Lahti, Renkomäki: Näkkimistö II -alueen metsä on säästettävä rakentamiselta
Me allekirjoittaneet vaadimme, että Lahden kaupunki luopuu suunnitellusta Näkkimistö II -alueen metsän kaatamisesta ja turvaa monimuotoisen lähiluontomme pysäyttämällä kaavoitushankkeen sekä siirtää kaavoitus- ja rakennushankkeet alueille, joille rakentaminen ei vaaranna kaupungin ja sen asukkaiden kunnioittamia luontoarvoja.
Vaatimuksemme viittaa Näkkimistönkadun asuinalueen länsipuolelle suunniteltuun uuteen omakotitaloalueeseen, joka tunnetaan nimellä ”Näkkimistö II” (asemakaavatunnus A-2875, asianumero 1434/2022). Alue rajautuu pohjoisessa Näkkimistöntien ympäristöön, etelässä ja idässä Renkojokeen. Kyseisen uuden asuinalueen rakentaminen vaatisi Näkkimistön lähimetsän kaatamista.
Kyseinen Näkkimistön metsä on monen eläinlajin keskeinen ruokailu- ja pesintäpaikka. Näistä mainittakoon alueella tavatut lepakko, kanahaukka ja kettu. Metsässä on lisäksi havaittu arvokasta lahopuuta, joka osaltaan turvaa metsäluonnon biodiversiteettiä. Huomionarvoista on, että Suomen metsälajeista noin neljännes on riippuvaisia lahopuusta. Lahopuulajien selviytymisen kannalta on olennaista, että metsiin taataan lahopuujatkumo eri-ikäisen lahopuukannan muodossa.
Mainittu metsäalue sisältää luokan 2 (= luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeä) ja luokan 4 (= luonnon monimuotoisuutta tukeva alue) luontoalueita. Kaavaluonnoksessa ei ole varattu riittäviä suojelutoimia näille merkittäville luonnontilaisille metsäalueille ja niiden eläimistölle. Esimerkiksi lepakot välttelevät modernia keinotekoista valaistusta, ja kaavoitussuunnitelma toimii näin uhkana niin niille kuin muillekin kotoperäisille lajeille.
Asemakaavan selostuksessa on tuotu myös esiin läheisen Porvoonjoen alueen tulvaherkkyys. Renkojoen tulvimisen on todettu aiheuttavan potentiaalisen vaaran suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalle peltopinta-alalle. Ilmaston lämpenemisen vuoksi tulevaisuudessa odotettavissa olevat lisääntyvät sateet vaativat riittävän laajan ja monimuotoisen metsäkasvuston säilyttämistä tulvariskin minimoimiseksi. Metsämaaperään imeytyy suurempi sademäärä verrattuna asfaltoituun tai muokattuun pihamaahan.
Metsät toimivat myös hiilinieluina sekä tuulen ja äänten suojina. Valtakunnallisessa keskustelussa on tuotu esiin kansallisten hiilinielujen romahduksen ristiriita EU:n tavoitevaatimuksiin nähden: on oletettavaa, että piittaamattomuus kotimaisten hiilinielujen suhteen tulee aiheuttamaan taloudellisia sanktioita Suomelle, joka on sitoutunut EU:n päästötavoitteisiin.
Edellä mainittujen ekologiaan ja luonnon biodiversiteettiin liittyvien syiden ohella tulee huomioida inhimilliset tekijät. Näkkimistön metsä on alueen asukkaille tärkeä ja aktiivisesti käytetty ulkoilu- ja virkistysalue. Metsä sisältää ulkoilureitin ja on aktiivisessa sienestys- ja marjastuskäytössä. Metsäalue tukee eri-ikäisten asukkaiden hyvinvointia, ja on muun muassa varhaiskasvattajien käytössä toimien näin oppimisympäristönä lapsille. Erityisesti Näkkimistö I -alueen puoleinen reuna on nuorimpien asukkaiden ensimmäinen kosketuspinta luontoon sekä leikkialueen jatke majoineen ja luonnon leikkiympäristöineen.
Tutkimuksissa onkin todettu, että jo pieni hetki metsässä laskee ihmisen stressitasoja ja vahvistaa terveyttä monin tavoin. Nuoruudessa tapahtuvan metsämikrobialtistuksen on huomattu myös olevan merkittävä tekijä elimistön immuniteetin kehityksessä. Lisäksi lähimetsä edistää tasa-arvoa mahdollistaen luonnon helpon saavutettavuuden ja täten myös terveyden ylläpidon tasapuolisesti kaikille.
Nostona maisterintutkielmasta, jossa tapaustutkimus Lahdesta: Lahden kaupunkiympäristön suunnittelijat ovat moneen otteeseen korostaneet lähiluonnon terveys- ja hyvinvointihyötyjä ihmisille. Kolme kuudesta haastatellusta suunnittelijasta pitää riittävän saavutettavana virkistysalueena kotipaikasta 300 metrin etäisyydeltä löytyvää lähiluontoaluetta, jollainen Näkkimistön metsäkin on monille. Jos virkistysalueiden saavutettavuutta pidetään näin merkittävänä, herääkin kysymys, kuinka kyseisen lähimetsän arvoa ei ole merkittävämmin huomioitu kaavoitussuunnitelmissa?
Alueen kaavoitussuunnitelmien edistyessä Lahdessa on käynnissä samanaikaisesti Luontopositiivinen elämä -hanke sekä Luontoaskel terveyteen -ohjelma. Seuraava on suora lainaus Lahden kaupungin verkkosivuilta: ”Luontoa on kaikkialla, ja ihminen on osa luontoa. Luonto on kaiken hyvinvoinnin ja talouden perusta. Jos luonto katoaa, niin hyvinvointimme murenee. Siksi luontokato pitää pysäyttää ja saada luonto elpymään. Lahti tekee rohkeaa ilmastotyötä ja tavoittelee hiilineutraaliutta ensimmäisenä suurena suomalaiskaupunkina. Samalla Lahti haluaa kehittää parhaita käytäntöjä myös luontokadon torjumiseksi – tavoitteena luontopositiivinen elämä.”
Suomen luonnonsuojelulakiin (päivitetty 5.1.2023) on kirjattu muun muassa tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämisestä ja luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukemisesta. Myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomi on sitoutunut 17 avaintavoitteeseen, jotta tavoite saavutetaan. Yksi päätavoitteista on suojelupinta-alan kasvattaminen. Strategian mukaan kaikki luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät tulee suojella. Kaupunkien tulee huomioida tämä toiminnassaan.
Laajemmassa mittakaavassa tulee ajatella myös maailmanlaajuista ympäristökriisiä ja luontokatoa sekä niihin liittyviä ennustamattomia vaikutuksia niin kotikaupungissamme, maassamme kuin ympäri maailman. Merkittävä kysymys onkin, haluaako Euroopan vuoden 2021 ympäristöpääkaupunki profiloitua ympäristökriisin esitaistelijana vai luontokadon edistäjänä?
Me allekirjoittaneet odotamme Lahden kaupungin päättäjiltä suoraselkäisyyttä ja kykyä nähdä ristiriita kaupungin esittämien luontoarvojen ja käytännön toiminnan välillä. Näkkimistö II -alueen kaavoitussuunnittelussa on selkeä epäkohta verrattuna Suomen ja EU:n pyrkimyksiin ja luontostrategioihin.
Vaadimme lisäksi kestävän tulevaisuuden rakentamista jälkikasvullemme säästämällä Näkkimistö II -alueen lähimetsän. Vastaavanlaiset kaavoitukset kaupunkien metsäalueille eivät ole kestävää kaupunkisuunnittelua aikana, jolloin luontokadon ja ilmastokriisin huomioimisen tulisi olla mukana kaikessa päätöksenteossa. Lahden kaupungilla on mahdollisuus olla sanojensa mittainen ympäristökaupunki ja jättää Näkkimistön lähimetsä kokonaisuudessaan luonnontilaan.
Adressin sivutoiveena on, että Lahden kaupunki käyttää harkintaa myös Otavantien länsipuolen kaavoituskohteessa (A-2929, esitelty samassa kaavaillassa Näkkimistö II alueen kanssa) huomioiden yllä mainitut perustelut lähimetsien merkityksellisyydestä alueen asukkaille sekä EU:n tavoitteen luontokadon pysäyttämiseksi.
***HUOM: Allekirjoitus tulee vahvistaa sähköpostiin saapuvan linkin kautta!***
Asemakaavan luonnos on esitelty kaavaillassa 2.10.2024 Renkomäen monitoimitalo Aurassa sekä se on nähtävillä internetissä osoitteessa www.lahti.fi/kaavoitus kaavoituskohteen omalla sivulla. Asemakaavan luonnosvaiheen kuuleminen on nyt käynnissä 26.9.–24.10.2024. Tämän adressin tavoitteena on kerätä mahdollisimman suuri määrä allekirjoituksia 23.10.2024 mennessä. Kirjallista palautetta on myös edelleen mahdollista jokaisen itse kirjoittaa 24.10.2024 asti esim. sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@lahti.fi. Mielipiteen yhteydessä on mainittava viitteenä asianumero 1434/2022.
Lähteitä:
Lahden tavoitteena on nyt luontopositiivisuus, 8.10.2024
Lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja, Tuoreesta väitöskirjasta uutisoitu 9.6.2023
Lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja, kertoo tuore väitös | Varsinais-Suomi | Yle
Osana ADELE-tutkimusta: Luonnon monimuotoisuus ja lähimetsien saavutettavuus merkityksellisiä lasten immuunipuolustuksen kehittymiselle 14.10.2020
Nuorten luontokokemukset hyvinvoinnin lähteenä, 13.6.2023
Full article: Adolescents’ experiences in nature: Sources of everyday well-being (tandfonline.com)
Lähiluonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset kaupunkisuunnittelun kokonaisuudessa: Tapaustutkimus Lahden kaupungista, Maisterintutkielma 3/2024
Ilmastoraportti 2024, 8.10.2024
Katriina Pynnönen Ota yhteyttä adressin tekijään