Jyrkkä EI Kuopio-Siilinjärvi pakkokuntaliitokselle!

Koko kuntaliitoskeskustelussa ei ole kyse siitä pärjääkö jokin kunta omillaan tai riittävätkö palvelut, vaan Suomen valtiontalouden alijäämä ja kestävyysvaje ovat kasvaneet 2000-luvulla räjähdysmäisesti ja on keskittävä uusia ratkaisuja rahoittaa ja tuottaa hyvinvointivaltion palvelut. On myös tarpeellista tarkastella hyvinvointivaltion mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, jotta kansantalous pystyisi kasvamaan ja kestävyysvaje saataisiin kestäviin lukemiin.
Kuntaliitoksissa on kyse tehokkuudesta. Ei ole järkevää tai kestävää tuottaa palveluja pienissä, vierekkäisissä kunnissa, kun keskittämällä palvelut saadaan pienennettyä kuluja ja lisättyä tehokkuutta. Tehokkuus tarkoittaa samalla mahdollisesti palvelujen siirtymistä tai uudelleenjärjestelyä.
Siilinjärven tilanteessa merkittävä osa kuntalaisista käy Kuopiossa töissä ja nuorista suuri osa opiskelee Kuopiossa lukioissa tai ammattikouluissa. Siilinjärvellä palvelut pelaavat lähes erinomaisesti, kuntalaisille on tarjolla kaikki päivittäiset tarpeet täyttävät palvelut ja julkinen terveydenhuolto on merkittävän hyvälaatuista. Tilanne on sama kuin muissa Siilinjärven kaltaisissa kunnissa, kuten esimerkiksi Kaarinassa ja Raisiossa Turun vieressä ja Pirkkalassa Tampereen kyljessä. Miksi ympäryskunnat menestyvät tilastoissa ja kyselyissä? Ne yksinkertaisesti elävät ison kunnan siivellä käyttäen sen tarjoamia palveluja maksamatta niistä. Siilinjärvi varmasti pärjäisi itsenäisenä kuntana ja pystyisi tuottamaan palvelut kuntalaisilleen, mutta ottaen huomioon hyvinvointivaltion näkymät, Suomen valtio ei pysty ylläpitämään tämänhetkistä hyvinvointivaltiota tämänhetkisellä kuntarakenteella.