Ei kannettu vesi kaivossa pysy: paremman opetuksen puolesta

"Opiskelijat laiskoja" ja kurssisuoritukset hylättyjä? Laiskoja ehkä, mutta käsittääkseni tässä adressissa ei puututtu hylättyihin kurssisuorituksiin, vaan lähinnä opetuksellisiin ongelmiin, joita ovat mm.

1. Pedagogisesti lahjattomat, esiintymiskyvyttömät tutkijat puhuvat erittäin huonoa englantia massaluennoilla, useimmiten jopa lukevat suoraan kalvoja eivätkä tuo minkäänlaista omaa insightiä asiaan. Heistä suorastaan paistaa, että he eivät ole kiinnostuneet opettamisesta. Tämä tekee kiinnostavastakin asiasta erittäin epäkiinnostavaa ja laskee opiskelumotivaatiota. Olen itse ollut suorastaan innoissani kursseista, joilla on ollut hyvät luennoitsijat, ja suositellut myös kyseisiä kursseja tutuilleni. Eikö tämän, että luennoilla on hyvät luennoitsijat, jotka saavat opiskelijat mukaan mm. interaktiiviseen keskusteluun ja haluamaan mukaan seuraavalle luennolle, kuuluisi olla normi, eikä poikkeus?

2. Kurssisuoritukset mitataan hyvin monesti pelkällä tentillä, joka ei todellakaan mittaa ihmisten todellista osaamisen tasoa, erityisesti silloin, kun (mm. matematiikan laitoksen) tenttien kysymykset ovat vuodesta toiseen samasta 10 kysymyksen poolista valittuja kysymyksiä. Opiskelijat ovat tarpeeksi fiksuja tekemään ja pänttäämään prujuja, ja hakemaan sen vitosen tentistä minimityöllä. Tenttikeskeisyys kannustaa opiskelijoita opiskelemaan tenttiä varten, ei sitä varten että kasvattaisi omia kompetenssejaan ja asiantuntemustaan esim. tulevia työtehtäviä silmälläpitäen. On monia kursseja, joissa tentistä ei ole varsinaisesti mitään hyötyä, vaan osaamisen taso/kurssisuoritus olisi parempi mitata esimerkiksi jonkinlaisella laajalla harjoitustyöllä. Tämän koen erityisesti tuotantotalouden laitoksen ongelmaksi. Laitoksilla, joilla kurssit ovat laskennallisempia, on varmasti perusteltua pitää tenttejä.

3. Yhteistyön tekemisestä rankaiseminen. Tämä on varmasti melko marginaalinen ongelma, mutta olen törmännyt tapauksiin, joissa ihmisiä on rankaistu samankaltaisten laskuharjoitusten palauttamisesta. Onko todella niin, että laskuharjoitukset tulisi tehdä yksin pimeässä kellarissa, eikä esim. yhteistyössä kurssikavereiden kanssa?

4. Kurssien jaksottuminen lukukausilla. Ei ole erityisen mukavaa opiskella 20-25 nopan periodeja 1. ja 3. periodissa ja huomata, että 2. ja 4. periodissa ei ala uusia kursseja. Myös kesäopetusta voisi olla huomattavasti enemmän. On varmasti opiskelijoita, jotka opiskelisivat mielummin kesäisin (mikäli eivät saa alan kesätöitä) kuin istuisivat Alepan kassalla. Mikäli opintoja olisi helppo valita edes 30 nopan edestä kesäksi, näkisimme varmasti huomattavasti lyhyempiä valmistumisaikoja, teoriassa esim. kandi olisi mahdollista saada pakettiin suhteellisen kivuttomasti kahdessa vuodessa.