Vetoomus Arrakosken voimalan lopettamiseksi

#5: -

Ei tässä tarvita isoja kirjaimia ja huutomerkkejä. Kyläyhdistyksen vaatimus ohivirtaaman kasvattamiseksi matkailukaudella ei ole lähtöisin kalojen vaan kylän tarpeista. Se ei myöskään ole kaloilta pois. Jos ELY-keskus katsoo, että 0,35 kuutiota sekunnissa ympäri vuoden riittää poikastuotannolle, se varmaan riittää. Kyläyhdistys toivoo voimakkaampaa juoksutusta kylämiljöön elävöittämiseksi silloin kuin alueella liikkuu enemmän väkeä ja voimala seisoo pitkiä aikoja kuivattaen alapuolista vesireittiä.

En ole asiantuntija, mutta huomannut kuitenkin sen, että eri jokien vaelluskalakannat liikkuvat eri aikaan. Tämän reitin alajuoksun taimenet näyttäisivät olevan aktiivisia jo alkusyksystä. Läpi reitin nousevaa kantaahan ei vielä ole olemassa. Perimätiedon mukaan ei ole koskaan ollutkaan, sillä 21 metrin pudotuskorkeus muutaman sadan metrin matkalla on tehnyt luonnonvaraisesta Arrakoskesta nousuesteen, ja siinä (samon kuin alapuolisessa Vierunkoskessa) on myös ollut ihmisen tekemiä rakenteita jopa 500 vuoden ajan.

Tässä tapauksessa kalaston kannalta voisi olla suorastaan eduksi, että luonnonuomassa on tasainen mutta ei liian vuolas virtaus, joka vesittää luotettavasti kosken alajuoksun nyt kuivillaan olevat sorakot. Ne ovat koko reitin parasta taimenen lisääntymisaluetta. Kalaporras kosken yläpuoliselle vesireitille on luonnollisesti myös tärkeä, löytyyhän poikastuotannolle sopivia alueita mm. Kaukelankoskesta ja Sumperinvirrasta. Veikkaan, että reitin varrelle syntyy paikallisia taiemnkantoja, jotka aikaa myöten yhdentyvät vaellushaluisten ja uutta reviiriä etsivien yksilöiden risteytyessä.

Itse olen sen ikäinen, että tuskin näen sitä päivää jolloin Kokemäenjokea noussut merilohi ja Päijänteen taimen tapaavat toisensa Vesijako-järvessä. Arrakosken avautuminen virkistyskalastukselle on sekin kaukainen haave, mutta yhtä kaikki tavoittelemisen arvoinen.