomioon perustuslain 6 §. Taloudelliset syyt eivät voi olla hyväksyttävä peruste asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan (PL 6 § 2 mom).
Kynnys ry pitää lausuttavassa esityksessä kyseenalaisena ja jopa tarkoituksellisen epätäsmällisenä kohtaa, jossa siirtymäajan katsotaan mahdollistavan hyväksytyn lain soveltamisalapykälän lisäksi myös palvelupykälien muuttamisen: ”Lisäksi sosiaali- ja terveysvaliokunta teki valiokuntakäsittelyn viime vaiheessa useita muutoksia palvelupykäliin. Näiden kustannusvaikutuksia ei ollut täsmällisesti mahdollista arvioida…. tavoitteena on varata aikaa uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevien säännösmuutosten valmistelulle sekä vaikutusten arvioinnille yhteistyössä tarvittavien asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Erityisen tärkeää on arvioida huolellisesti esitettävien muutosten perus- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä vaikutukset hyvinvointialueiden talouteen”. Näiden lauseiden vuoksi voidaan pitää todennäköisenä, että palvelupykäliä aiotaan muuttaa nimenomaan kustannussäästöjen mahdollistamiseksi. Vammaispalvelulain vaikutusten arvioinneissa ei saa ylikorostua taloudellisten vaikutusten arviointi, kuten nyt on käynyt. Lain avaamisen tavoitteet näyttäytyvätkin teennäisinä. Palveluiden parantaminen ja ihmisoikeuksien kunnioitus vaikuttaa vahvasti päälleliimatulta.
Ihmisoikeudet ja välttämättömät palvelut, joita vammaispalvelut ovat, eivät saa olla säästökohde. Ne ovat käyttäjilleen elintärkeitä ja mahdollistavat omannäköisen elämän osana yhteisöä. Uuden lain mukaisia palveluja odottaa moni palvelupaletin väliinputoaja sekä nykyisen kaltaisten palveluiden joustavoittamista odottava henkilö. Lain siirtymisellä voi olla kohtalokkaita vaikutuksia näiden ihmisten elämässä, mikä saattaa johtaa raskaampiin ja muihin korvaaviin palveluihin sekä tukitoimiin eikä esityksessä toivottuja kustannussäästöjä tosiasiallisesti saavuteta. Lisäksi on huomattava, että kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen invalidivähennykset on poistettu tuloverotuksesta vuonna 2023. Tästä säästyvät rahat oli tarkoitus ohjata vammaispalveluiden kehittämiseen. Toisin sanoen merkittäviä säästöjä on jo syntynyt vammaisten henkilöiden kustannuksella. Kysymys kuuluukin, mihin nämä varat on käytetty tai tullaan käyttämään vuonna 2023?
Kynnys vastustaa siirtymäajan pidentämistä varsinkin erityisen osallisuuden tuen kohdalla. Ei ole perusteita siirtää erityisen osallisuuden tuen voimaantuloa ja porrastusta. Erityinen osallisuuden tuki on sitä tarvitsevien henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumiseksi keskeinen palvelu ja on jo hyväksytyssä siirtymäsäännöksessä asetettu tulevaksi voimaan muuta lakia huomattavasti myöhemmin. Tätä asetelmaa ei ole tarpeen eikä missään määrin hyväksyttävää ennestään pahentaa ja samaan aikaan puhua vammaispalvelulain ihmisoikeusvaikutuksista."
"Menettely, jossa pyydetään kommentteja lain voimaantulon siirtämisestä, tietämättä mitä muutoksia lakiin tänä aikana mahdollisesti tehtäisiin, on poikkeuksellinen ja ongelmallinen, koska esityksellä on tarkoitus parantaa yhteiskunnallisesti erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asemaa", toteaa Yhdenvertaisuusvaltuutettu mielestämme aiheellisesti lausunnossaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettukaan ei siis kannata vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä.
Tämä adressi tullaan luovuttamaan eduskunnalle ja hallitukselle.
Laatijat: vammaisaktivistit Elina Nykyri ja Inka Johanna Kolhinoja
Lähteet:
- Orpon hallituksen lakiesitys vammaispalvelulain voimaantulon siirtoa koskien:
- Orpon hallituksen hallitusohjelma (Vahva ja välittävä Suomi):
- Kuurojen liiton kannanotto: