Yksikin lapsimurha on liikaa

illalla nukkumaan mennessä juolahti päähän ajatus. mitä jos lapsiperheille olisi kerran vuodessa kasvatus tilaisuus. kerättäisin pieniä ryhmiä saman ikäisten lasten vanhempia ja ammattilainen puhumaan ja neuvomaan. ammattilainen kävisi läpi minkä ikäinen muksu nyt on mitä asioita on menossa ja mitä on tulossa. käytäisin läpi mitä mahdollisia kiukkuja, ongelmia, tunne asioita on tulossa ja kuinka vanhemmat niistä selvii, mitä eri keinoja vanhemmat voi käyttää. vanhemmat voisivat kertoa omia kokemuksia ja kysellä neuvoa omiin tilanteisiin. paikalla oleva ammattilainen voisi tarvittaessa antaa ohjeita mistä kannattaa hakea apua kyseiseen tilanteeseen. tilaisuudessa ei kukaan vanhempi saisi kauhistella toisen tekemisiä ja tapaa kasvattaa lasta, vaan puhtaasti opastettaisin tuomitsematta miten jokainen voi ensikerralla tehdä asiat paremmin. tilaisuudessa voisi olla lapset mukana, vaikka leikkimässä keskenään muualla.
vaikka tämä tulisi kalliiksi, uskon että hyöty olisi paljon suurempi. jokainen vanhempi saisi tukea, apua ja käytännön neuvoja, sekä tilaisuuden keskustella halutessaan saman ikäisten lasten vanhempien kanssa. samalla voitaisin ehkäistä väkivallan pahentumista lapsia kohtaan, kun vanhemmat saisivat käytännön esimerkkejä kuinka jaksaa ja tarvittaessa tukea. vanhemmat oppisivat myös tunnistamaan asioita kun ne eteen tulee. samalla pystyttäisin seurata lapsia ja vanhempia, ketään ei tuomittaisi, mutta opastettaisin oikeaan suuntaan ennenkuin lapselle pääsee käymään mitää pahaa.
mitä mieltä te muut olette? olisiko tämä tapaus voitu estää jos äiti olisi käynyt vastaavassa tai isä ennenkuin sai lapsen itselleen? olisiko kehittämisen arvoinen asia? koskaan ei kaikki tule suostumaan vastaavaan. mutta uskoisitteko itse hyötyvänne ja helpottaisiko teidän elämää jos etukäteen tietäisi mitä on suurin piirtein tulossa ja kuinka voi selvitä ongelma tilanteista? helpottaisiko tieto että on olemassa tuki paikka josta saa apua, ilman että tarvitsee pelätä lastensuojelua, poliisia, rikosilmoitusta ja lapsien menettämistä? alentaisiko kynnystä kysyä apua ja neuvoa?