Piikkiön seurakunnan säilymisen puolesta

Olen agnostikko ja varsin kriittinen persoona, oikea vastaanvänkääjä, joten pahoittelen etukäteen mahdollisesti kärkevää sävyä, tarkoitus on laittaa miettimään ja kirvoittaa vastaväitteitä vähän Sokrateksen hengessä, ei loukata tai halveksia.

En näe useimmille tämän kaltaisille hankkeille mitään kovin kelpoa selitystä. Onko nyt ihan pakko ajatella, että vain suuri on kaunista ja vain isot pärjää? Millä moinen voidaan perustella? Onko seurakunnan todellinen tarkoitus olla suuri byrokraattinen möhkäle, valta ja raha sen ainoana maalina ja seurakuntalaisten vain karjaa ja harmaata massaa? Muistaakseni joku on sanonut edellämainitusta jotain, ei ehkä juuri noin sanoin... vaikkapa Saarn. 5:9

Onko Piikkiö sitten niin pieni paikka, kenties liian pieni seurakunta? Eikö se voi pärjätä sellaisenaan. Sopii katsoa, miten toimivat mm. Jokioisten ja Hattulan seurakunnat. Vaatii luovuutta ja ideoita pärjäämiseen, uskoisin.

Tiedän varsin hyvin, milloin seurakunta näkyy, ja milloin se ei näy. Se muuten vaikuttaa kummasti ihmisten hengelliseen käyttäytymiseen. Edellä mainitun perusteella voisinkin väittää Piikkiön seurakunnan olevan kooltaan mitä parahultaisin ja näkyvyydeltään suorastaan erinomainen. Muuten, tuppaa olemaan niin, että ne näkymättömimmät seurakunnat ovat juuri niitä isoja... Ja mikä ero saadussa palvelussa!

Seurakunta ei ole voittoa tavoitteleva yritys, vaan yleishyödyllinen yhteisö. Ja sellaisena sitä on kohdeltava, sellaisena sitä on kehitettävä ja sellaisena se on myös koettava! Vai mitä mieltä olette?