Proteiinipitoiset valmisteet eivät ole virvoitusjuomia

Arvoisa pääministeri Jyrki Katainen,

Olette ollut allekirjoittamassa Lakia makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta 1127/2010 (jäljempänä ”valmisteverolaki”), joka ehdottomasti vaatii tarkennuksia elintarvikeyhtiöiden oikeusturvan takaamiseksi. Asia koskee luonnollisesti myös ko. tuotteiden kuluttajia, sillä väärillä perusteilla kannettu valmistevero nostaa turhaan kuluttajahintoja.

Valmisteverolaissa todetaan seuraavaa (lihavoinnit lisätty):

”Tässä laissa tarkoitetaan

1) makeisilla liitteen verotaulukon 1 tuoteryhmien 1―3 tuotteita;

2) jäätelöllä liitteen verotaulukon 1 tuoteryhmien 4 ja 5 tuotteita;

3) virvoitusjuomilla liitteen verotaulukossa 2 tarkoitettuja tuotteita.”

Verotaulukon 2 mukaan kiinteässä muodossa olevista juoma-aineksista (Tullitariffi 2106 – Muualle kuulumattomat elintarvikevalmisteet) pitää maksaa valmisteveroa, jos tuote on alkoholiton tai sisältää enintään 1,2 tilavuusprosenttia alkoholia, ja jos tuote soveltuu käytettäväksi virvoitusjuomien valmistukseen. Käsitteellä ”valmistus” tarkoitettaneen tässä yhteydessä kuluttajan suorittamaa valmiin juotavan juoman valmistusta esimerkiksi kotona, eikä teollista valmistusta. Suomen laista ei kuitenkaan löydy minkäänlaista määritelmää käsitteelle ”virvoitusjuoma”.

Keskeinen kysymys kuuluu seuraavasti:

Kun kuluttaja valmistaa juoma-aineksesta pakkausmerkintöjen ohjeiden mukaisesti valmiin juoman, millainen juoman koostumuksen pitää olla, jotta sen katsotaan soveltuvan virvoitusjuomaksi?

Valmisteverolaissa on määritelty nimeltä lukuisia juomia virvoitusjuomiksi. Nimeltä on mainittu mm. käymättömät ja lisättyä alkoholia sisältämättömät hedelmämehut, kasvismehut, vesi, kivennäisvesi, hiilihapotettu vesi, tuoreista rypäleistä valmistettu viini, vermutti, siideri, päärynäviini ja sima (jäljempänä kollektiivisesti "valmisteverolaissa nimetyt virvoitusjuomat"). Yksikään valmisteverolaissa nimetyistä virvoitusjuomista ei muistuta lainkaan koostumukseltaan proteiinipitoisia juoma-aineksia tai juomia. Tuoteryhmien kemiallinen koostumus, fysiologiset vaikutukset ja sitä myötä käyttötarkoitukset eroavat kuin yö ja päivä toisistaan. On selvää, että juoma-aineksesta valmistetun juoman pitää vastata koostumukseltaan niitä valmiita juomia, jotka valmisteverolaissa nimetään virvoitusjuomiksi, jotta myös juoma-aines voitaisiin luokitella virvoitusjuomaksi.

Euroopan Komissio on määritellyt virvoitusjuomat (engl. soft drinks) seuraavasti (Case No COMP/M.5632): 1) Hiilihapolliset virvoitusjuomat (tätä ryhmää ei ole syytä tässä yhteydessä käsitellä tarkemmin, sillä se on tämän adressin kannalta epäoleellinen); ja 2) Hiilihapottomat virvoitusjuomat. Tähän ryhmään kuuluvat mehut, kivennäisvedet sekä valmiit energia- ja urheilujuomat (esim. Gatorade, Powerade) sekä valmiit teet. Urheilujuoma on sokereista ja elektrolyyteistä (esim. NaCl) koostuva liuos, jota nautitaan yleensä pitkäkestoisen urheilun aikana takamaan riittävä nesteen ja suolojen saanti. Tehtäköön selväksi, että urheilujuomilla ei ole mitään tekemistä proteiinipitoisten juoma-aineisten kanssa, joita markkinoidaan mm. urheilijoilla täysin erilaisiin käyttötarkoituksiin, ja joiden koostumus on täysin erilainen. Se, pitäisikö urheilujuomista kantaa valmisteveroa, on tämän adressin kannalta epäoleellinen asia. Mainittakoon kuitenkin, että urheilujuomien kemiallinen koostumus muistuttaa ainakin jossain määrin eräitä valmisteverolaissa nimettyjä virvoitusjuomia.

Huomionarvoista on se, että Euroopan Komission virvoitusjuomamääritelmä on hyvin pitkälti sopusoinnissa valmisteverolaissa nimettyjen virvoitusjuomien kanssa. Sen sijaan Suomen Tulli, joka vastaa valmisteveron kannosta, on ryhtynyt mielivaltaisesti luokittelemaan lähes kaikki juoma-ainekset virvoitusjuomiksi riippumatta siitä, mikä on juoma-aineksesta valmistetun juoman kemiallinen koostumus, fysiologiset vaikutukset ja käyttötarkoitus. "Valmisteverotutkimuksia" tekevä Tullilaboratorio on systemaattisesti jättänyt huomioimatta valmisteverolaissa mainitun ehdon, jonka mukaan tuotteen pitää soveltua virvoitusjuoman valmistukseen, jotta se kuuluisi valmisteveron piiriin.

Helsingin yliopiston liikuntalääketieteen laitoksen ravitsemustutkija Patrik Borg on antanut asiasta seuraavanlaisen lausunnon:

"Mielestäni on kuitenkin selvää, ettei proteiinipitoisia juomavalmisteita tai proteiinipitoisten juomavalmisteiden kuiva-aineita voida luokitella virvoitusjuomiksi tai virvoitusjuomien raaka-aineiksi". (Helsingissä 1.8.2012).

Proteiinipitoiset juoma-ainekset ovat lain mukaan kiistatta erityisruokavaliovalmisteita (Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus erityisruokavaliovalmisteista 662/2000). Erityisruokavaliovalmisteella tarkoitetaan elintarviketta, joka koostumukseltaan tai valmistusmenetelmältään eroaa vastaavasta tavanomaisesta elintarvikkeesta. Näiden koostumuksessa tai valmistusmenetelmässä ilmenevien erojen vuoksi erityisruokavaliovalmisteet soveltuvat henkilöille, joilla on imeytymis- ja aineenvaihduntahäiriöitä, tai jotka erityisen fysiologisen tilansa vuoksi hyötyvät tiettyjen elintarvikkeiden sisältämien aineiden valvotusta saannista. Erityisruokavaliovalmisteisiin kuuluvat mm. lastenruoat, gluteenittomat, vähälaktoosiset ja laktoosittomat elintarvikkeet. Lisäksi erityisruokavaliovalmisteita ovat kliiniset ravintovalmisteet sekä eräät laihduttajille ja urheilijoille tarkoitetut elintarvikkeet, kuten proteiini- ja proteiini-hiilihydraattijauheet.

Me allekirjoittaneet vaadimme, että kaikki proteiinipitoiset juoma-ainekset ja juomat jätetään valmisteveron ulkopuolelle. Valmisteverolakia on tarkennettava niin, ettei se anna Tullilaboratoriolle minkäälaisia mahdollisuuksia mielivaltaisten luokitusten tekemiseen. Lisäksi viranomaisten toimintaa valvovien tahojen (esim. Oikeuskansleri) on puututtava Tullilaboratorion lainvastaiseen menettelyyn.