Riskipotentiaalin arviointimallia ei tule ottaa käyttöön

Nyt käsillä olevan riskihierarkiataulukon soveltamisajatus pohjautuu edelleen viranomaisten omaksumaan hyvin ongelmalliseen käsitykseen tartuntatautilain 58 § tulkinnasta. Lainkohdan nojalla on tulkittu voitavan asettaa yleisötilaisuuksille mitä vain täyskieltoa lievempiä rajoituksia. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjannut aluehallintovirastoja tämän tulkinnan mukaisesti. On huomattava, että 58 § ei ole pandemian johdosta väliaikaiseksi säädetty pykälä vaan pysyvää lainsäädäntöä. Pehmeästä sääntelystä sille syntyvä soveltamiskäytäntö ei siis kumoudu automaattisesti samalla kuin tartuntatautilain varsinaiset “koronapykälät” 58 a § alkaen. Historia ei tunne esimerkkiä poikkeustilalainsäädännöstä, jonka jatkaminen poikkeustilan yli normaaliajalle olisi ollut hyvä idea.

Riskihierarkitaulukon luonnoksessa esitetyt esimerkit mahdollisista rajoituspäätösten muotoiluista ovat osin huolestuttavia. Esimerkeissä on seuraavanlaisia muotoiluja: “kohdennetaan päätös vain tilaisuuksiin, joiden pääasiallinen toimiala on x”. Käsite “tilaisuuden toimiala” on oikeudellisesti epäselvä, ja johtaa tarkastelemaan tilaisuuden järjestäjän pääasiallista toimialaa, jolla ei kuitenkaan pitäisi olla merkitystä rajoituksen välttämättömyyden arvioinnissa. Toimialajako eri tilaisuuksien välillä on vääjäämättä epätarkka eikä tilaisuuksien kategorisointi esimerkiksi konsertteihin ja muuhun ole hallintopäätökseltä vaadittavalla tavalla selkeä ja tarkkarajainen.

Riskihierarkiataulukko monimutkaistaa ja tulkinnanvaraistaa rajoitustoimenpiteitä koskevaa ohjausta entisestään. On huomattava, että jo aiemmin aluehallintovirastot ovat eräissä tapauksissa katsoneet, etteivät voi noudattaa STM:n ohjauskirjeissään antamia toimintaohjeita. On täysin selvää, että riskipistemallin tapaisen kasuistisen sääntelyn soveltamisen kohdalla kunnallisten ja aluehallintoviranomaisten ammattitaito, työvoima ja muut resurssit eivät tule riittämään. Toisaalta tähän mennessä AVI:t ovat tukeutuneet varsin mekaanisesti sairaanhoitopiirien tulkintoihin siitä, millainen rajoittaminen on välttämätöntä, ja näihin mielipiteisiin taas ovat sekoittuneet voimakkaasti sairaanhoitopiirien omat toimintaedellytykset, kuten mm. suun terveydenhuollon jonot, kesälomat ja rekrytointihaasteet.

Vaikka kategorisointi olisikin selkeä, se asettaa eri toimijat epätasa-arvoiseen asemaan. Kulttuuri on jatkuvasti elävä ja kehittyvä yhteiskunnallisen toiminnan muoto. Eri alat tarvitsevat toisiaan, ja jos yhden alan toimintaedellytyksiä huononnetaan, se kostautuu muuallakin.

Riskihierarkiataulukon tieteellistä pohjaa ei ole avattu. Taustalla olevan tieteellisen päättelyn pitäisi olla läpinäkyvä ja siinä esitetyn mallin pitäisi olla arvioitavissa. Nyt nämä edellytykset eivät täyty.

Tietääksemme vastaavaa taulukkoa ei muualla ole käytössä, emmekä ymmärrä, mihin sitä Suomessa tarvitaan.

Riskipotentiaalin arviointimalli, tiettyjä tapahtumia stigmatisoiva taulukko, ei edesauta paluuta normaaliin, eikä ole luvattua rajoitusten purkua, päinvastoin - sillä rakennetaan uusia rajoituksia, joita vielä voidaan käyttää määrittelemättömän pitkään. Käyttöönotettaessa riskihierarkiataulukko jättäisi vuosien, ellei kymmenien vuosien jäljen tapahtuma-alan toimintamahdollisuuksiin.

Tällä hetkellä hallitus puhuu 80% rokotuskattavuudesta yli 12 vuotiaiden osalta. Kuinka voimme tietää, onko tämä todella se luku, jonka jälkeen yhteiskuntaa ja kulttuurialaa avataan? Ehkä se onkin 90%? 90% koko väestöstä? 80% kolmasti rokotetuista? Tai mikä tahansa muu luku. Covid-19 ei tule häviämään keskuudestamme pitkään aikaan. Nyt on tärkeää keskittyä mahdollistamiseen, ei rajoittamiseen.

Haluamme tehdä terveysturvallisia esityksiä. Tieto erilaisista terveysturvallisuuskeinoista ja taito niitä soveltaa on tärkeämpää, kuin ennalta määritellyt lokerot erilaisille tapahtumille. Maailma, ja esitystapahtumat sen myötä, on muuttunut sitten maaliskuun 2020.

---

Allekirjoittamalla tämän adressin tuet Kuusiplus -kollektiivin asiantuntijalausuntoa, joka toimitetaan 14.9.2021 klo 09:00 mennessä Opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Kuusiplus -kollektiivi    Ota yhteyttä adressin tekijään