Vetoomus Maria Kirbasovan puolesta

Kansalaisaktivisti Maria Kirbasova (oik.) tyttärensä Kermen Soidun kotona Helsingissä. Suomi aikoo karkottaa iäkkään ja vakavasti sairaan kansalaisaktivistin takaisin Venäjälle.

Suomi kohtelee byrokraattisen tylysti ulkomaisia ihmisiä myös silloin, kun perusteet maahamme jäämiselle ovat ilmeiset jo pelkästään inhimillisestä näkökulmasta. Viranomaisten kriittisyys on sinällään järkevää, mutta ratkaisijoilta odotetaan kykyä joustaviin tulkintoihin.

Venäläinen ihmisoikeusaktivisti Maria Kirbasova aiotaan karkottaa Suomesta. Hän on silminnähden sairas ja apua tarvitseva yksilö. Kirbasovan tytär on Suomen kansalainen, samoin hänen miehensä ja kaksi lastaan. Tytär haluaa huoltaa äitinsä.

Kirbasova on ollut Venäjällä perustamassa Sotilaiden äitien komiteaa. Hän on työskennellyt sotilaiden asiallisen kohtelun puolesta. Hänen sydäntään lähellä ovat lisäksi Tshetshenian taistelujen uhrit. Venäjän hallinto on asennoitunut ongelmiin torjuvasti. Aktivisteja on kohdeltu huonosti.

Maahanmuuttoviraston päätös käännyttää Kirbasova Venäjälle on kylmää ja ahdaskatseista tuijottamista lain pykäliin. Samaa linjaa edustaa Helsingin hallinto-oikeus.

Vakavasti sairaan Kirbasovan asumiselle Suomessa on riittävät syyt. Hän saattaisi joutua Venäjällä turvattomaan tilaan.

Kirbasovan kohteluun on löydettävä myönteinen malli. Se on mahdollinen, mikäli viranomaiset osoittavat tähän tahtoa.

Suomalaisten myötämieli tukee Kirbasovaa. Jos viranomaiset tyrmäävät kansalaismielipiteen, tämä olisi ajattelematonta.

Hengelliset ja muut yhteishyvän organisaatiot ovat auliita Kirbasovan auttamiseen tarpeellisilla ja sivistyneillä menetelmillä. Niinpä on syytä uskoa tyydyttävään tulokseen. Mutta minkä ihmeen vuoksi siihen etenemiseen on kuljettava mahdollisimman mutkaisa reitti?

KESKISUOMALAISEN PÄÄKIRJOITUS TORSTAINA 12.6.2008
http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/inhimillisyytt%C3%A4-kylmyyden-sijaan(143983).ece#comment