KUNTOUTUSPSYKOTERAPIAN SAATAVUUS ON TURVATTAVA SOTE-UUDISTUKSESSA

 

                                                                                                                      Kelan kuntoutuspsykoterapia tähtää työ- tai opiskelukyvyn palauttamiseen ja ylläpitämiseen silloin, kun mielenterveyden häiriö niitä uhkaa. Kela on vastannut tähän asti kuntouttavasta psykoterapiasta 16-67 vuotiaille henkilöille ja turvannut tasapuolisen kohtelun kuntouttavaan psykoterapiaan pääsemiseksi maanlaajuisesti. Nykyjärjestelmässä siis toteutuu sekä asiakkaiden alueellinen yhdenvertaisuus että valinnanvapaus suhteessa psykoterapiakuntoutuspalveluihin.


Sote-uudistuksen yhteydessä jotkut sairaanhoitopiirit ovat esittäneet Kelan kuntouttavan psykoterapiajärjestelmän purkamista ja varojen siirtämistä maakuntien ostopalveluvaroiksi eli jaettavaksi 18 osaan. Tämä olisi potilaiden oikeuksien vastaista. Nykyisin hyvin toimivan järjestelmän pirstominen kahdeksaantoista osaan loisi väistämättä eriarvoisuutta kuntouttavaan psykoterapiaan pääsemisen ja toteutumisen suhteen. Kahdeksantoista uuden järjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen lisäisi hallinnollista työtä ja loisi kustannuksia, joiden määrää on vaikea edes arvioida. Ei myöskään ole takeita siitä, että rahat käytettäisiin jatkossa nimenomaan psykoterapiakuntoutukseen.


Kelan tilaston mukaan vuonna 2015 tuetussa psykoterapiassa kävi noin 27 300 suomalaista, heistä 16-26 vuotiaita 8738. Kelan kuntouttava psykoterapiatyö on myös hyvin tuloksellista: Kelan oman rekisterin mukaan jopa 75 % kuntouttavan psykoterapian läpikäyneistä kuntoutuu opiskelu- tai työkykyiseksi, mikä on kuntoutuksen alueella poikkeuksellisen hyvä tulos. Kela toimii myös ammatillisen laadun takaajana, koska Kela hakemuksesta hyväksyy psykoterapeutit, jotka saavat oikeuden toimia Kelan palveluntuottajina.

Lisäys 4.9.2021: Vuonna 2020 Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa sai 56682 henkilöä, joista 16-26 vuotiaita 14011. Kustannus 98,8 miljoonaa euroa. 

Kuntoutuspsykoterapian kustannuksista 55,1% kerätään palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvamaksuina suoraan sairausvakuutusrahastoon, josta Kelan kuntoutus rahoitetaan sairausvakuutuslain mukaisesti. Tästäkin syystä pitäisi olla selvä, ettei näitä palkansaajilta ja yrittäjiltä kerättyjä varoja voida siirtää maakuntien jaettavaksi.


Vuoden 2017 eläkesopimuksen mukaisesti maan hallitus on yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sitoutunut kehittämään Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Olisi tämän sopimuksen vastaista purkaa Kelan kuntouttava psykoterapiajärjestelmä. Tämän lisäksi asiasta vastaava sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on vastauksessaan eduskunnalle luvannut kirjallisesti, että Kelan kuntoutuspsykoterapian asema säilyy sote-uudistuksesta riippumatta (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_540+2016.pdf).

Me allekirjoittajat vaadimme Kelan yhtenäisen kuntoutuspsykoterapiajärjestelmän turvaamista SOTE-uudis-tuksessa:

Peppi Sievers, Joensuu
Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti (VET), psykoanalyytikko, TT. (Valviran ja Kelan oikeudet on)

Merja Koskelainen, Espoo
Psykologi, psykodynaaminen yksilöpsykoterapeutti (VET). (Valviran ja Kelan oikeudet on)

Aili Schulman, Espoo
Psyk. esh, yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti (ET), psykodynaaminen viitekehys. (Valviran ja Kelan oikeudet on)

Anna Collander, Helsinki
Psykologi, psykoanalyytikko (VET). (Valviran ja Kelan oikeudet on)