Vetoomus Porlan vanhan kalanviljelylaitoksen alueen säilyttämiseksi Lohjalla

Harjoittelija

/ #16 Näkökulma alueen käyttöön

14.11.2014 23:47

Porlan alueella sijaitsee suojeltu rantalehto ja lampi (19. Myllylampi, Ojamo, Porla III RN:o 1:37, Suiva RN:o 1:79, K VII T6 RN:o 1:102, Lill-Ojamo RN:o 1:137, 18.10.1993, luo 271, 1,7 ha, Lohjan kaupunki, rantalehto + lampi). Lohjan kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymässä taajamaosayleiskaavassa alue on merkattu SL-luonnonsuojelumerkinnällä, mutta samalla suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon virkistyskäytön tarpeet. Maankäyttö- ja rakennuslaissa merkinässä viitataan pykälään 128 "Maisematyölupa", jonka mukaan alueen muokkaaminen on luvan varaista.

Porlan läheisyydessä Aurlahden rantaan on osoitettu VL-1 rantapuisto Lohjan keskustan osayleiskaavassa. Puiston tarkoitus on toimia kaupungin keskustan jatkeena ja keskustaa palvelevana lähivirkistysalueena. 

Oman näkemykseni mukaan rantaviivan tulisi säilyä julkisena tilana varsinkin keskustan läheisyydessä ja myös ekosysteemipalvelujen tulisi olla kaikille lähtökohtaisesti avoimia. Asuntorakentaminen yksityistäisi keskeisellä paikalla sijaitsevan julkisen viheralueen sekä maisemallisesti arvokkaan järviseudun. Alueelle kohdistuu painetta toteuttaa hektistä suunnittelua eli toisin sanoen tuoda kaupungille lisää hyvätuloisia veronmaksajia korjaamaan taloustilannetta. Kuntien arvot muuttuvat yhä tavoiterationaalisemmiksi ja tavoitteena on ensisijaisesti tehdä tulosta/ saavuttaa asetettuja tavoitteita, kuten esimerkiksi kasvattaa kunnan verotuloja.

Lohjan kaupungin maisemallisesti tärkeimmät elementit ovat Lohjan harju ja järviseutu, joiden historia ulottuu aina Veiksel-jäätiköitymiseen asti. Porlan kalaviljelylaitoksen historia ulottuu 1900-luvun alkupuolelle. Viljelylaitos ei kuitenkaan ole oikeastaan minkäänlaisessa virkistyskäytössä ja täten sen voisi liittää osaksi rantapuistokokonaisuutta, joka voisi ulottua Liessaareen asti. Virkistysalueiden yksi oleenaisimmista laadun mittareista on nimittäin niiden käyttöaste. Alueen suunnittelussa tulisi kuitenkin ottaa huomioon ensisijaisesti luontoarvot, kuten lehtokasvillisuus ja sen arvokas lajisto. 

Nykytilassa alue tuntuu hieman puolijulkiselta tilalta, eivätkä lammikossa uiskentelevat yksittäiset monnit houkuta alueelle paikallisia saatika turisteja. Alueesta saisi aikaan eräänlaisen kaupunkikeitaan, mikäli se olisi yhteydessä  sekä rannan muuhun viheralueseen että palveluihin, joiden määrää tulisi lisätä.

Lohja ansaitsee luontoarvoja kunnioittavan rantapuiston, jonka luonne vaihtelee kaupunkipuistosta hiljaiseen rauhoittumiseen sopivaan alueeseen. Puistoa yhdistää rantaraitti, jonka varrelta löytyy kaupungin sykettä ravintoloiden yms. muodossa, harrastusmahdollisuuksia (vesi)urheilun, veneilyn ja uimarannan muodossa, sekä alkuperäistä kasvilisuutta vaaliva puistokokonaisuus.