KulturSápmin tukilausunto Fosenille ja tukipyyntö kaikille kulttuurialan kollegoillemme!
SUOMI | SÁMEGIELLA
Tämä on yhtenäisen saamen kulttuurialan, KulturSápmin, tukilausunto ja tukipyyntö kaikille kulttuurialan kollegoillemme!
Saamelaiset taiteilijat ovat aina olleet etulinjassa taistelemassa kansamme, kulttuurimme, kieltemme ja kulttuurimme harjoittamisen säilymisen puolesta. Saamenmaalle pakkautuminen ja muu maankäyttö alueillamme ovat kasvaneet ja lisääntyneet, mikä tarkoittaa sitä, että monet taiteilijat ja kulttuurin harjoittajat ovat keskeyttäneet oman elämänsä taistellakseen perusoikeuksien puolesta.
Saamen kulttuuriala, KulturSápmi, pyytää pohjoismaisen kulttuurialan kollegoiltamme tukea ja solidaarisuutta taisteluun ihmisoikeuksien, oikeusvarmuuden sekä saamen kansan maa- ja vesialueiden kunnioittamisen puolesta.
Saamelaiskulttuuri on riippuvainen meidän maistamme, jotka muodostavat kulttuurimme luonnollisen perustan. Maillemme kohdistuvat uhkat, uhkaavat täten koko saamen taide- ja kulttuurialan tulevaisuutta. Saamenmaata uhkaavat toistuvasti alueelle pakkautuminen ja muu maan käyttö, jotka vaikeuttavat kulttuurimme harjoittamista ja saamelaisnuorten motivoitumista perinnetiedon siirtämiseen. Yhtenäinen saamen kulttuuriala antaa täyden tukensa saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta taisteleville aktivisteille ja taiteilijoille.
Nuori elokuvantekijä Mihkkal Hætta muutti laavuun 11. syyskuuta Norjan suurkäräjien edustalle protestina Fosenissa meneillään olevaa ihmisoikeusloukkausta vastaan. Yli 10 vuoden ajan saamelaiset Ruotsin puolen Saamenmaalla ovat taistelleet viranomaisten kaivostoimilupaa vastaan Gállokissa. Jåhkågaskan ja Sirgesin lapinkylät kohtaavat nyt Ruotsin viranomaiset korkeimmassa oikeudessa taistelussaan poronhoitajien puolesta. Lisäksi monia, monia vastaavia tapauksia on käynnissä parhaillaan ympäri Saamenmaata. Saamenmaalle pakkautuminen aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja saamelaiskulttuurin perustalle. Paine on suuri ja sillä on mittavia seurauksia mielenterveydelle.
Totuus- ja sovintotyö on käynnissä Pohjoismaissa. Aiemmat saamelaisväestöön kohdistuneet väärinkäytökset tuodaan esiin ja niille annetaan huomiota. Se on sinänsä hyvä. Totuus- ja sovintotyön rinnalla saamelaisten elinkeinot ja kulttuuri ovat kuitenkin yhä voimakkaampien paineiden alla. Tällöin kiistattomasta sovinnosta tulee vain tyhjää puhetta. Sovittelutoimien sijaan kohtaamme yhä uusia väärinkäytöksiä.
KulturSápmi tukee taistelua kansamme oikeudesta kulttuurin harjoittamiseen, maahan ja veteen. KulturSápmi pyytää Pohjoismaiden viranomaisia kunnioittamaan saamelaisten ihmisoikeuksia.
* KulturSápmi on saamelaisten taiteilijoiden, kulttuurityöntekijöiden ja kulttuurilaitosten kohtaamispaikka. Neljäs KulturSápmi järjestettiin Aanaarissa/ Inarissa 20.–22.9.2023 kooten yhteen noin 150 osallistujaa eri puolilta Saamenmaata.
___
KULTURSÁMI DOARJJACEALKÁMUŠ FOVSEN-NJAARKEN SÏJTEA BEALES JA DOARJJABIVDDA MIN BUOT KULTURSUORGGI KOLLEGAIDE!
Dát lea oktasaš sámi kultursuorggi, KulturSámi, cealkámuš ja doarjjabivdda buot min kultursuorggi kollegaide!
Sámi dáiddárat leat leamaš álo ovddemusas dáistaleame min álbmoga, kultuvrra, gielaid ja kultuvrra hárjeheami ceavzima beales. Sisabahkkemat leat lassánan ja sturron, mii mearkkaša, ahte máŋggat dáiddárat ja kultuvrra hárjeheaddjit leat šaddan gaskkalduhttit árgabeai’ eallimiiddiset, vai sii sáhttet dáistalit vuođđovuoigatvuođaid beales.
Sámi kultursuorgi, KulturSápmi, bivdá min kollegain davviriikkalaš kultursuorggis doarjaga ja solidaritehta dáistaleapmái olmmošvuoigatvuođaid, riektesihkkarvuođa ja sámi álbmoga eatnamiid ja čázi gudnejahttima beales.
Sámi kultuvra lea sorjavaš min eatnamiin, mat hábmejit min kultuvrra lunddolaš vuođu. Áitagat, mat čuhcet min eatnamiidda, áitet dakko bokte olles sámi dáidda- ja kultursuorggi boahtteáiggi. Sámi eatnama áitet čađat sisabahkkemat, mat váttásmahttet min kultuvrra hárjeheami ja sámenuoraid movttiidahttima sirdit árbedieđu. Oktasaš sámi kultursuorgi addá dievas doarjaga aktivisttaide ja dáiddáriidda, geat dáistalit sámiid olmmošrivttiid beales.
Nuorra filbmadahkki Mihkkal Hætta fárrii čakčamánu 11. beaivve lávvui Norgga stuoradikki ovdii vuostálastin dihte olmmošrivttiid loavkideami, mii lea jođus Fosenis. Badjel 10 jagi Ruoŧa beale Sámi sápmelaččat leat dáistalan eiseválddiid ruvkedoaibmalobi vuostá Gállokis. Jåhkågasska ja Sirges čearru leat dál alimus rievttis Ruoŧa eiseválddiid vuostá dáistaleame boazodolliid beales. Ja máŋggat, máŋggat sullasaš dáhpáhusat leat jođus dál miehtá Sámi. Sisabahkken Sápmái dagaha bissovaš vahágiid sámi kultuvrra vuđđui. Deaddu lea stuoris ja das leat stuora váikkuhusat mielladearvvašvuhtii.
Duohtavuođa- ja seanadanbargu lea jođus Davviriikkain. Sámeálbmogii ovdal čuohcán boasttogeavaheamit buktojuvvojit ovdan ja daidda čujuhuvvo fuomášupmi. Dát lea buorre ášši. Duohtavuođa- ja seanadanbarggu olis sápmelaččaid ealáhusat ja kulturdoaimmat leat goittotge ain stuorit deattu vuolde. Dalle šiitemeahttun seanadeapmi šaddá dušše guoros sátni. Seanadandoaimmaid sadjái mii vásihit ođđa boasttugeavahemiid.
KulturSápmi doarju dáistaleami min álbmoga rievttis hárjehit kultuvrra, rievttis eatnamii ja čáhcái. KulturSápmi bivdá Davviriikkaid eiseválddiid gudnejahttit sámiid olmmošrivttiid.
* KulturSápmi lea sámi dáiddáriid, kulturbargiid ja kulturásahusaid deaivvadanbáiki. Njealját KulturSápmi lágiduvvui Anáris 20.–22.9.2023 ja dohko serve birrasii 150 oassálasti miehtá Sámi.
Christina Hætta, Head of cultural Unit in The Saami Council Ota yhteyttä adressin tekijään