Oleskelulupa Yassinin perheelle.

Yassinin perhe, johon kuuluu vanhempien lisäksi 3 lasta ovat asuneet Suomessa yli 11 vuotta. Tänä aikana he rakentaneet elämäänsä tänne ja sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheessä on kolme lasta. Perheen nuorin lapsi 7- vuotias tytär on syntynyt Suomessa. Nyt 16-ja 22- vuotias poika olivat Suomeen tullessaan 5 ja 11 vuotta. He ovat käyneet täällä peruskoulun ja vanhempi poika on valmistunut lukiosta. Kaikki lapset puhuvat sujuvaa suomea ja heillä on paljon suomalaisia ystäviä.

Perheen äiti on valmistunut ammattikoulusta ja perheen isällä on oma yritys. He eivät kuitenkaan voi tehdä työtä, koska heillä ei ole oleskelulupaa.
Perheeltä on peruttu oleskelupa inhimillisen virheen takia. Lapset olivat tuolloin kaikki alaikäisiä. Perhe on yrittänyt laillistaa asemansa useasti mutta siinä onnistumatta. Taustalla on lupien perumisen yhteydessä annettu karkoituspäätös.

Karkoituspäätöksen perumisessa on kyse kokonaisharkinnasta. Pyydämmekin nyt Maahanmuuttovirastoa arvioimaan perheen tilanteen uudelleen, huomioiden heidät vahvat siteensä Suomeen ja heidän pyrkimykset tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Perheen tosiasiallinen elämä on täällä.
Lapset eivät ole valinneet tulla Suomeen mutta kasvaneet suomalaisiksi. Kokonaisharkinnan näkökulmasta olisi epäinhimillistä palauttaa länsimaistunut perhe kotimaahansa, jossa heillä ei ole mahdollisuutta elää.
Me pyydämme koko perheen puolesta, että allekirjoitat adressin, jossa vaadimme oleskelulupaa perheelle. Yassinin perheellä on oikeus normaaliin elämään, jossa heillä on samankaltaiset oikeudet kuin muillakin.

Perheen äidin kirje:

Aviomieheni joutui jättämään kotimaamme Irakin, Kurdistanin vuonna 2009 poliittisten syiden vuoksi ja me muutimme loppuperheen kanssa Suomeen 2012 jolloin perheemme yhdistyi jälleen pitkän odotuksen jälkeen. Elimme kuin kuka tahansa muukin perhe, kunnes maahanmuuttovirasto peruutti meidän oleskelulupamme. Tämä muutti meidän kaikkien elämän ja asetti meidän tilanteeseemme, josta emme ole löytäneet ulospääsyä. Emme saaneet elää täällä emmekä voineet enää palata kotimaahamme. Kun tulin raskaaksi ja odotin tytärtäni koin samaan aikaan elämäni rankimman puolen. Perhe, joka oli odottanut yhdistymistä, alkoi pikkuhiljaa hajoamaan ja elämä meni niin pahaksi, että yritin itsemurhaa. Kolmen lapsen äitinä ja vaimona olen elänyt 11 vuotta ilman mitään oikeuksia ja useista yrityksistä huolimatta tilanteemme on edelleen samanlainen. Lapseni, jotka ovat kasvaneet täällä joutuvat elämään tilanteessa jossa heidän tulevaisuutensa on epävarma. Vanhempana on äärimmäisen raskasta seurata lastensa kärsimystä. Kenenkään ei pitäisi elää tällä tavalla. Pyydän sydämestäni inhimillistä ratkaisua perheellemme.
Pyydänkin kolmen lapsen äitinä, että jokainen allekirjoittaa tämän adressin ja pyytää meidän tilanteen arviointia uudelleen nämä inhimilliset seikat huomioiden. Haluamme vain turvallisen elämän perheelleemme.

Senur Hosseini    Ota yhteyttä adressin tekijään