Vastaus otsikon kysymykseen: kyllä voi, jos otantaa ei ole tehty satunnaisesti ja tilastollisesti edustavalla tavalla.

Ukrainan kriisin kiristyessä maaliskuun alussa Ilta-Sanomat ja Iltalehti kysyivät verkkosivuillaan, pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Vaikka lehtien kyselyyn tuli jättiläismäisiä vastaajamääriä, jopa 200 000, tulokset olivat silti vinoutuneita.

Esimerkiksi Ilta-Sanomien kyselyssä tilanne oli 10.3. se, että 47 prosenttia vastaajista ilmoitti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Samoihin aikoihin Taloustutkimus mittasi tilastollisesti edustavalla Telebus-puhelinhaastattelullaan Nato-jäsenyyden kannatukseksi 18 prosenttia. Samaan 18 prosenttiin oli päätynyt hieman aiemmin myös toinen arvostettu tutkimusyritys TNS Gallup.

Taloustutkimuksen kyselyyn vastasi tuhat satunnaisesti valittua kansalaista, joiden yhteystiedot poimittiin Väestörekisteristä. Näin varmistettiin, että mukaan tulee tasainen otanta kaikenlaisia ihmisiä, eri-ikäisiä, eri sukupuolta edustavia ja eri puolilla Suomea asuvia. Iltapäivälehtien verkkoäänestyksiin puolestaan sai osallistua kuka tahansa, ja halutessaan sama vastaaja pystyi vastaamaan kyselyyn monta kertaa.

Todennäköisesti iltapäivälehtien kyselyyn ovat vastanneet ne, joille Nato-jäsenyys on syystä tai toisesta erityisen tärkeä asia. Niin sanottu äänekäs vähemmistö sai äänensä kuuluviin suhteettomalla painoarvolla, mikä tuotti kansanvallan näkökulmasta vääristyneen tuloksen: demokratiassahan jokaisella kansalaisella on vain yksi ääni.

Iltapäivälehdissä kyllä asianmukaisesti huomautettiin, että heidän verkkoäänestyksensä eivät ole tieteellisesti päteviä tutkimuksia. Silti todellisesta poikkeava tulos uutisoitiin niin näkyvästi, että joillekin lukijoille saattoi jäädä virheellinen käsitys Nato-jäsenyyden kannatuksesta Suomessa.

Vakiintuneita ja tieteellisesti päteviä menetelmiä käyttävien tutkimusyritysten laadun takeena on, että ne pystyvät selvittämään yleisen mielipiteen luotettavasti. Jos esimerkiksi puolueiden kannatuslukemat menevät ainakin pääpiirteittäin yksiin toteutuneen vaalien tuloksen kanssa, voidaan luottaa siihen, että tutkimusmenetelmät ovat edustavia ja luotettavia myös kaikissa muissa markkina- ja mielipidetutkimuksissa.

Juho Rahkonen
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö"