Pro Kirkkoharju

Pro Kirkkoharju -liike on saanut lyhyessä ajassa jo reilusti yli 500 allekirjoitusta. Ja lisää sataa joka hetki. Upeaa! Tulkaahan kaikki mukaan, jotta saamme harjumme säästettyä. Nyt alkaakin näyttääkin siltä, että kaavoituslautakunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston on pakko ottaa tämä kuntalaisten voimakas, yhdenmukainen tahdonilmaus huomioon ja pysäyttää koko järjetön kaavahanke nro 655. 

Kangasalan Sanomien 24.9.2010 asiaa koskevasta lehtijutusta käy ilmi, että kaavoituspäällikkö Markku Lahtisen lisäksi kukaan muu ei ole ao. asemakaavaa 655 julkisesti kannattanut. Miksei? Ilmeisesti siksi, että tätä valtakunnallisesti arvokasta harjukokonaisuutta ei kukaan muu kunnassamme halua tuhota. Ei edes sora- eikä rakennusfirmat. Ilmeisesti hekin ymmärtävät, että jotain on vielä kunnassamme pyhää ja että rakentaa voi aina muuallekin.  Eikä tämän kohun myötä varmaan yksikään alan firma edes haluaisi nimeään julkiseen häpeäpaaluun koskemalla Kirkkoharjuun.  Ja haluaisinpa nähdä myös sen pankin, joka haluaisi nimensä Kirkkoharjussa seisovaan rakennuskylttiin. Sitä häpeää pankin imago ei kestäisi.  Luulenkin, että kaikilla alan toimijoilla on itse asiassa varsin hyvä visio siitä, miten hieno luontoarvo ja imago rakentamaton Kirkkoharju on - niin heidän liiketoimillensa kuin heille itselleen ja läheisilleen.    

Jos ja kun tällainen valtaisa kansalaismielipide Kirkkoharjun säästämiseksi on olemassa, mikään aiempi kaava tai sopimus ei tule pakottamaan rakentamista - Lahtisen pelotteluista huolimatta. Ensiksikin Sorolan osayleiskaava (oyk) vuodelta 1992 (oikeusvaikutteinen tai ei) ei tähän meitä pakota (antaa mahdollisuuden, muttei pakota).  Jos jokin pakko olisi ollut, se olisi jouduttu toteuttamaan jo 20v. sitten.  Itse asiassa Kangasalan valtuusto hyväksyi juuri äskettäin keskustan alueen osayleiskaavan ja sen käsittelyssä tuli hienosti ilmi, kuinka yleiskaava antaa vain suuntaviivat ja valtuustolla on sen jälkeen laajat mahdollisuudet tarkentaa suunnitelmia - myös rakentamattomaan suuntaan. Tästä oli Kangasalan Sanomissa Mika Säpyskän oiva pääkirjoitus 21.9.2010.  Ja aina voidaan Sorolan oyk myös avata uudelleen ja tehdä kaavamuutos ao. alueen osalta niin, että se merkitään VL-alueeksi (virkistys ja liikunta), kuten muukin osa Kirkkoharjua on jo merkitty. Kaavamuutokset ovat kaavoitustoimessa arkipäivää, sen näkee kun vierailee heidän kotisivuillaan. Käsitykseni mukaan ei siis ole olemassa kaavoituksen puolelta mitään laillista estettä muuttaa Kirkkoharjun pohjoisrinteessä oleva, noin 0.9ha kaava-alue VL-alueeksi. Tahdosta on kaikki kiinni ja se tahto on viime kädessä meillä kuntalaisilla ja valtuustolla.       

 Kokonaan toinen asia on, mitä kunnan ja ao. maa-alueen omistajan (Sorolan perikunta) välillä on sovittu v. 1992 tämän Soralan oyk:n valmistelun yhteydessä.  Tässä yhteydessä olisikin hienoa, jos ao. alueen nykyiset omistajat tulisivat esiin ja kertoisivat oman mielipiteensä siitä, pitääkö Kirkkoharjun pohjoisrinteeseen rakentaa 10 kerrostaloa. Jotenkin minulla on se tuntu, että harjun rakentaminen ei ole heille mikään pakkomielle, niin kuin se valitettavasti näyttää olevan kaavoituspäällikkö Lahtiselle.  Voipa hyvin olla, että he haluavat myös säilyttää Kirkkoharjun meidän kaikkien yhteisenä virkistys- ja liikuntapaikkana.  Koska käsittääkseni kunta ei voi tehdä salaisia sopimuksia, vaan kaikki kunnallishallinnon päätökset ja sopimukset ovat julkisia (ellei asiakirjaa ole sitten erikseen salaiseksi julistettu), niin demokratian nimissa kunnan johdon on saatettava  ao. sopimus julkiseen tarkasteluun.

No mitä sitten voidaan tehdä, jos ja kun jokin ym. sopimus on oikeasti olemassa? Tietenkin käynnistää sopimusneuvottelut uudelleen! Mikä sitten neuvottelujen lopputulos voisi olla? Käsittäkseni siitä on kaksi vaihtoehtoa: 1. Maa-alue jää nykyiselle omistajalle, mutta VL-alueena. Tällöin kunnan on tietenkin korvattava heille menetetty rakennusoikeus joko rahana tai korvaavana rakennusmaana ja oikeutena muualta. Jos hyvää tahtoa löytyy, niin oikea hinta tai sopiva maa myös varmasti löytyvät. 2. Alue siirtyy kunnan omistukseen VL-alueena – taas joko käyvällä hinnalla tai maanvaihtona. Tässä vaihtoehdossa  kunta joutuu tietenkin ao. alueesta maksamaan kovemman hinnan, mutta tuskinpa sentään ”muutamia miljoonia euroja”, kuten kaavoituspäällikkö Lahtinen meitä pelottelee ym. 24.9.2010 lehtijutussa.  Vertailun vuoksi mainittakoon, että kun valtaisa Pikonlinnan alue (n. 40ha) massiivisine kiinteistöineen ja järvenrantoineen siirtyi sairaanhoitopiiriltä uudelle omistajalle, kauppasumma oli lehtitietojen mukaan 6.2 miljoonaa euroa.  Kirkkoharjun pohjoisrinne (noin 0.9ha) on tietenkin tätä halvempi ja siten ostamisen arvoinen joko rahalla tai maanvaihdolla.

Lopulta on siis kyse vain tahdosta: jos tahto säilyttää upea Kirkkoharjumme kaikkien yhteisenä liikunta- ja virkistysalueena on aito ja yhtenäinen,  kaavat ja sopimukset voidaan aina muuttaa sen mukaisiksi.

Laittamalla nimi tähän adressiin varmistamme yhdessä, että tämä tahtotila on olemassa.