Kotkan kaupungin dysfasialuokkia ei tule lakkauttaa

Kotkan kaupungin opetustoimi esittää Langinkosken koulussa toimivien keskitettyjen kielihäiriöisten pienryhmien lakkauttamista ja tuen tarpeessa olevien siirtämistä omien lähikoulujen varhaiskasvatuksen ja peruskoulun piiriin. (Kotkan kaupunki: https://www.kotka.fi/2023/02/pidennetyn-oppivelvollisuuden-opetuksen-jarjestamiseen-muutoksia-kotkassa/).

Näkemyksemme mukaan näitä pienryhmiä ei tule lakkauttaa ja tilanteessa tulee ehdottomasti tehdä perusteellinen lapsivaikutusten ja resurssimahdollisuuksien arviointi. Nykyinen järjestämismuoto on lain mukainen.Tällä hetkellä Kotkassa pidennetyn oppivelvollisuuden kielihäiriöisten lasten opetusta toteutetaan lain ja opetushallituksen ohjeiden mukaisesti.

Esityksessä väitetään nykyisen Langinkosken koulussa keskitetysti järjestettävän pienryhmiin perustuvan mallin olevan syrjivä. Syrjintää ei ole se, että lapsen tarpeet arvioidaan ja heille järjestetään tarvittaessa pienryhmäopetusta. Syrjinnän käsite on tässä yhteydessä epäasiallinen, virheellinen ja hämmentävä ja ilmentää heikkoa tuntemusta pienryhmien käytännön työstä. Aitoa tasa-arvoa on saada tarvittava tuki ja kyetä tulevaisuudessa osallistumaan yleisopetuksen ryhmiin ja tulla toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi.

Nykyinen järjestämismuoto on tiloiltaan ja opettajiltaan ensiluokkainen. Nykyisessä mallissa kaikki oppilaat saavat pätevien erityisluokanopettajien opetusta. Henkilöstö tekee valtakunnallisestikin vertailtuna laadukasta ja arvostettua työtä ja homma toimii. Opetushenkilökunta on tehnyt sitoutuneesti upeaa työtä ja nykyinen malli on saanut vanhemmilta paljon kiitosta.

Pienryhmämalli toteutetaan uudella Langinkosken yhtenäiskoululla, jossa tiloihin on investoitu nimenomaan täyttämään dysfasiaryhmien erityistarpeet. Tilat ja käytänteet mahdollistavat sekä oppimisrauhan että integroitumisen peruskoulun muiden luokkien kanssa esimerkiksi välitunneilla. 

Resurssihaaste tulee tunnustaa. Uuden mallin vaatimista lisäresursseista ei ole tullut konkreettista tietoa, mistä syystä esitys vaikuttaa valmistelemattomalta ja herättää syvää huolta vanhemmissa ja opetushenkilökunnassa. Pienryhmien poistaminen vaatisi usean erityisopettajan palkkaamista alkuopetukseen useille tai kaikille lähikouluille. Tällä hetkellä yksi oppilas saa erityisopetusta vähintään 20 tuntia viikossa, mikä tuskin tulee toteutumaan syksyllä 2023, mikäli uudet suunnitelmat toteutetaan. 

Opettajien työ on kuormittavaa ja vaihtuvuus helposti suurta, minkä lisäksi päteviä opettajia on vaikea rekrytoida. Myös opettajien hyvinvoinnista ja työn jatkuvuudesta on huolehdittava. Kentältä tullut viesti on, että esi- ja alkuopetuksen resurssit ovat nykyiselläänkin riittämättömät. Pelkät kauniit visiot eivät tunnetusti kanna arkeen asti. Näemme, että on hyvin todennäköistä että uudessa mallissa resurssit eivät tule riittämään tai niihin ei löydetä päteviä osaajia, jolloin henkilökohtainen tuki ei toteudu.

Tasa-arvo ja tasapäistäminen eivät ole sama asia eikä inkluusio itsessään tuo opetukseen lisäarvoa, mikäli sille ei ole saatavilla lähikouluissa riittäviä henkilöresursseja tai tiloja.Lapsivaikutusten arvioinnin ja osallisuuden tulee toteutua.

Lapsivaikutusten arviointi on osa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta. Päätökset tulee tehdä lasten ja perheiden parhaaksi. Kymenlaakson lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa (2020-2024) todetaan, että lapsivaikutusten arvioinnin tulee olla tavanomainen osa päätösten valmistelua ja toiminnan arviointia. Hyvinvointisuunnitelman yhtenä päätavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisääminen arjessa. Kotkan kaupunki on ilmaissut pyrkivänsä tähän tavoitteeseen mm. turvaamalla haasteellisessa asemassa olevien erityisryhmien tuen takaamalla tehostetun ja erityisen tuen laadukkaan toteuttamisen.

Kotkan kaupungin osallisuussuunnitelmassa  ja kaupunkistrategiassa korostetaan osallisuutta ja dialogista toimintakulttuuria – kuntalaisten ääntä tulee kuunnella valmisteluissa ja päätöksenteossa. Nyt valmisteltu päätös on räikeä esimerkki siitä, että osallisuus ei toteudu käytännössä. 

Vaadimme, että nyt suunnitellun dysfasialuokkien lakkautusten lapsivaikutukset on ehdottomasti arvioitava. Emme valitettavasti usko, etteikö kyseinen esitys todellisuudessa tähtäisi säästöihin lasten kustannuksella. Nopea aikataulu myös viittaa siihen, että asia oli aiottu viedä läpi kaikessa hiljaisuudessa.

Inkluusio ei voi olla säästökeino.Pienryhmien on oltava vaihtoehto myös jatkossa. Pienryhmien on jatkossakin oltava vaihtoehto, sillä iso ryhmä ei yksinkertaisesti sovi kaikille oppilaille. Vaikka jokaisen luokan saatavilla olisikin jatkossa pätevä erityisopettaja, se ei korvaa pienryhmäopetusta. 

Kohdennettu tuki opintojen alkutaipaleella tähtää inkluusioon. OAJ:n inkluusiolinjausten mukaan mukaan olennaista on löytää jokaiselle lapselle hyvä ratkaisu, mikä voi olla myös oman lähikoulun sijaan tuettu pienryhmämalli. Inkluusio ei tarkoita kaikkien erityisluokkien lakkauttamista. Tukimuodot ja opetuspaikka on mietittävä oppilaan yksilölliset edellytykset huomioiden. Opetusta suunniteltaessa, järjestäessä ja siitä päätettäessä on aina ensisijaisesti huomioitava oppilaan etu.  Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada oppimiseensa riittävästi tukea riippumatta siitä, missä opetus järjestetään.

"Dysfasialuokalla (kielenkehityksen häiriöt) opiskeleva lapseni haetaan kouluun päivittäin, vastassa on ammattitaitoinen ja lapsilähtöisesti työskentelevä, ihana, tuttu erityisopettaja ja ohjaaja. Luokkatilat ovat modernit, akustiikaltaan pienryhmätyöskentelyyn suunnitellut. Lapsellani oli koulupolun alussa vaikeuksia tuottaa puhetta. Hän ei tunnistanut kirjaimia tai osannut ilmaista itseään. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin hän lukee, laskee ja kirjoittaa sujuvasti, saa hyvää palautetta koululaisena ja on valmis siirtymään yleisopetuksen ryhmään”, kertoo Langinkosken koulussa opiskelevan lapsen äiti.

Haluamme, että kaikki tulevat Kotkan dysfasialapset saavat parhaat mahdolliset lähtökohdat elämälleen. -

-Langinkosken koulun vanhempainyhdistyksen hallitus

Hallitukseenme kuuluu edustustusta mm. dysfasialasten vanhemmista, kasvatusalalta sekä sosiaali- ja terveysalalta. Jaettu huolemme lasten tulevaisuuden kannalta parhaista ratkaisusta on syvä ja yhteinen. 

Suvi Kervinen ja Teija Laakso    Ota yhteyttä adressin tekijään