Peruspalvelut kuntoon - Ratikka jäihin
Me vantaalaiset veronmaksajat vaadimme, että Vantaalle suunniteltu ratikkaprojekti laitetaan toistaiseksi jäihin kaupungin heikosta taloustilanteesta johtuen. Voimavarat tulee keskittää turvaamaan vantaalaisten välttämättömät peruspalvelut.
Ratikan suunnitteluun ja toteuttamiseen kaavaillut 400 miljoonaa euroa on valtava summa. Sillä palkkaisi 230 opettajaa tai 140 lääkäriä Vantaalle 30 vuoden ajaksi. Summalla voisi rakentaa 50 päiväkotia tai 20 kokonaan uutta koulua tai terveysasemaa. Seuraavassa tarkemmat perustelut sille, miksi ratikka tulee laittaa odottamaan ja investoida nyt palveluihin ja ihmisiin.
Vantaalla ei ole varaa ratikkaan
Vantaan talousnäkymät vuoden 2020 alussa olivat jo ennen koronaa huonot, nyt ne ovat erittäin heikot. Olemme velkaa 900 miljoonaa euroa ja tuoreimman ennusteen mukaan vuosina 2021-2024 velkaannumme vielä 400 miljoonaa euroa lisää. Vuonna 2025 velkaa on siis 1,3 miljardia euroa. Mikäli Vantaan ratikka toteutetaan, Vantaan velkataakka nousee jopa 2000 miljoonaan euroon. Tätä ei taloutemme kestä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa ratikkaan.
Ratikan hyödyt ovat kyseenalaiset
Ratikka maksaisi nykyhetken kustannusarvion mukaan 400 M€. Sen 20 kilometrin reitillä asuu vain pieni osa vantaalaisista. Se ei juuri nopeuttaisi matka-aikaa Länsimäestä lentokentälle verrattuna bussiin - ainoastaan 5 minuuttia. Ratikkaa on perusteltu myös positiivisilla ilmastovaikutuksilla. Näiden arviot perustuvat oletukseen autoilun vähenemisestä. Näin tuskin kävisi, koska muita julkisen liikenteen linjoja karsittaisiin ja autoilu lisääntyisi entisestään. Mikä pahinta, ratikka on raiteineen pysyvä ja kiinteä ratkaisu, joka ei jousta yhtään tässä muuttuvassa maailmassa. Raiteita on kallista ja hankalaa siirtää toisin kuin bussireittejä.
Ratikka olisi riskisijoitus
Oikeastaan ainoa järkevä, mutta erittäin kyseenalainen perustelu ratikalle on, että se toisi Vantaalle sen reitin varteen uusia hyvätuloisia veronmaksajia. Laskelmien mukaan Vantaa voisi saada maksettua tämän investoinnin verotuloina vuonna 2050. Laskelma perustuu siihen, että nämä uudet asuķkaat maksaisivat noin 25 % keskimääräistä veronmaksajaa enemmän kuntaveroa. Tosin laskelmassa ei ole huomioitu asukkaiden tarvitsemaa palveluverkostoa, jonka rakentamiseen menisi mahdollinen kasvanut verotuotto – se olisi unelman loppu. Uudet ratikan houkuttelemat veronmaksajat voivat myös jäädä pelkäksi haaveeksi, mikäli sen rakentamisen kulut vievät kaupungin talouden kuralle ja romuttavat peruspalvelumme.
Mihin rahaa nyt tarvittaisiin?
Vantaalla on sietämättömät ruuhkat terveysasemille ja muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Keskittäminen on vienyt palvelut joiltain alueilta kohtuuttoman kauas ja avun saaminen on tullut yhä vaikeammaksi. Koululaiset kärsivät sisäilmaongelmista ja pätevistä opettajista on pulaa. Ryhmäkoot sekä kouluissa että päiväkodeissa uhkaavat karata liian suuriksi.
Vanhusten kotihoito on kriittisessä tilassa, kun hoitoon ja hoivaan ei ole riittävästi aikaa ja resursseja. Omaishoitajien inhimillistä ja taloudellista merkitystä vanhustenhoidossa ei ole ymmärretty ja tuki on heikompi kuin naapurikunnissa. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Apua joutuu odottamaan aivan liian kauan.
Peruspalvelut kuntoon
Vantaa ei tule houkuttelemaan hyvätuloisia veronmaksajia, jos peruspalvelut eivät ole kunnossa. Huomattavasti ratikkaa parempi investointi tulevaisuuteen on lyhentää terveydenhoidon jonot minimiin, laittaa koulujen sisäilmaongelmat kuntoon, panostaa opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun, huolehtia perheiden ja vanhuspalvelujen laadusta ja riittävyydestä, tukea enemmän omaishoitajuutta, panostaa ennalta ehkäisevään toimintaan kaikissa toiminnoissa ja ylläpitää turvallista lähipalveluverkostoa sekä mahdollisuuksia sosiaaliseen ja yhteisölliseen toimintaan yhdistysten toiminnan turvaten.
Yksinkertaisesti sanottuna: tulee huolehtia siitä, että meillä vantaalaisilla on hyvät palvelut ja turvallinen elinympäristö.
Adressin toteuttajat: Juha Malmi, Tiina Tuomela, Jouko Jääskeläinen, Tanja Vahvelainen, Soili Haverinen, Loviisa Kaartokallio, valtuutettuja ja varavaltuutettuja Vantaalla, Kristillisdemokraatit. Voit ottaa yhteyttä Juha Malmi, puh. 0400 529 460.
Juha Malmi, Tiina Tuomela, Jouko Jääskeläinen, Tanja Vahvelainen, Soili Haverinen, Loviisa Kaartokallio, Vantaan kristillisdemokraatit, valtuustoryhmä. Ota yhteyttä adressin tekijään