Mehiläisten ja pölyttäjien hyvinvoinnista Suomessa

Arvoisa ministeri,

Ohessa lausunto koskien EU:n komission esitystä asettaa neonikotonoideja sisältävät torjunta-aineet täyskieltoon. Me allekirjoittaneet pyydämme, että Suomi äänestää täyskiellon puolesta.

Neonikotonoidien vaikutuksia mehiläisiin ja pölyttäjiin on tutkittu maailmalla runsaasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja suurin osa tutkimuksista osoittaa selkeän yhteyden joukkokuolemien ja neonikotonoidien käytön välillä. Mikäli näiden torjunta-aineiden käyttö sallitaan, asettaa se  mehiläistuottajien ja luomuviljelijöiden toimeentulon vaaraan. Pölyttäjät ovat merkittävässä asemassa myös luomutuotannossa ja itse asiassa kaikessa ruuan tuotannossa,  mehiläisten osuuden Euroopan pölytyksestä on arvioitu olevan 75—85 % ja ne pölyttävät ainakin 87 ravintokasvia. Mehiläisen arvo tärkeimpien viljely- ja luonnonkasvien pölytyksessä on Suomessa 22,2 miljoonaa euroa.

Mikäli neonikotonoidien käyttö sallitaan, vaadimme, että valtio turvaa mehiläisalalla toimijoiden ja luomuviljelijöiden taloudelliset menetykset siinä tapauksessa, että viranomaisten sallimat kasvinsuojeluaineet tuhoavat mehiläisyhdyskuntia aiheuttaen suoraan ja välillisesti taloudellisia menetyksiä eri toimijoille.

Luomuliitto ry

Helsingin Seudun Mehiläishoitajat ry

Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry

Pohjois-Karjalan mehiläishoitajat ry

Arvoisa ministeri,

Me allekirjoittaneet olemme huolissamme mehiläisten ja pölyttäjien hyvinvoinnista Suomessa ja Euroopassa. EU:n komission esitys asettaa neonikotonoideja sisältävät torjunta-aineet täyskieltoon on mielestämme perusteltu ja välttämätön toimenpide mehiläisten ja muiden pölyttäjien suojelemiseksi niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Pyydämme, että Suomi äänestää täyskiellon puolesta.

Tutkittua tietoa on runsaasti

Neonikotonoidien vaikutuksia mehiläisiin ja pölyttäjiin on tutkittu maailmalla runsaasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja vaikka osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että yhteyttä mehiläisten joukkokuolemien ja neonikotinoidien välillä ei ole, suurin osa tutkimuksista osoittaa selkeän yhteyden. Pelkästään v. 2012 niiden vaikutuksista mehiläisiin julkaistiin yli 100 tutkimusta (Osborne 2012). Myös komission esitys perustuu tähän tieteellisen tutkimukseen.

Neonikotonoideihin kuuluvien hyönteistorjunta-aineiden negatiivisesta vaikutuksesta tarhamehiläisen (Apis mellifera) ja kontukimalaisen (Bombus terrestris) yhteiskuntien kasvuun ja kokoon on viimeisen vuoden aikana kertynyt vahvaa empiirisiin kokeisiin perustuvaa näyttöä (esim. Cresswell ym. 2012, Gill ym. 2012, Henry ym. 2012, Whitehorn ym. 2012). Kielteisten vaikutusten taustalla ovat toisaalta näiden yhdisteiden jälkeläistuottoa alentavat vaikutukset (esim. Gill ym. 2012, Whitehorn ym. 2012) että pölytyslennolla olevien työläisten kuolleisuutta lisäävät vaikutukset (Henry ym. 2012), jotka kokonaisuutena alentavat yhteiskuntien kasvua ja kokoa. Kokeissa käytetyt altistumispitoisuudet vastaavat luonnossa oletetusti esiintyviä pitoisuuksia.

Neonikotonoidien vaikutuksia käsittelevät tutkimukset ovat toistaiseksi kohdistuneet kahteen yhteiskuntamehiläislajiin eli tarhamehiläiseen ja kontukimalaiseen, joiden pölytystä voidaan ihmisen toimesta kohdistaa maastossa (tai kasvihuoneissa) halutuille alueille keinopesiä siirtämällä. Tietoa vaikutuksista muihin luonnossa esiintyviin mesipistiäis- ja muihin pölyttäjälajeihin ei juuri ole, mutta Whitehorn ym. (2012) esittävät, että vaikutukset ovat yleistettävissä ainakin muihin kimalaislajeihin. Kimalaiset näyttävät olevan herkempiä neonikotonoidien vaikutuksille sekä yksilötasolla (Cresswell ym. 2012) että yhteiskuntien tasolla (Gill ym. 2012, Osborne 2012); näistä jälkimmäiseen tekijään vaikuttaa kimalaisten selvästi tarhamehiläistä pienempi yhteiskunnan koko.

Suomen tilanne

Suomesta ei ole olemassa kvantitatiivista seuranta-aineistoa mesipistiäisten tai muiden pölyttäjähyönteisten pitkäaikaisista kannanmuutoksista (poikkeuksena perhoset). Viimeisimmässä uhanalaisten lajien arvioinnissa käsitellyistä 219 mesipistiäislajista kuitenkin 71 (32,4%) arvioitiin uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi (Paukkunen 2010). Neonikotonoidien käytön jatkaminen saattaisi myös nämä uhanalaiset lajit entistä suurempaan vaaraan.

Vaikka Suomessa ei olekaan vielä tutkittu mehiläiskuolemien syitä, on niitä viime vuosina raportoitu meilläkin. Vaikka kylvötapa Suomessa ei olekaan samanlainen kuin etelämpänä Euroopassa, eikä peittausaineiden leviäminen ympäristöön tästä johtuen välttämättä ole yhtä merkittävää kuin Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa, käytetään Suomessa neonikotonoideja myös taimien ja jopa kukkivien kasvien tuholaistorjunnassa. Tällöin pölyttäjät altistuvat herkästi neonikotonoideille.

Neonikotonoideille on vaihtoehtoja

Aiheen tiimoilta on noussut esiin huoli rypsinviljelyn vaikeutumisesta Suomessa, mikäli neonikotonoidien käyttö kielletään. Luomuviljelijöillä on kuitenkin pitkä kokemus rypsin viljelystä Suomen oloissa ilman  torjunta-aineita. Neonikotonoideja käytetään tavanomaisessa viljelyssä siementen peittaukseen – estämään kirppojen aiheuttamat tuhot, kun rypsi on itänyt. Luomutuotannossa ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita ja kirppatuhoja estetään turvaamalla kasvin hyvä alkukehitys.

Neonikotonoideja voidaan käyttää tavanomaisessa tuotannossa myös rapsikuoriaisten ruiskuttamiseen. Vuonna 2010 havaittiin Suomessakin ensimmäisen kerran pyretroideja kestäviä rapsikuoriaisia, joiden torjumiseksi suositeltiin neonikotonoidivalmisteita. Luomutuotannossa rapsikuoriaista torjutaan niiden luontaisten vihollisten kasvua tukemalla: rapsikuoriaisia syövät loispistiäiset tulevat helposti uudelle rypsipellolle apuun, jos aiemmin rypsipeltona ollutta lohkoa muokataan vain kevyesti. Myös kylvön tarkalla ajoittamisella sekä houkuttajakasveilla torjutaan rapsikuoriaisia.

Todettakoon vielä, että pölyttäjät myös lisäävät rypsisatoa. Maa- ja metsätalousministeriön sekä öljykasvisektorin yhteinen työryhmä VYR on omissa julkaisuissaan todennut, että mehiläiset pölyttävät rypsistä jopa 90 prosenttia. Vaikka rypsi pölyttyisi tuulenkin ansiosta, mehiläispölytys lisää rypsisatoa 10–15 prosenttia.

Neonikotonoidit ovat vaara mehiläistuottajille ja ruuan tuotannolle

Mehiläistuottajat ovat riippuvaisia mehiläisten hyvinvoinnista ja heille mehiläistuhot tarkoittavat välittömiä taloudellisia menetyksiä. Erityisen tärkeää on, että valtio turvaa mehiläisalalla toimijoiden taloudelliset menetykset siinä tapauksessa, että viranomaisten sallimat kasvinsuojeluaineet tuhoavat mehiläisyhdyskuntia aiheuttaen suoraan ja välillisesti taloudellisia menetyksiä eri toimijoille. Vrt. karhuvahinkojen korvaaminen.

Mehiläisten pölytys on ihmisen ruoantuotannolle elintärkeä luonnon ekosysteemipalvelu. Yli 80 prosenttia tärkeimmistä ruokakasveista ja 90 prosenttia luonnon kasveista on riippuvaisia mehiläisistä ja muista pölyttäjistä. Mehiläisten osuuden Euroopan pölytyksestä on arvioitu

olevan 75—85 %. Ne pölyttävät ainakin 87 ravintokasvia. Mehiläisen arvo tärkeimpien viljely- ja luonnonkasvien pölytyksessä on Suomessa 22,2 miljoonaa euroa. Kotipuutarhoissa arvo on tätäkin suurempi. (Lehtonen, 2012) Neonikotinoiditeollisuudessa on kyse suurista rahoista. Yksin  imidaklopridin ja klothianidiinin liikevaihto on noin 800 miljoonaa euroa vuodessa (Mustalahti, 2010). Torjunta-aineteollisuuden tai  yksittäisten intressiryhmien lyhytaikaiset edut eivät kuitenkaan saa vaarantaa mehiläisten ja muiden pölyttäjien hyvinvointia, ja sitä kautta meidän kaikkien ruokaturvaa. Koska  tutkimukset osoittavat neonikotonoidien vaarat, asiassa tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta ja kieltää ne kaikkialla EU:ssa. Se olisi valvonnankin kannalta selvintä.

Luomuliitto ry

Helsingin Seudun Mehiläishoitajat ry

Stadin Tarhaajat ja Hunajafrendit ry

Pohjois-Karjalan mehiläishoitajat ry

Lähteet:

Bacandritsos, N., Granato, A., Budge, G., Papanastasiou, I., Roinioti, E., Caldon, M., Falcaro, C., Gallina, A. and Mutinelli, F. 2010. Sudden deaths and colony population decline in Greek honey bee colonies. - Journal of Invertebrate Pathology 105: 335-340.

Biesmeijer, J. C., Roberts, S. P. M., Reemer, M., Ohlemuller, R., Edwards, M., Peeters, T., Schaffers, A. P., Potts, S. G., Kleukers, R., Thomas, C. D., Settele, J. and Kunin, W. E. 2006. Parallel Declines in Pollinators and Insect-Pollinated Plants in Britain and the Netherlands. - Science 313: 351-354.

Brittain, C., Kremen, C. and Klein, A.-M. 2012. Biodiversity buffers pollination from changes in environmental conditions. - Global Change Biology 19: 540-547.

Cresswell, J. E., Page, C. J., Uygun, M. B., Holmbergh, M., Li, Y. R., Wheeler, J. G., Laycock, I., Pook, C. J., de Ibarra, N. H., Smirnoff, N. and Tyler, C. R. 2012. Differential sensitivity of honey bees and bumble bees to a dietary insecticide (imidacloprid). - Zoology 115: 365-371.

Dainat, B., Evans, J. D., Chen, Y. P., Gauthier, L. and Neumann, P. 2012a. Dead or Alive: Deformed Wing Virus and Varroa destructor Reduce the Life Span of Winter Honeybees. - Applied and Environmental Microbiology 78: 981-987.

Dainat, B., Evans, J. D., Chen, Y. P., Gauthier, L. and Neumann, P. 2012b. Predictive Markers of Honey Bee Colony Collapse. - PLoS ONE 7: e32151.

Dainat, B. and Neumann, P. 2013. Clinical signs of deformed wing virus infection are predictive markers for honey bee colony losses. - Journal of Invertebrate Pathology 112: 278-280.

Dainat, B., vanEngelsdorp, D. and Neumann, P. 2012c. Colony collapse disorder in Europe. - Environmental Microbiology Reports 4: 123-125.

Dicks, L. 2013. Bees, lies and evidence-based policy. - Nature 494: 283.

Gill, R. J., Ramos-Rodriguez, O. and Raine, N. E. 2012. Combined pesticide exposure severely affects individual- and colony-level traits in bees. - Nature 491: 105-108.

Goulson, D., Lepais, O., O’Connor, S., Osborne, J. L., Sanderson, R. A., Cussans, J., Goffe, L. and Darvill, B. 2010. Effects of land use at a landscape scale on bumblebee nest density and survival. - Journal of Applied Ecology 47: 1207-1215.

Henry, M., Béguin, M., Requier, F., Rollin, O., Odoux, J.-F., Aupinel, P., Aptel, J., Tchamitchian, S. and Decourtye, A. 2012. A Common Pesticide Decreases Foraging Success and Survival in Honey Bees. - Science 336: 348-350.

Klein, A.-M., Brittain, C., Hendrix, S. D., Thorp, R., Williams, N. and Kremen, C. 2012. Wild pollination services to California almond rely on semi-natural habitat. - Journal of Applied Ecology 49: 723-732.

Lehtonen, Tuula, 2012. Mehiläispölytyksen taloudellinen arvo suomalaisten viljelykasvien ja luonnonmarjojen sadontuotannossa. Pro Gradu tutkielma, Helsingin yliopisto.

Mustalahti, Aino-Maija, 2010, Neonikotinoidien maatalouskäytön riski mehiläishoidolle sekä mahdollinen vaikutus mehiläiskatoon. Kandidaatin tutkielma, Maatalous- metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.

Osborne, J. L. 2012. Bumblebees and pesticides. - Nature 491: 43-45.

Paukkunen, J. 2010. Myrkkypistiäiset (Hymenoptera: Aculeata). - In: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. and Mannerkoski, I. (eds.), Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, pp. 529-544.

Potts, S. G., Biesmeijer, J. C., Kremen, C., Neumann, P., Schweiger, O. and Kunin, W. E. 2010. Global pollinator declines: trends, impacts and drivers. - Trends in Ecology & Evolution 25: 345-353.

Steffan-Dewenter, I. and Tscharntke, T. 1999. Effects of habitat isolation on pollinator communities and seed set. - Oecologia 121: 432-440.

Vamosi, J. C., Knight, T. M., Steets, J. A., Mazer, S. J., Burd, M. and Ashman, T.-L. 2006. Pollination decays in biodiversity hotspots. - Proceedings of the National Academy of Sciences of the USA 103: 956-961.

Whitehorn, P. R., O'Connor, S., Wackers, F. L. and Goulson, D. 2012. Neonicotinoid Pesticide Reduces Bumble Bee Colony Growth and Queen Production. - Science 336: 351-352.

Winfree, R., Williams, N. M., Dushoff, J. and Kremen, C. 2007a. Native bees provide insurance against ongoing honey bee losses. - Ecology Letters 10: 1105-1113.

Winfree, R., Williams, N. M., Gaines, H., Ascher, J. S. and Kremen, C. 2007b. Wild bee pollinators provide the majority of crop visitation across land-use gradients in New Jersey and Pennsylvania, USA. - Journal of Applied Ecology 45: 793-802.

Tietoa öljykasvien pölytyksestä VYR:n sivuilla
http://www.vyr.fi/multimagazine/web/rypsin_rapsin_opas/fi/5_7_polytys.php

Christiana Harle/Riika Huitti-Malka    Ota yhteyttä adressin tekijään