Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

PÄÄKIRJOITUS Sutta pakoon, karhu vastaan


Ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr.) turpeen vastainen ristiretki näkyy jo kasvavana kivihiilikasana.
Kivihiilen käyttö lämmön- ja sähköntuotannossa on noussut 11 prosentilla neljässä vuodessa (Kauppalehti 6.2.).
Hiili korvaa yhä useammin turpeen, koska turpeesta on pula – kiitos nihkeän lupapolitiikan.
Turvetuotannosta poistuu vuosittain 3 000 hehtaaria soita, kun uusia tuotantolupia myönnetään vain muutamalla sadalle suohehtaarille.

Ympäristöministeri leimaa (LK 5.2.) turpeen vanhanaikaiseksi energiaksi, jolta katoaa pian kilpailukyky.
Puhtaasti kotimaisella turpeella tuotetaan 5-7 prosenttia Suomen sähköstä ja viidennes kaukolämmöstä. Turve työllistää yli 10 000 ihmistä, joista tuhat Lapissa. Turvetuotannossa on 65 000 suohehtaaria eli vain 0,6 prosenttia maan soista. 30 prosentin energiaomavaraisuudesta turpeen osuus on viidennes.
Turpeenpoltto vapauttaa ilmaan hiilidioksidia, mutta niin tekevät myös kivihiili, öljy, maakaasu ja jopa puu.
Pahin saastuttaja on kivihiili. VTT:n mukaan ulkomaisen kivihiilen päästöt ovat kolmannekset suuremmat kuin kotimaisen turpeen.
Turpeen osuus vesistöihin päätyvistä kiintoaines- ja humuspäästöistä on muutaman prosentin luokkaa, joka sekin on vähenemään päin – kiitos julkisen kritiikin ja sitä seuranneen vesienkäsittelytekniikan kehittämisen.
Alan asiantuntijoiden mielestä Suomi voisi kuusinkertaistaa turvetuotantonsa 25-30 vuodeksi ottamalla käyttöön parhaiten hyödynnettäviä, ei-luonnontilaisia soita. Siitä koituisi kansantaloudelle jopa viiden miljardin euron vuotuinen nettohyöty. Ja ennen kaikkea: se antaisi lisäaikaa uusien, vähemmän saastuttavien energiamuotojen kehittämiseen.

VTT ennakoi kasvavan kivihiilikasan taannoisessa tutkimuksessaan. Johtopäätös oli, että turpeesta luopuminen lisää saastuttavampien tuontipolttoaineiden käyttöä.
Näin näyttää myös käyneen. Turpeeseen liittyvä poliittinen riski on pakottanut jo monet energiayhtiöt vaihtamaan turvekattilansa kivihiilimyllyiksi.
Niinistö on kertonut tavoitteekseen turvetuotannon alasajon. Hän on esittänyt alalle uusia verokiristyksiä ja rajoituksia, jotka tekisivät turpeen nostosta kannattamatonta.
Entinen hallituskumppani, elinkeinoministerin paikalta Elinkeinoelämän keskusliiton johtajaksi siirtynyt Jyri Häkämies(kok.) ehti esittää, että Suomi luopuisi ensimmäisenä Euroopan maana kivihiilen käytöstä 2025 mennessä.
Tavoitteet lyövät toisiaan korville niin, että sattuu.
Ympäristöministerin on korkein aika myöntää se, ettei tuulivoimasta ole turpeen korvaajaksi ja se, ettei turvetuotannon liian nopea alasajo ole edes vihreiden etu.