naimalakko

#297: v ronski - Ärhäkkäästi, sannavain,

”Varsinkin kun kyse on rahasta, on reaalipolitiikassa joskus vaiheistettava. Tässä on kuitenkin tärkeä huomata, että johdonmukainen ja toivottu lopputulos olisi ottanut mukaan opintotuen - aivan kuten addressin taustalla vaikuttavan idean johdonmukainen ja toivottu lopputulos laajentaisi avioliiton myös sisaruspareille. Ken kannattaa optinotuen mukaan ottamista, sen ääneen sanokoon, vaikka tarvittaessa kompromissiin taipuisikin.”

Varsinkin kun kyse on moraalikytkennäisistä perheoikeudellisista normeista, on reaalipolitiikassa usein vaiheistettava. Oikeuskirjallisuus kuvaa perheoikeuden historiaa yleisesti jäykkäliikkeisen, kulloiseenkiin (seksuaali)moraaliin sidoksissa olevan oikeudenalan historiaksi, jossa saavutetut lainsäädäntöuudistukset nähdään usein kilpailevien arvokäsitysten kompromisseina. Esimerkiksi avioliittolainsäädännön stagnaattisuus aiheutuu suurelta osin siitä, että siihen tehdyt muutokset sementoivat kunkin ajan viralliseksi nähdyn perhemoraalin, jonka uudistaminen puolestaan johtaa uusiin arvoristiriitoihin ja kompromisseihin. Tämä näin säädöshistoriallisena alustuksena.

Sinällään kirjoituksesi antaa aiheen toistaa edellisen viestini alussa esittämäni päätelmä, jonka mukaan hyväksyt oikeustilan muutokset vain, jos muutokset ulotetaan yhtäaikaisesti koskemaan mahdollisimman suurta joukkoa; vaihtoehtoina ovat siten status quon pysyttäminen tai kokonaisvaltaisen reformin läpiajaminen. Ajattelutapaa Naimalakko-adressiin soveltaen näet, että nais- ja miesparien avioitumisoikeuden taustalla vaikuttavana ideana on jokin sellainen premissi, johon tukeutuen voidaan ja johdonmukaisuuden vuoksi myös tulee vaatia lähisukulaisten avioliittoa. Oletan, että päädyt tähän lopputulokseen tulkitsemalla seuraavia vetoomuksen lauseita:

”Jokaisella pitää olla oikeus mennä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa. Kaikilla aviopareilla pitää olla samat oikeudet lain edessä.”

Sana ’jokainen’ sisältää sinulle siten kaikki kuviteltavissa olevat parisuhdekombinaatiot. Kommentoin tällaista lähestymistapaa jo kerran nimimerkille Jami muun muassa huomauttamalla, että tällöin minkäänlaisia laajoja ihmisjoukkoja koskevia lauseita ei voida koskaan pitää mielekkäinä. Jos avioitumisoikeutta nais- ja miespareille ajavassa homoadressissa käytetään sanaa 'jokainen', koko asian aiheellisuus/järkevyys katoaa, koska 'jokainen' tarkoittaa automaattisesti ihan jokaista ihmistä heteroista homoihin, insestinharjoittajista pedofiileihin ja aseksuaaleista polygamisteihin. Tämänkaltainen semanttisen puhtauden säntillinen vaaliminen johtaakin siihen, että esimerkiksi kokoomuksen vaaliohjelman lauseella "On tärkeää, että jokainen kokee työnsä ymmärrettäväksi, hallittavaksi ja mielekkääksi" tullaan vaatineeksi muun muassa lapsisotilaiden, joukkotuhontaan osallistuvien, eläinpornoa välittävien ja muiden eri lailla elantonsa ansaitsevien ihmisten työelämän parantamista. Ajattelutapa on looginen, muttei järin käyttökelpoinen.

Kun huomioidaan yllä sanottu ja se kiistämätön fakta, että jokainen-sana esiintyy taajaan yhteiskunnallisessa kielenkäytössämme, voidaan esittää väite, jonka mukaan sanan ’jokainen’ kulloinenkin merkityssisältö on pääteltävä ja pääteltävissä kontekstista. Tarkastelkaamme sanan esiintymisympäristöä Naimalakko-adressissa. Vetoomuksessa puhutaan naimisiinmenosta ja parisuhteen rekisteröinnistä, homoista ja heteroista, parisuhdelain ongelmakohdista ja siitä, miten parisuhteensa rekisteröimään oikeutettujen ihmisten parisuhteet eivät ole tasa-arvoisia avioliiton solmimiseen oikeutettujen ihmisten parisuhteiden kanssa. Lisäksi viitataan valtioihin, joissa on saatettu voimaan lainsäädäntöä, joka ei erottele parisuhdekumppaneita sukupuolen mukaan. Kontekstin tulkinnasta käsin on siten selvästi nähtävissä, että lauseella ”Jokaisella pitää olla oikeus mennä naimisiin rakastamansa ihmisen kanssa” tarkoitetaan tässä adressissa, että jokaisella – seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta – on oltava tuo sama oikeus. Muunlainen tulkinta edellyttää sitä, että lukija ummistaa silmänsä muulta vetoomustekstiltä ja käsittää ’jokaisen’ omista lähtökohdistaan. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi tässä kirjoittelussa, jossa eri nimimerkit eivät ole kyenneet hahmottamaan vetoomuksen kontekstia.