Lukemistani uusimmista viesteistä haluan ottaa esille pari oleellisinta kohtaa, jotka ovat tärkeimpiä huomioita tässä käytävässä keskustelussa;
Julli kirjoittaa: "Lisäksi varallaolovalmius olisi pitänyt unohtaa, koska Torniossa on merkittäviä riskikohteita ja alue on pinta-alaltaan laaja. Ensihoitoa ei voi missään muotoa toteuttaa tehokkaasti varallaolovalmiudesta. Torniossa olisi perusteltua olla vähintään kaksi H+P-yksikköä välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. Toisessa yksikössä (T190) tulisi aina olla vankan kokemustaustan ja näyttöä omaava hoitotason ensihoitaja, jolla on todellinen valmius (lisäkoulutus ja kokemus) johtaa mm. monipotilas- ja suuronnettomuustilannetta."
Minun mielestäni Torniossa olisi pitänyt käydä ennen tämän kilpailutusprosessin käynnistämistä laajempaa keskustelua ensihoitoon ja sairaankuljetukseen tarvittavasta laatutasosta. Tornion laatutasosta olisi valtuuston pitänyt saada päättää. Pinta-alaltaan laajan ja teollisuuskaupungin ollessa kyseessä, vertailukohdaksi ei välttämättä sovi saman sairaanhoitopiirin muut kunnat. Sama laatutasovaatimus ei sovellu kaikkiin sairaanhoitopiirimme kuntiin, kun otetaan erityisriskit ja pitkät etäisyydet huomioon. Jullin esilleottama laatutaso olisi pitänyt olla keskustelun lähtökohtana juuri Torniossa. Varsinkin kun tiedettiin SPR:n pitäneen Torniossa yllä parempaa ensihoitovalmiutta kuin heiltä oli voimassa olleessa palvelujen ostosopimuksessa pyydetty. Matti Suopajärven julkistamien tilastojen mukaan SPR:n ylläpitämää parempaa valmiutta ja hoitotasoa oli Torniossa myös usein tarvittu. Eikö nämä olleet tiedossa kilpailuttamistyöryhmällä? Kysyttiinkö mitään käytännön kokemuksia palveluntuottajalta ennen kilpailuttamisen käynnistämistä? Sehän kuuluu hankintalain henkeen, kysyä ja keskustella ennen uuden kilpailutuksen aloittamista!
Pekka Hacklin kirjoittaa: "Ambulanssi-palvelun tuottamisessa henkilöstökulut ovat suurimmat menoerät ja oikeastaan vain sieltä voidaan hakea merkittäviä kustannussäästöjä. Kilpailulainsäädännön tarkoitus ei voi olla se, että palveluntuottajaksi pitää valita halvin tarjoaja. Sehän vääjäämättä johtaa kuvatun kaltaiseen kehään. Laadullista painotusta voidaan käyttää, mutta se pitää osata tehdä oikein, jotta vältetään valitusprosessit. Mahdotonta se ei ole, mutta asiaan pitää löytyä organisaatiossa tahto."
Yrittäjäjärjestöjen pitäisi puuttua myös voimakkaasti näihin epäkohtiin, mitä nyt on eri kilpailuttamisissa jo tapahtunut. Toivonkin, että Tornion ja Länsi-Pohjan yrittäjäjärjestöt eivät edusta vain yhtä puoluetta ja ole järjestön nimissä äänessä vain silloin, kun siitä on tietyille tahoille henkilökohtaista etua. Tämä on herättänyt viimeaikoina paljon keskustelua, että onko yrittäjäjärjestöt vain "astinlautana" puoluepolitiikassa? Nyt on Pekka aika ajaa kaikkien, myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien, asioita tasapuolisesti. Kannattaa katsoa ja tutkia, miten kilpailuttamisia alueellamme hoidetaan.
Tärkeää minun mielestäni olisi tuoda myös esille, miten paikalliset yrittäjät voisivat pärjätä paremmin kuntien palveluja kilpailutettaessa, ennenkuin suuret kansainväliset pörssiyhtiöt valtaavat kaikki Suomen markkinat. Suurien pörssiyhtiöiden toimintamalli menestyy siksi, että kunnat antavat hinnan yksin ratkaista. Isot kansainväliset pörssiyhtiöt antavat aluksi alihinnoitellun tarjouksen, jolla voittavat tarjouskilpailun. Sen seurauksena markkinoilta ehtivät seuraavaan kilpailutukseen mennessä poistua kaikki muut toimijat, varsinkin pienet paikalliset toimijat. Sen jälkeen nämä kansainväliset suuret pörssiyhtiöt voivat nostaa hintojaan roimasti. Se ei ole pitkällä aikavälillä kenenkään kunnan, eikä kuntalaisten etu! Kaikkihan on kiinni tarjouspyynnön laadinnasta osaavalla tavalla, paikallista osaamista arvostaen ja laatua korostaen. Siitä olemme todellakin samaa mieltä.
Kumpikin kirjoittaja on mielestäni oikeassa siinä, miten hankintalakia tulisi soveltaa kilpailuttamisprosessissa ja miten laatu tulisi huomioida vielä painotetummin tarjouspyynnössä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa, joissa on kysymys ihmisten hoitamisesta tulisi mielestäni laadun ja hinnan suhde olla tarjouspyynnössä 50/50%. Nythän hinnan osuus ratkaisee eli sen osuus on ollut 80% ja laadun 20%. Näin on ollut myös aikaisemmin kilpailutetuissa vanhuspalveluissa eli laadun suhde vain 20% tarjouspyynnössä. Harkinnanvaraisia ja kilpailutuksen jälkeen määriteltäviä laatupisteytyksiä ei saa tehdä. Tästäkin Torniossa on kokemusta, että silloin menee pieleen ja syntyy valituksen aihetta.
Tarjouspyynnöllä voidaan ohjata hankintaa monella tavalla. Paikallistuntemuksesta ja kokemuksesta pitäisi antaa myös laatupisteitä. Kilpailutuksen hoitaminen hyvin on tahto- ja osaamiskysymys. Päättäjien yhteinen tahtotila, että hoidetaan omien kuntalaisten etuja, ajatellen kokonaisuutta pitkällä aikavälillä, olisi tärkeintä. Ainoa huomioitava etu ei voi olla vain se, että kunta säästää tällä kilpailutuskierroksella, jos kaikki muu menee pieleen. Ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus sekä työpaikat ovat tärkeitä meille kaikille.
Tornion ensihoidon ja sairaankuljetuksen hoitotason ja valmiuden määrittelemisestä olisi pitänyt käydä laajempi keskustelu valtuustossa ennen kilpailuttamista. Hallituksen olisi pitänyt tuoda asia valtuuston keskusteluun ja keskustella myös omassa piirissään. Nyt siitä on päättänyt kilpailuttamistyöryhmässä toimivien viranhaltijoiden ohella vain neljä valtuutettua. Sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt lopulliset päätökset kilpailuttamistyöryhmän valmistelun perusteella. Ehkä "vähän" kokemattomuutta ja todella sokeaa luottamusta valmisteluun on ollut ilmassa, mutta voiko enempää asiantuntijuutta odottaakaan maallikoilta? Asioissa ollaan usein valmistelijoiden ja esittelijän armoilla ja siksi vastuu kuuluu viimekädessä asian esittelevälle viranhaltijalle, jonka pitäisi olla asiantuntija tai käyttää valmistelussa asiantuntijoita. Ennen kilpailuttamista esittelijän olisi säännöllisesti kuunneltava palveluntuottajien edustajia, joilla on se paras asiantuntemus ja hyviä havaintoja käytännön työstä.
Kaupunginhallitus taas valvoo lautakuntien päätöksiä sekä voi alistaa ne. Aiheellista on myös kysyä, onko viisasta kaup.hallituksen pj:n Pelttarin ja vpj:n Kapraalin istua valmistelemassa kilpailuttamistyöryhmässä sosiaali- ja terveyslautakunnalle asioita, kun heidän kuuluu hallituksessa valvoa lautakuntien toimintaa. Minusta siinä on ristiriita, jota olisi syytä uudelleen tarkastella, olivatpa nämä päättäjät ketä henkilöitä tahansa. Tämä ei ole henkilökysymys, vaan asema ja rooli päättäjänä on ratkaisevaa.
Mikäli kaupunginhallitus ei ole määritellyt kilpailuttamistyöryhmälle tehtäviä ja toimintavaltuuksia niin, onko sillä ollut tarkoitus rajata tärkeissä palvelujenhankinta-asioissa päätöksentekomahdollisuus vain pienelle piirille? Sanotaan, että työryhmä ei ole juridisesti vastuussa päätöksistä, mutta onko se vastuussa moraalisesti, jos lautakunta on nojannut sen valmisteluun 100%;sti, osaamatta ja uskaltamatta kyseenalaistaa mitään, kun kilpailuttamistyöryhmässä ovat istuneet hallituksen ja lautakunnan puheenjohtajat sekä lautakunnan esittelijä? Tuskin kaupunginhallitus myöskään alistaa sellaista lautakunnan päätöstä, jota sen puheenjohtajat ovat valmistelleet. Pitäisikö kilpailuttamisen valmistelussa näistäkin syistä käyttää enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita?
Torniolta puuttuu valtuuston vahvistama palvelustrategia ja sen laatimista on peräänkuulutettu jo pitkään. Strategioista päättää valtuusto ja ne ohjaavat toiminnan suuntaa. Tämä palvelujen kilpailuttamisprosessien hoitaminen pikkupiirissä on nyt harvojen vallankäyttöä todella isoissa ja kuntalaisille tärkeissä palveluissa.
En ole ollut tyytyväinen tähän päätöksentekokulttuuriin ja kun toin sen esille, sain kuulla vain uhkailua ja ivaa siitä, mitenhän vanhusten asumispalvelujen tulee käymään kilpailutuksessa... En tiedä kumpi taho meistä on omien tehtäviensä tasalla, kriittinen minä vai uhkailija? Ehkä ei kumpikaan, mutta onneksi tässä maassa on vielä sananvapaus ja oikeus ilmaista mielipiteensä. Ehkä mielipiteideni julkituonnista olen silti saanut jo kärsiä aika paljon vuosien varrella. Suurimmalta osalta siihen puuttuukin valitettavasti rohkeutta.
Hankintalaki edellyttää jatkuvaa vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa. Tätä vuoropuhelua ei ole käyty! Neuvotteluja voidaan ja PITÄÄ käydä ennen jokaisen kilpailuttamisprosessin käynnistämistä erityisesti palveluntuottajien kanssa ja lisäksi laajemmin myös valtuustossa. Valtuustolle asiat tuo ja valmistelee kaupunginhallitus. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tulee huolehtia, perusturvajohtajan ohella, vuoropuhelun käymisestä oman alansa palveluntuottajien kanssa.
Kokemuksista olisi nyt jo viisastuttava ja aloitettava uudenlainen toimintakulttuuri. Puoluepolitiikalla tässä on turha ratsastaa, koska kaikista puolueista löytyy tässäkin asiassa päätöksenteossa mukana olleita. Ylimielisyyteen ei ole varaa kenelläkään. Tärkeintä olisi kaikille vihdoinkin kuunnella ihmisten mielipiteitä ja pohtia, mitä voitaisiin tehdä paikallisen palvelutuotannon turvaamiseksi myös kilpailuttamisprosesseissa. Siihen on kyllä konsteja, kun laatutekijöitä pohditaan hinnan ohella tarkemmin.
Mielipiteissä esiintyy pahoja ylilyöntejäkin, kuten aina. Minä esitän oman perustellun mielipiteeni nimelläni ja yritän pysyä asiassa. Varmasti kiviä lentää siitä huolimatta, mutta siihen olen jo politiikassa tottunut. Jokaisesta puolueesta löytyy erilaisilla mielipiteillä olevia ihmisiä, enkä puolusta sen enempää oman puolueeni toimijoita, enkä itseänikään tässä yhtään enempää kuin muitakaan. Minulla ei valitettavasti ole ollut päätösvaltaa tämän nyt päättyneen kilpailuttamisprosessin aikana valtuutettuna, kuten ei monella muullakaan valtuutetulla. Asia on hoidettu liian suppeassa piirissä. Ei näitä asioita puolueohjelmissa päätetä. Erilaisia ihmisiä toimii kaikissa puolueissa ja enemmän tulisi jatkossa kiinnittää huomiota päättäjien osaamiseen sekä asenteisiin ja ihmisten aitoon kuuntelemiseen. Sama koskee kaupungin johtavia viranhaltijoita.
Jokainen vastaa viimekädessä omista päätöksistään. Työnantajiamme ovat kuntalaiset ja se olisi aiheellista kaikkien muistaa.
Olen oman mielipiteeni muodostanut tästä asiasta kuuntelemalla eri tahoja. Minulla on kokemusta omakohtaisesti palvelujen kilpailuttamisesta ja poliittisesta päätöksenteosta myös kulissien takaa. Kunnallisen palvelutuotannon lisäksi meillä on ja pitää olla yksityistä palvelutuotantoa. Sen hankinnassa on oltava osaamista ja oikeaa tahtoa hoitaa asiat hyvin myös kilpailuttamisprosessissa ja erityisesti siihen valmistauduttaessa. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen laatukriteereistä päättäminen tarvitsee tarkennusta ja laajempaa keskustelua.
Jan-Mikael Hakomäen Posarissa tekemä Vasemmiston käsienpesuyritys päätöksistä oli todella surkeaa luettavaa, kun kilpailuttamistyöryhmässä ja lautakunnassa Vasemmiston edustajat ovat olleet aivan keskeisessä asemassa, päättämässä palvelun laatutasosta ja tarjouspyynnön laatimisesta. Myös kilpailuttamiseen tälle siirtymäajalle, soster. ltk pj:n Palosaaren adressin luovutustilaisuudessa sanoman mukaan, on kehoittanut tarkastuslautakunta, jonka puheenjohtaja on Vasemmistolainen. Ihmettelen suuresti, miksi tarkastuslautakunta ei raportoinut asiasta valtuustolle, jolle sen kuuluu informoida! Valtuusto olisi voinut päättää, kilpailutetaanko sopimus lyhyen siirtymäajan vuoksi uudelleen. Samaa mietin kuin Matti Suopajärvikin, että kuka siitä olisi "sakkolapun" Torniolle kirjoittanut, jos olisi jätetty tämä kilpailutuskierros tekemättä, ennen palvelun siirtymistä uuden terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiirin hoidettavaksi?
Minä en sotkisi tähän poliittista populismia,kuten Vasemmiston valtuutettu Hakomäki teki. Päinvastoin meidän jokaisen päättäjän ja johtavan viranhaltijan pitäisi nyt nöyrästi ottaa opiksemme ja parantaa Tornion kaupungin kilpailuttamisprosesseja, joihin oleellisena osana pitäisi kuulua ennakkoon käytävä vuoropuhelu ja neuvottelut palveluntuottajien kanssa. Kaupunki ei voi hoitaa itse kaikkia palveluja ja ammattitaitoisia osaajia on myös kaupungin organisaation ulkopuolella. Tässä tapauksessa SPR:llä oli hyvä ja osaava henkilöstö. Palveluntuottajana se piti yllä parempaa palveluntasoa kuin Tornion sosiaali- ja terveyslautakunta, kilpailuttamistyöryhmän esityksestä, oli edes pyytänyt. Se olisi pitänyt huomioida myös palvelutarvetta määriteltäessä!
Kaikkien Torniossa toimivien puolueiden edustajat ovat osallistuneet tähän päätöksentekoon ja herääminen osalla tapahtui tässä tapauksessa päätöksenteon kannalta liian myöhään, jotta juridisesti olisi ollut jotain vielä tehtävissä. Heräämättömyys johtuu monella siitä, että ei ole ollut osallisena asiassa päättämässä ja ei ole saanut valtuutettuna siitä riittävää tietoa. Mutta parempi herätä myöhään kuin ei milloinkaan. Osa päättäjistä ei ole herännyt vieläkään, koska asiaa on vaikea hahmottaa ja siihen perehtymiseen pitää nähdä vaivaa normaalia enemmän. Itse asianosaiset eivät tienneet ilmeisesti valitusaikojen päättymisen merkitystä. Valitusajan mennessä umpeen, päätös saa lain voiman ja juridisesti sille päätökselle ei ole enää mitään tehtävissä. Varsinainen päätös on tehty sos.ter. lautakunnassa silloin, kun kilpailutuksen tulos on hyväksytty ja siitä oli reilun kuukauden ajan mahdollisuus valittaa. Toki uuden palvelutuottajan tekemät työntekijöiden valintaperusteet eivät olleet silloin vielä tiedossa ja kaupunki voi puuttua siihen vain sopimusrikkomustilanteessa. Nyt pitääkin katsoa toteutuvatko sopimusehdot heti palveluntuottajan aloittaessa toimintansa.
Jatkossa ostopalvelusopimuksen noudattaminen ja sen edellyttämän laatutason ylläpitäminen uuden palveluntuottajan ja kaupungin välillä on seuraavaksi seurattava ja arvioitava asia. Matti Suopajärvi on oikeassa siinäkin, että laatutaso ja henkilöstön osaaminen, joka on määritelty tarjouspyynnössä, tulee täyttyä ensimmäisestä toimintapäivästä alkaen. Se on siis varmistettava, että näin tapahtuu tai muuten se antaa aihetta valituksen tekoon sopimusrikkomuksesta. Toivottavasti Torniolla on lääkäriresursseja tähän valvontaan niin, että se työpanos ei ole merkittävästi pois kliinisestä työstä. Luotettaviksi todettuja entisiä palveluntuottajiahan ei olisi ollut niin työlästä valvoa. Tarjouspyynnössä olisi voinut antaa laatupisteitä tässä tapauksessa myös palveluntuottajan henkilöstöllä olevasta alan työkokemuksesta ja siinä oli oleellinen puute tarjouspyynnössä.
Kiitokset keskustelun avaajille ja aktiiveille toimijoille. Uskon, että olette saaneet aikaan enemmän kuin nyt tuntuu. Olen todella surullinen työttömäksi jääneiden puolesta. Toivon, että saatte elämänne järjestykseen jotenkin ja saatte uutta työtä ja osa oli lähdössä myös opiskelemaan. Olen hyvin pahoillani, että minun mahdollisuuteni auttaa tässä asiassa olivat hyvin rajalliset. Oloni on hyvin pettynyt ja sitä se on varmasti monella muullakin. Tästä on nyt viimeistään otettava opiksi ja kehitettävä päätöksentekoprosesseja avoimemmiksi ja kuntalaisiamme paremmin kuunteleviksi.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille. Puolustetaan suomalaista ja paikallista työtä ja sen osaavia tekijöitä jatkossakin. Ollaan ihminen ihmiselle ja lähimmäinen juuri vaikeimpina hetkinä.