RUDUS Lempäälän Sääksjärven kiviaineksen otto

<!-- /* Style Definitions */ p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal {mso-style-parent:""; margin:0cm; margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:12.0pt; font-family:"Times New Roman"; mso-fareast-font-family:"Times New Roman";} a:link, span.MsoHyperlink {color:blue; text-decoration:underline; text-underline:single;} a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed {color:purple; text-decoration:underline; text-underline:single;} @page Section1 {size:612.0pt 792.0pt; margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm; mso-header-margin:35.4pt; mso-footer-margin:35.4pt; mso-paper-source:0;} div.Section1 {page:Section1;} --> Suomessa ei noudateta räjähdysainelakia ja –asetusta kivilouhimoilla ja murskaamoilla.

Kivilouhimot ja murskaamot eivät noudata alla mainittuja lakeja. Räjähdysaineen käyttö ja varastointi ovat luvanvaraista toimintaa, mutta kun räjähdysainelainsäädäntö ei anna toiminnalle mahdollisuutta, sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus. Samoin jätetään ympäristöriskit selvittämättä. Ympäristösuojelulaki 2000/86 ja ympäristösuojeluasetus 2000/169 edellyttää huomioimaan kemikaalit ympäristöluvassa, räjähdysaineiden käytöstä, varastoinneista, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Myös pelastussuunnitelma pitää laatia, kun teollinen käsittely ja varastointi ovat laajamittaista.

Kemikaalisäädökset käsittävät lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta käsittelystä (390/2005) sekä asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista (59/1999). Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.

Vaarallisten kemikaalien käsittelyä koskevat useat velvoitteet, joilla pyritään estämään vaarallisia onnettomuuksia ja rajoittamaan niiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Velvoitteet määräytyvät sen mukaan, kuinka laajasta toiminnasta on kyse. Toiminta jaetaan laajuuden perusteella kahteen ryhmään: laajamittaiseen ja vähäiseen. Laajamittaista toimintaa valvoo Turvatekniikan keskus (Tukes). Vähäistä toimintaa valvoo pelastusviranomainen.

Vähäisellä räjäytystyöllä työtä, jossa käytettävä räjähdysainemäärä ei ylitä 25 kiloa vuorokaudessa eikä yhtenä panoksena räjäytettävä määrä yhtä kiloa eikä räjäytystyö tapahdu taulukosta 1 ilmenevää käytettävästä räjähdysainemäärästä riippuvaa etäisyyttä lähempänä asuttua rakennusta tai paikkaa, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860410)

Laajamittaiselle räjähdysaineen käsittelylle ja varastoinnille lupa haetaan Turvatekniikan keskukselta. Määräykset ilmoitusvelvollisuudesta ja luvanvaraisuudesta on määritetty laissa ”Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)”. Tämä laki sekä ”Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista 59/1999” perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II –direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomi on sitoutunut noudattamaan.

Yrityksille myydään räjähdysaineita vastoin lainsäädäntöä. Nämä yritykset rikkovat toistuvasti räjähdysaineiden käyttö- ja varastointimääräyksiä. Toistuvasti sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus, jotka on määrätty laissa.

Kymmenissä tapauksissa lain mukaan ei olisi lainkaan mahdollisuutta perustaa louhimoja ja murskaamoja suojaetäisyyksien ja muiden turvallisuuteen vaikuttavien asioiden vuoksi.