#293: sannavain - Re: sannavain, biologinen peruste on todellinen,
Penäät tarkemmin kohdistettuja vastineita kommentteihisi ja kysymyksiisi. Olen todellakin jättänyt spesifimmin kommentoimatta monta yksityiskohtaa, koska olen ymmärtänyt kommenttisarjojen juontuvan tahattomista tai tahallisista väärinymmärryksistä yleisemmällä tasolla. Vastaan nyt esimerkinomaisesti joihinkin tuollaisiin erityiskohtiin (oleellisempien asioiden lomassa), ja jälki on sen mukaista.
"Itse kannatin lapsilisien, kotihoidon ja tiettyjen päivärahojen hintatasoa seuraavia automaattisia korotuksia, vaikka muutosten jälkeen opintotuki jäi ainoaksi ei-indeksisidonnaiseksi vähimmäisetuudeksi."
Varsinkin kun kyse on rahasta, on reaalipolitiikassa joskus vaiheistettava. Tässä on kuitenkin tärkeä huomata, että johdonmukainen ja toivottu lopputulos olisi ottanut mukaan opintotuen - aivan kuten addressin taustalla vaikuttavan idean johdonmukainen ja toivottu lopputulos laajentaisi avioliiton myös sisaruspareille. Ken kannattaa optinotuen mukaan ottamista, sen ääneen sanokoon, vaikka tarvittaessa kompromissiin taipuisikin.
"samalla logiikalla tuloverotuksen alaisiksi voitaisiin säätää uhkapelivelkojen perimisestä saadut korkotulot tai tulot, jotka syntyvät verovelvollisen parittaman, ihmiskaupalla maahan tulleen prostituoidun tilityksistä, vaikka muualla lainsäädännössä tällaiset tulonhankkimiskeinot on kriminalisoitu ja säädetty näihin liittyvät saatavat kannekelvottomiksi. Järjestelmän mielekkyys voidaan kyseenalaistaa."
Virheellinen rinnastus: rikos on rikoksella saatavien tulojen looginen edellytys, mutta insesti ei ole ajatellun sisarusavioliiton looginen edellytys.
"Ymmärtääkseni käsittelimme jo aiemmin loppuun tämän kieltämättä omaperäisen rakennelmasi aiheesta ”avioliiton tai parisuhteen käsite ei sisällä oletusta näissä liitoissa harjoitettavasta seksuaalisesta kanssakäymisestä”? Luennoitpa itsekin, millä perusteilla seksi ja avioliitto käyvät yhteen myös nykysääntelyn valossa."
Olet ymmärtänyt väärin. Kardinaalivirheesi on, että yrität avioliittolain nykymuodolla perustella ehdotettua laajempaa muotoa, vaikka olet nykymuotoa hylkäämässä. Etkö huomaa tätä itse? Ei nykymuotoisen avioliiton ja seksin yhteydestä seuraa ilman lisäperusteita sitä, että laajempi muoto perustuisi avioliiton ja seksin yhteydelle. Onhan avioliiton ja seksin yhteydelle nykymuodossa syynä juurikin se biologisesti perusteltu mahdollisuus, että seksistä syntyy uusi ihminen yhteisöömme.
"Avioliittoinstituutio liitetään vakiintuneesti jonkinlaiseen puolisoiden väliseen seksuaalisluonteiseen toimintaan."
Ymmärtänet , että tämä toteamuksesi on muodoltaan jotakuinkin sama kuin, että avioliitto liitetään vakiintuneesti miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Tämä ei tietenkään ole mikään kelpoinen argumentti, jos avioliiton vakiintunutta merkitystä juurikin pyritään muuttamaan.
"Yleinen elämänkokemus osoittaa, että parisuhde ja avioliitto tuovat mukanaan paitsi turvaa, hellyyttä ja emotionaalista tyydytystä myös seksuaalisen ulottuvuuden."
Voi tuoda yksille ja olla tuomatta toisille. Jos noudattaisin argumentaatiokäytäntöjäsi, niin toteaisin lisäksi, että modernissa maailmanjärjestyksessämme noita toki tuovat myös muutkin suhdejärjestelyt kuin trad. parisuhde tai avioliitto. Ei tämä sisällä perustetta sille, miksi avioliitto pitäisi kieltää sellaisilta, jotka eivät keskenään seksiä harrasta. (Kohdentamiseen/rajaamiseen lisääntymisyksiköille on annettu perusteluja, kohdentamiseen/rajaamiseen seksiä harrastaville ei ole annettu perusteluja.)
"Esimerkiksi isyysolettama – joka on kantava perusteesi – perustuu siihen, että lainsäätäjä otaksuu yleiseen elämänkokemukseen tukeutuen, että avioliitossa harjoitetaan seksuaalista kanssakäymistä."
Älä unohda, että puhut tässä avioliiton nykymuodosta (eli trad. avioliitosta) ja sen seksuaalisbiologisesta perustasta ja perusteesta. Toiseksi on pakko huomauttaa, että isyysolettama on erikoisen merkityksellinen myös silloin, kun avioseksiä ei nimenomaan harrasteta ja ulkopuolelta siitetty lapsi halutaan oman ja yleisen hyvän vuoksi "adoptoida" avioperheeseen.
"yhteiskunnassamme parisuhteen ja avioliiton käsitteisiin liitetään myös oletus seksuaalisuuden toteuttamisesta."
Sanoilla parisuhde ja avioliitto ei ole yleiskielessäkään noin yhtenevää merkitystä, kuin annat ymmärtää. Avioliitto erityisesti on vakiintuneesti miehen ja naisen välinen liitto. Ja nythän keskustelemme sanojen mahdollisesta uudelleen määrittelemisestä mahdollisesti hyvin perustein. Seksuaalisuuden toteuttamisen ilmeisesti pyrit typistämään sukupuoliyhdyntään; onhan muunlainen seksuaalisuuden toteuttaminen myös sisarusparin kesken aivan sallittua.
"Avioliiton solmiminen merkitsi siten naisen rikosoikeudellisen suojan heikentymistä, mutta asiaan suhtauduttiin myötämielisesti, koska seksin katsottiin paitsi kuuluvan avioliittoon myös suorastaan muodostavan yhden aviollisista velvollisuuksista."
Ei minulle eikä varmaan muillekaan ole missään vaiheessa ollut epäselvää, etteikö avioliiton nykymuoto edeltäjineen perustuisi ajatukseen (jopa kehotukseen tai toiveeseen) miehen ja naisen seksuaalisesta lisääntymisestä (mukaan lukien sivusuhteisiin liittyvät vakauttavat elementit, kuten isyysolettama).
"Kun yhteiskunnallinen käsitys avioliiton luonteesta käsittää myös seksuaalisen ulottuvuuden, olisi epätarkoituksenmukaista ja säädäntöteknisesti epätyydyttävää sallia avioliiton solmiminen sellaisille ryhmille, joiden välinen seksi on lähtökohtaisesti kielletty."
Yrität suoristaa mutkia ja ajat ojaan: oikeampi muotoilu on "Kun yhteiskunnallinen käsitys avioliiton luonteesta käsittää myös heteroseksuaalisen ulottuvuuden, olisi epätarkoituksenmukaista ja säädäntöteknisesti epätyydyttävää sallia avioliiton solmiminen sellaisille ryhmille, joiden välinen heteroseksi on lähtökohtaisesti kiellettyä tai mahdotonta."
"Yksi mahdollisuus vahvistaa ns. seksittömien parien oikeudellista asemaa olisi kehittää erityinen ystävyys- tai kumppanuusliitto. ... Liittojen kohderyhmäksi on ajateltu esimerkiksi naimattomina pysyneet, yhdessä asuvat veli ja sisar, joiden keskinäiseen huolenpitoon ei liitetä seksuaalista ulottuvuutta. Ystävyysliitolla kaavaillaan sovittavan menettelystä erilaisten sosiaalisten riskien realisoitumisen varalta (esimerkiksi sisaruksen kuolema)."
Aivan ja juurikin! Tällainen kumppanuusliitto sopisi mainiosti ja yhtä lailla niin samaa sukupuolta oleville kuin samaa sukua oleville pareille. Näiden liittojen ero avioliittoon on sellaisen seksin puutteessa, josta saattaisi syntyä tai josta toivottaisiin syntyvän jälkeläisiä. Laki parisuhteen rekisteröinnistä oli askel tähän suuntaan, mutta ilmeisestikin valmistelijoiden tietämättömyyden, epäjohdonmukaisuuden tai piittaamattomuuden vuoksi se jätti linkin avioliittolaissa esiintyviin esteellisyyskohtiin, mikä seikka olisi hetimmiten korjattava. Kaiken tämän jälkeenkin voimme tietenkin kysyä, onko tarpeen pitää rinnakkain kumppanuusliittoja ja avioliittoja vai voisiko niitä molempia kutsua yksinkertaisuuden ja "tasa-arvoisuuden" vuoksi lyhyesti "avioliitoiksi"; tämä on nähdäkseni makuasia ja lähinnä tekninen kysymys. Tähdellisempi on jo kysymys siitä, saavatko kumppanuusliitossa olevat yhtäläiset ellei jopa "paremmat" adoptio-oikeudet kuin (trad.) avioliitossa olevat, tai pitäisikö adoptio-oikeuden jostain syystä (mistä?) riippua siitä, ovatko mieskumppanukset toisilleen lähisukua vai kaukaisempaa sukua. Tai pitäisikö syrjiä kumppanusten iän perusteella. Mitä tuumit tästä?
"Olisinkin varsin kiinnostunut kuulemaan, minkä spesifin oikeushyvän suojelun sinä näet insestikriminalisointien ja insestin estämiseksi säädettyjen avioesteiden taustalla."
Kysymyksesi sisältää kiistanalaisen väitteen. En pidä näytettynä faktana sitä, että nykymuotoinen avioliittolaki kieltäisi lähisukulaisten liitot tarkoituksenaan estää insesti. Pikemminkin se fakta, että rikoslaki asiasta jo erikseen säätää, puoltaa kantaa, jonka mukaan avioliittolain tarkoitus ei ole enempää säätää sukupuoliyhdyntöjen tuomittavuudesta. Tilanne saattoi olla toisin niinä aikoina, kun avioliiton ulkopuolinen seksi oli tuomittavaa; tuolloinkaan avioseksin sallittavuus ei seuraa suoraan loogisesti vaan vaatii erityisen lisäpostuloinnin, joka vasta samastaa avioliiton seksin sallimisen kanssa.
Mitä tulee insestinkriminalisointiin, totean ensin, että en ole täällä esittelemässä henkilökohtaisia mieltymyksiäni hyvästä ja pahasta vaan käsityksiäni johdonmukaisuudesta ja loogisuudesta. Ymmärrän, että kriminalisointia voidaan selittää "insestitabulla" tai Westermarc-ilmiöllä, s.o. tyypillinen ihminen kokee ajatuksenkin seksuaalisesta kanssakäymisestä lähisukulaiseensa vastenmieliseksi. Tässä yhteydessä on huomattava, että vastaavalla lailla tyypillinen ihminen kokee ajatuksen seksuaalisesta kanssakäymisestä samaa sukupuolta olevan kanssa vastenmieliseksi, mikä selittää "homotabun" ja edelleen jotkin aiemmat säädökset. Näin siis tietynlainen moraali voidaan selittää ja siinä mielessä ymmärtää. Mutta muut moraalit ovat yhtä lailla mahdollisia ja sisäisesti ristiriidattomia. Liberaalin moraalin mukaan ei pidä muilta kieltää sellaista, mistä ei ole ulkopuolisille haittaa; ymmärtääkseni edustat tätä moraalia. Tässä moraalissa ei liene perusteltua kieltää aikuisten veljesten tai siskosten sukupuoliyhdyntää ja veli-sisko-parinkin tapausta on harkittava tarkasti: sukupuoliyhdyntää sinänsä ei ehkä pitäisi kieltää - vain jos se on tuottamuksellista, samoin sisarusten keskinen hedelmöittäminen muin avuin kuin sukupuoliyhdynnän kautta.
"Lainaatko minulle tähän ne aikaisemmassa viestissäni esittämät perusteet, jotka typistyvät uskonnollisperäisiin ja syrjiviin moraalikantoihin."
Viittaan siihen että kanta, jonka mukaan sukupuoliyhdyntä ja avioliitto kuuluvat yhteen (silloinkin kun lastensaannista ei ole riskiä/toiveita), on moraalinen kanta, samoin kuin kanta, jonka mukaan aikuisten veljesten välinen sukupuoliyhdyntä pitää kieltää (koska se on muulta perheeltä pois jollakin vielä selittämättömällä tavalla).
"Lähisukulaisten väliset seurustelusuhteet nähdään rikoksena yleistä järjestystä vastaan."
Arveletko, että perusteet tälle ovat parempia kuin sille, jos samaa sukupuolta olevien seurustelusuhteet nähtäisiin (edelleen) rikoksena yleistä järjestystä vastaan?
"Tällaisesta toiminnasta johtuvia vahingollisia vaikutuksia perheen ihmissuhteisiin ei nähdä olevan sidoksissa esimerkiksi lähisukulaisten sukupuoleen,"
Onko ajateltu peruste se, että perheen muut osapuolet eivät tykkää parin seurustelusta tai yhdynnästä ja siksi perheenjäsenet usein riitautuvat (ja siksi veljesten keskinen yhdyntä on kiellettävä)? Jos isät vielä useammin riitautuisivat homoseksuaalisten poikainsa kanssa, niin pitäisikö miesten keskinen yhdyntä palauttaa tuomittavaksi?
"Tähän perustuen kirjoitin – ja on valitettavaa, että joudun tässä määrin toistamaan itseäni – etten näe perusteita suoda samassa perheyhteisössä kasvaneiden sisarusten insestisuhteelle hyväksymistä yhteiskunnalliselta tasolta."
Ei ollut tarvetta toistaa. Tässä vaiheessa olisi paikallaan huomata, että insestin eri variaatioiden punnitsemisen ei mielestäni tarvitsisi liittyä mitenkään avioliittolain muotoiluun, ellemme sitten ota käsittelyyn uutena vaihtoehtona avioliiton ja yhdynnän sallimisen samastamista (siten avioliiton ulkopuolisten yhdyntöjen kieltämistä).
"Sisarusavioliittojen vastustus johtuu pitkälti Westermarck-efektistä ja sen taustalla toimivasta universaalista insestitabusta."
Harhaanjohtava väite. Sisarusten välisen seksin vastutus juontunee noista. Avioliittoon vaikutus ulottuu kuitenkin vasta sitten, kun päätetään, millä tavoin rajattuun käsitteeseen sanalla "avioliitto" halutaan viitata.
"Oma kantava perusteesi heteroille rajattavasta avioliitosta nojaa avioliiton naisosapuolelle isyysolettaman kautta tulevaan oikeuteen aiheuttaa aviomiehelleen suoranaista haittaa (hyväksikäyttämällä resursseja, jotka mies on tarkoittanut biologisille jälkeläisilleen)."
Väärin ymmärretty. Oikein on: isyysolettaman olemassaolo muistuttaa meille niistä lähtökohdista ja faktoista, jotka ovat olleet tuhansia vuosia samat joka puolella palloa; se kertoo meille siitä, miksi miehen ja naisen välinen liitto on koettu niin erityiseksi, että sitä pidetään tärkeänä käsitteenä, jolle on annettu oma nimi, "avioliitto".
"Lisäksi epäilen, että rahvaan mieli taipuu esittämäsi kaltaiseen syvälliseen terminologiseen analyysiin."
Sen ei tarvitsekaan taipua. Tässä asiassa kulttuurievoluutio toimii tuhansissa vuosissa "älykkyydellä" ja "syvällisyydellä", jota voidaan verrata perimän evoluutioon kymmenissä tai sadoissa tuhansissa vuosissa.
"Eivätkö ei-insestiset kahden naisen tai kahden miehen muodostavat virallistetut parisuhteet ansaitse samalla tavoin tulla luetuksi hyvän eli käyttökelpoisen ja hyödyllisen käsitteen piiriin? Jos vastaus on kielteinen, onko se tulkittavissa siten, että tällaiset suhteet nähdään lainsäädännönkin valossa pahoina eli käyttökelvottomina ja hyödyttöminä?"
Tätä kaiketi kutsutaan tyhmän leikkimiseksi. Pahan käsite käsittää ne, jotka mielletään "pahoiksi". Ei tämä tarkoita ollenkaan sitä, että pahan käsite olisi huono tai käyttökelvoton - ei, se on hyvä eli hyödyllinen käsite. Jos muutamia hyviä juttuja sisällytetään pahan käsitteen alle, niin pahan käsite pahentuu, tulee käyttökelvottomammaksi. Mutta ei tämä tarkoita ollenkaan sitä, että ne hyvät jutut itsessään edustaisivat jotain käyttökelvotonta, varsinkaan jos niitä ei sinne pahan käsitteen alle laiteta.
"Käsillä olevassa tekstissäsi päättelysi kulkee kuitenkin samoja latuja: avioliittokäsite viittaa miehen ja naisen liittoon, minkä vuoksi kaksi naista tai kaksi miestä eivät voi olla aviossa, joten avioliitto on rajattava miehen ja naisen väliseksi."
Ei ole minun päättelyäni. Ohitat sen oleellisen seikan, että miehen ja naisen muodostamalla parilla on jokin yhteisön kannalta merkittävä piirre, jota muilla pareilla ei ole. Tällaisen piirteen olemassa olo antaa ehdottaa, että nuo parit muodostavat hyödyllisen käsitteen, jolle on hyvä antaa oma nimi. Tämä perustelee avioliiton vakiintuneen tai trad. käsitteen. Kun puhutaan avioliiton käsitteen rajaamisesta tai laajentamisesta, voisi olla parempi puhua siitä, miksi aviopareille annettaisiin enemmän tai vähemmän oikeuksia tai velvollisuuksia kuin muille pareille, esim. mahdollisille kumppanuuspareille.
"Tasa-arvoinen avioliittolaki ei laajenna avioliiton käsitettä mielivaltaisesti tai satunnaisesti: sen sijaan se laajentaa puolisoa ja perhettä koskevia käsitteitä samansisältöisiksi kuin millaisina ne on jo nykyisellään omaksuttu muualla lainsäädännössä ja lisää osaltaan oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteiskunnassa."
Tarkoittanet ehdotusta ns. tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Laajentaa mutta laajentaa mielivaltaisesti yhdistäen perusteetta
avioliiton ja sukupuoliyhdynnän (aiemmasta poikkeavalla tavalla). Millä mittaat oikeudenmukaisuuden toteutumista?
"Uudistuksessa on kyse yhdenvertaisuuden esteiden poistamisesta."
Mutta ehdotettu uudistus ei ole tämän mukainen, jos yhdenvertaisuudella tarkoitetaan tässä sitä, mitä kuvittelen...
"Perustuslain 6 §:n 1 momentin nojalla ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä."
Ja avioliittolaki mahdollistaa tämän. Ei kai kukaan oleta tai edes halua, että erilaisten ihmisryhmien pitäisi olla keskenään yhdenvertaisia; mm. tasa-arvo laki *vähentää* sukupuolineutraaliutta ottamalla kantaa komiteoiden ja neuvostojen sukupuolijakaumaan. Sukupuolineutraalius ryhmiä koskien ei ole nykytrendi, päinvastoin.
"Lain esitöissä mainitaan erikseen, että yleislauseke kattaa muun muassa sukupuolisen suuntautumisen."
Muistetaan myös tulkita oikein: lakia on sovellettava ikään kuin seksuaalisesta suuntautumisesta ei olisi tietoa.
"Kun sukupuolierityiselle kohtelulle ei ole esitetty kunnollisia perusteluja (kts. parisuhdelain lähetekeskustelu), kahden rinnakkaisen parisuhdeinstituution olemassaolo näyttäytyy eriskummallisena ja tarpeettomana."
Perustelujen kunnollisuus lienee kiistanalaista. Ja onko avioliittolaki edes sukupuolierityinen? Sikäli olen samaa mieltä, että laki parisuhteen rekisteröinnistä oli susi jo syntyessään ja että asia olisi pikimmiten korjattava; se mm. ilman hyväksyttävää perustetta asettaa veljesparin jäsenen eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella; eikö niin?
"Mitä tarkoittaa hienompi keskustelu lisääntymisyksiköiden erityisestä tukemisesta lainsäädännöllisesti? Tarkoitetaanko sillä esimerkiksi avoparien oikeuksien heikennyksiä? Vai tarkoitetaanko sillä lakiin kirjattavia rajoituksia koskien vanhusten, hedelmättömien ja steriilien avioliittoja?"
Hienompi keskustelu on karkeaa spesifimpää. Kyse on sellaisten oikeuksien velvollisuuksien antamisesta rekisteröidyille lisääntymisyksiköille, joita rekisteröimättömille yksiköille tai mille ryhmille tahansa ei välitettäisi antaa. Adoptio-oikeus saattaa olla yksi tällainen asia. Jos avopareja koskevat säännöksen käyvät kauttaaltaan samoiksi, niin avioliiton käsite lienee syytä poistaa laista tykkänänsä.
"Olen tämän adressin puitteissa argumentoinut lähinnä nais- ja miesparien lainsäädännöllisen aseman selventämisen enkä niinkään ”mahdollisimman laajan avioitumisoikeuden” puolesta."
Miten etäistä sukua olevien miesparien erottelu lähisukua olevista miespareista muka selventäisi lainsäädäntöä? Kestäviä argumentteja ovat olleet yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus, ja ei-rajoiteta-ellei-muille-haittaa-prinsiippi; mielestäni näistä seuraa kanta mahdollisimman laajan avioitumisoikeuden puolesta.
"Erityisen surkuhupaisaksi tilanteen tekee se, että et pyri esittämään uusia perusteita, jotka oikeuttaisivat vanhojen – jo monasti kommentoimieni – väitteiden toistamisen."
Olen käynyt vasta-argumenttisi läpi ja heppoisiksi todennut. Jos kuningas-vasta-argumenttisi on, että koska hedelmättömiä pareja ei (nykyteknologian kehittymisen jälkeenkään) rajata avioliiton ulkopuolelle, ei laki voi generoitua biologisista perusteista, niin kyllä yksi kuittauskierros (käytännöllinen lainsäädäntö, linjakkuus ja jopa yhteys perinteisiin) on riittävä. Prinsessa-vasta-argumenttisi on, että ei se biologia, vaan ne moraalikannat, ihan kuin perinteiset moraalikäsitykset eivät muka juontuisi juurikin niistä jo paljon puhutuista biologisista reunaehdoista ja dynamiikoista. Jos haluat nostaa jonkin erityisen, edustavan argumenttisi vielä pinnalle, niin voimme ruotia sen juuriin saakka.
"Rajaus yhteen mieheen ja yhteen naiseen tekee näkyväksi lain taustalla vaikuttavan vanhentuneen perhekäsityksen, jonka mukaan perhe käsittää kaksi vastakkaista sukupuolta olevaa puolisoa ja näiden (biologiset) lapset. Omaa argumentointimalliasi käyttäen voidaan sanoa, että traditionaalinen perhekäsitys generoi avioliittolain nykyisen parirajauksen."
Tietenkin noin, mutta jätät huomiotta sen, että biologinen peruste "generoi" trad. perhekäsityksen.
"jotta se näiden radikaalien muutosten myötä saataisiin näyttämään siltä, miltä se jonkin satunnaisesti omaksutun perusteen mukaan tulisi näyttää."
Miehen ja naisen kykyä tuottaa yhteisiä jälkeläisiä ei voitane pitää satunnaisena perusteena ja lähtökohtana miehen ja naisen liiton käsitteellistämiselle, nimennälle ja sääntelylle. Eikä ole yleisesti vältettävissä, että lait muotoillaan käytännön tarpeisiin riittävällä yksinkertaisuudella ja karkeudella.
"Minkälaisia radikaalejakin uudistuksia lakiin tulisi tehdä, jotta avioliittosääntely vastaisi mahdollisimman ortodoksisesti sitä perustetta, jonka varaan perustat koko argumentaatiosi?"
Avioliitto kohdennetaan niille pareille, joiden voidaan olettaa tuottavan yhteisiä biologisia, yhteisön toivomia jälkeläisiä; implementoidaan vetämällä raja ideaa noudattaen, mutta käytännöllisesti, vähän kuten äänioikeus annetaan kaikille tietyn ikärajan ylittäneille (eikä esim. henkisen kypsyyden tai elinikäodotteen perusteella). Muille lain suojaa halajaville ihmisryhmille laaditaan oma tarkoituksenmukainen lakinsa; tässä jo puhutut kumppanuusliitot voisivat olla hyvä lähtökohta. En ala tässä tietenkään varsinaista laintekstiä tuottamaan. Tämä oli siis se vaihtoehto A - vaihtoehdossa B on eri perusteet ja siten erilainen laki.
"Mitä tarkoittaa, jos vaihtoehto on äänestykseen kelpoinen? Onko sillä esimerkiksi jotain käytännön merkitystä?"
Vaihtoehto on kelpoinen, jos se on johdonmukaisessa suhteessa hyväksyttävään perusteeseen eli on osa sisäisesti ristiriidatonta maailmankuvaa ja moraalia/arvojärjestelmää. Käytännön merkitys on se, että jokainen joka asiaa ajattelee, haluaisi äänestykseen vain kelpoisia vaihtoehtoja, väitän, eli että tältä osin ihmisten ajattelulla on melko yhteneväinen universaali logiikka.
"Pidätkö esimerkiksi moniavioisuuden kieltävää avioliittosääntelyä eettisesti ja älyllisesti kestävänä, vaikka se täyttääkin kaikki sinun avioliitolle asettamasi ehdot?"
En aseta avioliitolle mitään tiettyjä ehtoja. Moniavioisuuden kieltävä kanta on nähdäkseni kelpoinen, eettisesti ja älyllisesti kestävä.
"Onko biologista perustaa epäjohdonmukaisesti ja syrjivästi soveltava avioliittolaki kumottava ja annettava uutena johtologiikkansa loppuun saakka vievänä, yhden tai useamman miehen ja yhden tai useamman naisen välistä avioitumista koskevana säädöksenä?"
Moniliitot ovat nähdäkseni kelpoinen vaihtoehto, ei kuitenkaan ehdottamallasi perusteella, vaan koska biologisen perusteen kylkeen liitetyt lisäperusteet (tuetaan puolison tarvetta olla "ainoa"; jaetaan miehet ja naiset mahdollisimman tasaisesti toisillensa) voitaneen ristiriidatta kyseenalaistaa eri arvomaailmasta käsin.
"Entä mitä käytännössä tarkoittaa näkemyksesi siitä, että avioliittolakia on tilkittävä ja että sen soveltamisalaa on rajattava voimakkaasti nykyisestä?"
Kyse oli avioliiton idean/perusteen tinkimättömästä toteuttamisesta säädöksissä. Teoriassa pitäisi tilkitä, mutta - kuten edellä kerroin - käytännössä ei. Eiköhän adoptio-asiakin ole aika hyvin mallillaan.
"Joidenkin säädösten katsot asettuvan sen kaltaiseen ristiriitaan tämän perusteen kanssa, että ne tulisi ilmeisen epäonnistuneina poistaa tykkänään. Avioliittolain biologisen perusteen todentamiseksi olisi siten tehtävä useita syvällekäyviä lainsäädännöllisiä uudistuksia, rajoitettava erinäisiä perusoikeuksia ja annettava täydentäviä säännöksiä, joilla lisääntymisyksiköt nostettaisiin erityisen suojelun kohteeksi. Jotkin uudistuksista vaatisivat sinua lainaten ”kohtuuttomia epävakautta lisääviä teknisiä lisätoimia ilman mainittavaa hyötyä yhdellekään taholle”."
Kyseiset viimeaikojen lakiuudistukset eivät ole ristiriidassa ainoastaan avioliittolain biologisen perusteen kanssa vaan yleisemmin kaikkien kuviteltavissa olevien hyväksyttävien perusteiden kanssa. Jos olen ymmärtänyt oikein, näet voimassa olevan lain yhtälailla ristiriitaisena tai epäloogisena kuin minäkin. Eromme näyttääkin olevan siinä, että minä näen kaksi erilaista tapaa korjata asia, kun taas sinä näet näistä vain toisen ja siinäkin tyytyisit vain "vähentämään epäjohdonmukaisuutta". Ensimmäistä tapaa koskien en kutsuisi johdonmukaistamista biologisen perusteen todentamiseksi vaan toteuttamiseksi. Enkä kutsuisi uudistamiseksi, koska pikemminkin kyse on paluusta tilanteeseen, joka oli voimassa joitakin vuosikymmeniä sitten - siis aivan hetki sitten, kun suhteuttamme kulttuurimme monituhavuotiseen historiaan. Miksi uusien meemien konstruoijat eivät tunnu ymmärtävän, että 99% uusista ehdotuksista ei ole elinkelpoisia ja vanhassa vara parempi? Näinhän se on perimän evoluutionkin kanssa. Minkä perusoikeuden rajoittamiseen viittaat?
"Tasa-arvoisen avioliittolain säätäminen ei puolestaan edellyttäisi kummoisia lakiteknisiä uudistuksia. Suurin muutos olisi laajemman puolisokäsitteen omaksuminen myös avioliittolakiin."
Riippuen arvostuksista tämä voidaan nähdä mahdollisimman laajan avioitumisoikeuden puolesta suurena tai vähäisenä etuna, mikäli remonttien koissa todella on väittämäsi kaltainen ero.
"Sääntelyn muuttaminen sukupuolineutraalimmaksi on ylipäänsä ollut yksi lainsäädäntöuudistusten johtoajatuksista. Toimijan sukupuolesta riippumatonta kohtelua lain edessä on korostettu esimerkiksi seksuaalirikosten muuttamissa koskevissa lakialoitteissa."
Mutta tiedostava ihminen näkee ne suuret riskit, jotka yksisilmäisellä sukupuolineutraalilla säätämisellä on. Valtionfeminismin kyjessä kulkenut gender-sex-erottelu ja sex-puolen ignorointi voi potentiaalisesti saada paljon pahaa aikaan. Esim. laki saattaa jättää tunnistamatta ja tunnustamatta ne tyypillisen miehen ja naisen sukupuoliset erot (sex-mielessä), jotka ovat paitsi ohittamaton ja vaikutuksellinen biologinen fakta, myös välttämättömyys ihmislajin säilyvyydelle. Intuitiivisestikin ymmärrämme, että tarkkana saa olla, kun sex-puolta lähdetään ignoroimaan. Sitä paitsi väitteesi on muutenkin potaskaa: mm. tasa-arvolain monet kohdat vähentävät sukupuolineutraalisuutta määräämällä esim. 40 prosentin sukupuolikiintiöitä (btw, avioliitossahan se on väh. 50% miehiä ja väh. 50% naisia - siirtymisestä 40 prosentin rajaan voitaisiin kaiketi keskustella...).
Lait avioliitosta ja parisuhteen rekisteröinnistä eivät ole mm. sukupuoli-, suku- eikä lukumääräneutraaleja, koska ne ottavat kantaa ihmisryhmän koostumukseen noissa suhteissa. Sen sijaan ne ovat neutraaleja mm. suhteessa ammattiin, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon ja ikään. Lait kohtelevat kuitenkin yksittäisiä kansalaisia tasa-arvoisesti myös suhteessa sukupuoleen, sukuun ja lukumäärään (=1). Tässä valossa puheesi pyrkimyksestä "tasa-arvoiseen avioliittolakiin" on harhaanjohtavaa, sukupuolineutraali on korrektimpi termi.
"Pähkinänkuoriperusteesi tasa-arvoista avioliittoa vastaan on isyyslaissa säädetty isyysolettama. Tasa-arvoisen avioliittolain vastustuksesi lepää siten yksinomaan sillä perusteella, että avioliittoinstituutio tuottaa automaattisen isyysolettaman: muita syitä kieltää avioliiton solmiminen samaa sukupuolta olevilta pareilta ei ole esitetty."
Kuten jo edellä totesin, isyysolettama ei ole peruste vaan fakta/evidenssi, joka puoltaa biologisen perusteen näkemistä nykymuodon generoijana. En näe, että isyysolettama olisi syy kieltää avioliittoa samaa sukupuolta tai sukua olevilta. Yleisemminkin siitä, että halutaan lainsäädännöllisesti palvella/tukea/suojella lisääntymisyksiköitä, ei vielä seuraa loogisesti se, että muita yksiköitä ei pitäisi suojella. En kertakaikkiaan edelleenkään lähde mukaan tuohon tapaasi ajatella asiaa väärin päin. Lyhyesti ilmaistuna parien rajaus seuraa - yhdessä biologisen perusteen kanssa - niistä "arvoista", joiden mukaan suppea avioliiton käsite on hyödyllinen; toki voimme sisällyttää nämä arvot tuohon keskusteltuun biologisen perusteen monoliittiin.
"Kantasi avioliiton oikeusvaikutusten ulottamiseen myös nais- ja miespareihin muuttuisi näin ollen myönteiseksi, jos a) isyys vahvistettaisiin lastenvalvojan luona tai esimerkiksi ilmoitusmenettelyllä myös avioliitossa syntyneiden lasten osalta, b) legaalisen isyysolettaman määräytymiseen vaikuttaisivat äidin vakituinen seurustelu, avoliitto tai muu yhteiselämä oletetun isän kanssa siten kuin avioliitto nykyisin vaikuttaa isyyden vahvistamiseen tai c) avioliiton ulkopuoliselle kolmannelle (lapsen biologiselle isälle) annettaisiin rajoittamaton kanneoikeus ja puhevalta lasta koskeviin isyysasioihin."
En ole väittänyt, että minulla olisi kieltävä kanta avioliiton oikeusvaikutusten ulottamiseen myös nais- ja miespareihin. Olen vain todennut, että silloin ne on johdonmukaisuuden vuoksi ulotettava myös samaa sukua oleviin pareihin. Vaihtoehtosi a ja c rapauttaisivat entisestään avioliiton perheitä vakauttavaa vaikutusta, tuottaisivat entistä enemmän rikkonaisia perheitä, yksinäisiä miehiä ja yh-äitejä.
Vaihtoehto b on mielenkiintoinen ja vastaa mielestäni hyvin viime aikojen trendejä lainsäädännössä: se entisestään lähentäisi avioliittoa ja avoliittoa, miksei jopa siihen pisteeseen saakka, että laki ei tee enää mitään eroa avopareille ja aviopareille; siten rekisteröinti menettää merkityksensä ja tulee korvatuksi oikeuden tulkinnalla parisuhteen statuksesta.
"Avioliiton solmimisen piilotettuna edellytyksenä on siitoshuijaukseen potentiaalisesti ryhtyvä heteronainen?"
Tämä ei ole lopulta ollenkaan huono kiteytys.
"Sinun mukaasi avioliittolaki perustuu siis biologiseen perusteeseen, jonka ainoa manifestaatio on isyyslakiin kirjattu isyysolettama, jonka ainoa nais- ja miespareja koskematon soveltamistilanne koskee asetelmaa, jossa nainen voi huijata aviomiehensä toisen miehen siittämän lapsen kasvattajaisäksi ja että tämän nimenomaisen viimeksi lausutun potentiaalisen soveltamistilanteen vuoksi avioliittolakia ei voida muuttaa sukupuolineutraaliksi?"
Ei, ei isyysolettama ole ollenkaan ainoa manifestaatio; parien rajaus on toinen; muita ovat myös ne monet lapsia ja omaisuuden jakoa koskevat seikat, joita on tosin myöhemmin laajennettu koskemaan myös avopareja. Eri asia on, että biologisesta perusteesta ja parien rajauksesta voidaan luopua, jos niin halutaan, jolloin isyysolettamaakin voidaan soveltaa, mitä ilmeisemmin ilman teknisiä ongelmia, myös samaa sukupuolta tai sukua oleviin kumppaneihin, jopa kahta useamman kumppanin muodostamiin liittoihin - toki isyysolettaman merkitys normiheteropareille ei ole täysin sama kuin keskenään lisääntymättömille kumppanuksille.
"Onhan tämä ihan riemullista tulkintaa ja löytänee sellaisenaan tiensä jonkun tiedekunnan pikkujoulujen diashow’hun."
Liekö riemusi väärintulkintasi ansiota.
"Tarkennat, että avioliittolaki generoituu paitsi lapsen yhteyden suojaamisesta biologisiin vanhempiinsa myös tarpeesta pitää nämä biologiset vanhemmat yhdessä. Tämän jälkeen katsot, että kyse onkin lapsen yhteyden suojelemisesta biologiseen isäänsä. Viimeistä edeltävässä tekstissäsi avioliiton biologinen peruste näyttäytyy lapsen siittäneen miehen aseena puolisoaan vastaan tilanteessa, jossa äiti muutoin vastustaisi isyyden tunnustamista, kunnes lopulta biologinen peruste viittaakin naiselle laintasoisesti turvattuun oikeuteen harjoittaa hedelmöittymiseen johtavaa sukupuoliyhteyttä muun kuin aviomiehensä kanssa tarkoituksin hankkia petokseen rinnastuvalla tavalla resursseja asiantilasta tietämättömältä aviomieheltä. Olen käsitellyt näitä väitteitä esimerkiksi edellisessä viestistäni, jonka kohtia voit sitaattitoiminnon avulla erikseen kommentoida ja viedä keskustelua siten eteenpäin."
Kuvaamasi seikat todellakin ovat biologisen perusteen eri tahkoja - eivät ne ole keskenään ristiriitaisia, vaikka miehellä ja naisella tunnetusti onkin vastakkaisia intressejä.
Poimin edellisestä viestistäsi joitakin aihetta koskevia kommenttejasi:
"On tosiasia, että nykymuotoinen avioliittolaki on taloudellinen ja juridinen sopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla, ja että siihen sisällytetty, avioliiton vain naisen ja miehen välille rajaava reunaehto on lähinnä historian, moraalifilosofian ja poliittisten realiteettien sanelema. Tämän voi havaita parisuhdelain säätämistä edeltäneestä eduskunnan lähetekeskustelusta. Toisin kuin haluaisit uskoa, avioliitto ei ole lisääntymissopimus, joka rajaisi avioliiton vain miehen ja naisen väliseksi."
En näe tässä mitään argumenttia, joka kumoaisi biologisen perusteen kelpoisuuden. Esim. historia ja moraalifilosofia pitkälti generoituvat mainituista biologisista reunaehdoista ja perusteista. En näe väitettä "avioliitto ei ole lisääntymissopimus" muodoltaan sellaisena, jonka voisi osoittaa faktuaalisesti oikeaksi tai vääräksi.
"Toisena lähtökohtana on, ettei avioliittoa voida solmia, jos henkilön aikaisempi avioliitto tai rekisteröity parisuhde on voimassa. Rajauksen tarkoituksena on kulttuurisista syistä pysyttää avioliitto kahden ihmisen välisenä sopimuksena, eikä se liity mitenkään siihen, minkälaisten parien voidaan toivoa lisääntyvän. Tilanne olisi päinvastainen, jos lain katsottaisiin generoituvan biologisista lisääntymisperusteista käsin: esteluetteloon otettu rajaus olisi tällöin epälooginen."
Väärin. Vaikka biologiset perusteet suppeimmillaan generoivat lähinnä loput parien rajaukset, niin ei lukumäärärajausta voida nähdä biologista perustetta kumoavana. Tietenkin lainsäädännössä otetaan huomioon muitakin seikkoja, kuten mahdollisesti osapuolten täysi-ikäisyys. Toiseksi kulttuuristen syiden taustalla on useinkin juuri biologiset perusteet. Mm. yksiavioisuus turvaa vaimolle sen, että hän tulee saamaan aviomieheltään jakamattoman huomion, vaikka miehen biologia ajaisikin kohti moniavioisuutta - jälleen esimerkki fundamentaalien biologisperäisten riitelevien intressien yhteisöllisestä sovittelusta.
"Avioliittolain 7-9 § sisältävät lähisukulaisten avioliittoja koskevat kiellot, ja ne on säädetty insestin estämiseksi."
Enkö ole tähän teemaan jo vastineeni antanut ja pallo on sinulla, jos haluat vielä tätä, mielestäni virheellistä, näkemystä puolustella?
"Viimeistään hedelmöityshoitojen salliminen naispareille osoitti lisäksi, että lainsäätäjä/yhteiskunta nimenomaisesti asettaa tällaisille pareille ”lisääntymistoiveen”, minkä vuoksi on ristiriitaista, että naispari ei voi solmia avioliittoa."
Hedelmöityshoitolaissa kylläkin parilla tarkoitetaan miestä tai naista. Hoitoa saava voi olla tällainen pari tai sitten nainen, joka ei elä avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa. Jälkimmäisestä seurannee se, että "naispari" voi saada hoitoa, koska sen toinen osapuoli ei elä avioliitonoamisissa olosuhteissa. Olenko ymmärtänyt jotain väärin? Kaiken kaikkiaan laki vaikuttaa sekavalta ja hyvältä esimerkiltä siitä, mitä valtionfeminismi voi saada aikaan, ellei olla tarkkoina. Miksi sinnkkunaisille annetaan hedelmöityshoitoja, jos sinkkumiehet eivät saa hankkia lapsia kohdunvuokrauksella vastaavin periaattein (vai saavatko)? Sinkkunaisille esitetty lisääntymistoive sopii todellakin huonosti monituhatvuotisen kulttuurimme jalostamaan käsitykseen hyvästä tavasta tuottaa ja kasvattaa jälkeläisiä eritoten aikana jolloin miehiä on yhtä paljon kuin naisia. Sinkkunaisten "kannustamisesta" lapsentekoon ei kuitenkaan suoraan seuraa mitään avioliiton kannalta; edelleen miehen ja naisen muodostamalla lisääntymisyksiköllä on erityispiirietä joita sinkkunaisella ei ole.
"Isyysolettamaa ei siten sovelleta esimerkiksi naisparin perheeseen, johon syntyy lapsi hedelmöityshoitojen seurauksena. Avioliittolain parirajauksesta johtuva sääntelyn epäloogisuus käy ilmi isyyslain pykälästä, jonka mukaan lapsen isäksi on kyllä vahvistettava mies, joka yhteisymmärryksessä naisen kanssa on antanut suostumuksensa hoitoon. Sama juridisen vanhemmuuden synnyttävä automaatti on siten perusteetta rajattu pois hedelmöityshoitoja saavalta naisparilta, mutta pysytetty hoidot läpikäyneelle heteroparille."
En näe väittämääsi epäloogisuutta. Näen ainoastaan sen epäloogisuuden, että nainen joka ei elä avioliitonomaisissa olosuhteissa (siis miehen kanssa) ylipäätään saa hedelmöityshoitoja. Sen sijaan avioliiton ja avioparin mahdollisten yhteisen biologisten lasten kannalta on edullista, että nainen pääsee toteuttamaan tarvettaan geneettisen vaihtelun tai hyvyyden hakemiseen turvatusti ja jopa miehensä suostumuksella, mikä vähentänee tarvetta holtittomampiin ja monin tavoin epävarmoihin trad. syrjähyppyihin.
"En usko, että tämänkaltaiset haluamiset voisivat perustella avioliiton rajaamisen vain miehen ja naisen väliseksi."
Ne perustelevat normiheterosuhteiden erityistarpeiden olemassaolon ja normiheterosuhteiden käsitteellistämisen ja nimennän tarpeellisuuden/hyödyllisyyden. Nimi sattuu olemaan avioliitto. On hieman eri asia se, että yksittäisille ihmisille, muille pareille ja erikokoisille ihmisryhmittymille lienee perusteltua antaa osin samanlaisia oikeuksia ja velvollisuuksia kuin aviopareille; toisaalta, koska käsitteissä ja tarpeissa on eroja, on luonnollista odottaa, että kaikilta osiltaan oikeuden ja velvollisuudet eivät ole yhteneviä.
"Oikeusjärjestyksen tehtävänä ei lähtökohtaisesti ole antaa suojaa virheellisessä menettelyssä syntyneille tai esimerkiksi väärille tai harhaanjohtaville tiedoille perustuville oikeussuhteille. Systeemimme tarkoitus ei myöskään ole rohkaista oikeussuhteiden perustamiseen petollisista lähtökohdista käsin saati pyrkiä vahvistamaan tällaisten asiantilojen pysyvyyttä tai pätevyyttä. Näin on asian laita, vaikka satunnainen lisääntymishaluinen nainen muuta haluaisi."
Tässä yhteydessä käsitteet "virheellinen menettely" ja "petollinen lähtökohta" ovat määrittelemättä ja arvatenkin kyseenalaisia. Laki mm. de facto rajaa kanteen taka-aikarajaksi kaksi vuotta lapsen syntymästä. Huijaamista ei voidan yksiselitteusesti pitää virheellisenä menettelynä vaan luonnonvakiona, johon yhteistö ja sen jäsenet suhtautuvat sopivin vakauttavin säännöksin ja kukin omin parinvalintastrategioin.
Tyypillisen lisääntymishaluisen naisen halu on yksi ikiakaisimmista ja väkevimmistä avaintekijöistä, jota ei tule vähätellä missään määrin, eritoten emansipaatioaikoina.
"Sopimusoikeudellisia termejä käyttäen naisen vetoaminen hahmottelemaasi avioliiton tarkoitukseen ja toisaalta omaan haluun lisääntyä tällaisin reunaehdoin on kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä, eikä ansaitse oikeusjärjestyksen suojaa."
Olemme puun ja kuoren välissä näissä asioissa. Miehillä kollektiivisesti ei ole varaa sallia sitä, että nainen ei voisi heitä silloin tällöin "huijata", koska silloin suurin osa miehistä kävisi kauttaaltaan tarpeettomiksi naisille, eritoten aikoina jolloin hedelmöittämisen hoitaa yhteiskunnan ylläpitämä pankki tai avioton satunnainen seksisuhde ja elatuksen hoitaa viimekädessä kaikki veronmaksajat yhdessä.
"Avioliiton biologinen peruste on naisen sisäsyntyinen promiskuiteetti, jota nainen voi harjoittaa pitkälti vailla seurauksia avioliittoinstituution tarjoaman turvan suojassa."
Se on yksi merkittävä osa biologisen perusteen kokonaisuutta. Avioliiton yksi tarkoitus lienee vakauttaa tilanteita, joita voidaan olettaa aina silloin tällöin syntyvät lisääntymisyksiköissä. Turva on paitsi naisen, myös miehen ja lasten.
"Miksi samaa automaattista mekanismia ei kuitenkaan tarjota naisparille, jolle syntyy lapsi hedelmöityshoitojen avulla?"
Tai sisarusparille? Tai äiti-tytär-parille? Ilmeisesti vanhemmuutta/isyyttä halutaan jaella vain rajoitetusti ja vain erityisen hyvin perustein, siitäkin huolimatta, että joidenkin mielestä on sitä parempi, mitä usemapia vanhempia lapsella on. Lienee arvovalinnoista kyse. Ajatellaan vaikkapa tilannetta, jossa äitinsä kanssa asuva 18-vuotias tytär saa "isättömän" poikalapsen. Eikö olisi hyvä, että tyttären äiti olisi automaattisesti pikkupojan toinen vanhempi? Meidän on jälleen kerran kasattava ne vaihtoehtoiset perusteet, joista lähtien generoimme vaihtoehtoiset, johdonmukaiset kannat vanhemmuuden automaattiseen jakamiseen. Haluatko aloittaa?
"Onko siis niin, että ainoastaan heteroperheiden koossa pysyminen on tärkeää?"
Onko niin, että minkä tahansa ihmisryhmän koossa pysyminen on (yhtä) tärkeää? Jos ei, mikä olisi "hyväksyttävä" erotteleva tekijä?
"En myöskään näe, miksei eri ryhmiä koskevia erityispiirteitä voida mielestäsi säännellä saman säädöksen puitteissa. Esimerkiksi osakeyhtiölakia sovelletaan kaikkiin Suomen lain mukaan rekisteröityihin osakeyhtiöihin siten, että sääntelykohteeksi kelpaavat sekä yksityiset että julkiset osakeyhtiöt. Yhtiömuotoina ne poikkeavat toisistaan osin huomattavastikin, mutta silti niitä koskeva lainsäädäntö on onnistuneesti koottu samaan lakiin."
Milloin erityispiirteistä kuitenkin seuraa eroja oikeuksissa ja velvollisuuksissa, on kysymys lähinnä tekninen - pikemminkin muoto- ja nimentäkysymys kuin sisältökysymys. Yhteiset tekijät eteen niistävä säännöshierarkia voi olla paras (=helppolukuisin, helpoiten ylläpidettävä/päivitettävä yms.). Nyt yläotsikkona on Suomen laki. Sen alla olevan avioliittolain voisi korvata lailla ihmisryhmien liitoista, jonka alakohtina voisivat olla esim. (1) trad. avioliitto ("heteroparit"), (2) kumppanuusliitto ("homoparit" ja "sukulaisparit") ja (3) moniliitot sekä (4) rekisteröimättömät ryhmittymät ("avoparit", "avokolmikot" jne.). No problem.
"Kuten itsekin huomautat, avioliiton perhettä koossa pitävä voima asettuu varsin kyseenalaiseen valoon, kun tarkastellaan avioerotilastoja, avoparien määrää ja avoliittoihin syntyvien lasten kasvavaa joukkoa."
Parempi nähdä koko kuva: viime vuosikymmenten "kehitys", erityisesti ns. naisten emansipaatio ja ns. feministisen tasa-arvokäsityksen valta-asema sekä tuoreehkot lakikokeilut, ovat todellakin rapauttaneet avioliittojen asemaa, s.o. niiden suosiota, kestoa ja ehkä jopa onnea. Olisikohan aika kääntää suuntaa?
"Näihin väitteisiin perustuen katson, että tasa-arvoisen avioliittolain vastustaminen pelkästään sillä perusteella, että heteronaisella on isyysolettaman turvin mahdollisuus huijata heteromiestä, ei ole kovinkaan vahva peruste edes oman argumentaatiosi sisällä."
Vaikka tämän jo edellä kuittasin, toistan vielä, että isyysolettama sinällään ei ole se ajattelemani peruste, jonka mukaan vaihtoehto A olisi B:tä parempi. Kommenttisi ei siis ole relevantti.
"Millä tavalla isyysolettama tukee erityisesti biologisten lasten ja isän välistä yhteyttä perheessä, jossa osa naisen avioliittoon synnyttämistä jälkeläisistä ei kanna tilanteesta tietämättömän aviomiehen geenejä?"
Sillä tavalla, että aviomiehen ja aviovaimon yhteisen lapsen suhde isäänsä on suojattu perheen sisälle silloinkin, kun perheen toinen lapsi on toisen miehen siittämä.
"Toisin sanoen avioliiton biologisen perusteen johdonmukainen seuraaminen johtaisi *aina* kestämättömään sotkuun. Toivottavasti tämän perusteen ympärille rakentuva vastustus jää tämän ”kestämättömän sotkun” myötä vihdoinkin kokonaan pois."
Ilmeisen tahallista väärinpäättelyä sinulta. Biologisella perusteella on monta tahkoa, joka ilmentävät lajimme ikiaikaisia parinvalintastrategioita, siihen liittyviä eturistiriitoja yksilöiden välillä ja tarvetta niiden sovitteluun yhteisön "parhaaksi".
Siten perusteen johdonmukainen seuraaminen nimenomaan ei vie sotkuun vaan siitä pois.
Kun puhumme isän ja lapsen yhteyden suojelemisesta, tarkoitamme tilannetta, jossa biologinen isä elää lapsen äidin kanssa; vaikka lapsen yhteyttä "pelkkään" siittäjäänsä (esim. nimettämään sukusolun luovuttajaan) voidaan myös haluta suojella jollain tavoin, on tilanteissa kuitenkin merkittäviä eroja.
"En luokittelisi perusoikeuksien alueelle meneviä rajoituksia ”makuasioiksi” (paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että lukeutuisin oikeuksista jo nykyisin nauttivien ryhmään). Avioliitosta erillisen oikeudellisen instituution eli parisuhdelain ylläpitäminen ei rakennu järjellisille perusteille vaan nimenomaan "makuasioille" ja ansaitsisi siten lähemmän tarkastelun myös uudessa eduskunnassamme."
Toistan edellä sanomani: lait parisuhteen rekisteröinnistä ja avioliitosta kohtelevat ihmisyksilöitä jo neutraalisti, vaikka ne ihmisryhmiä eivät neutraalisti kohtelekaan. On viime kädessä makuasia, mille ryhmille annetaan mitä oikeuksia. Johdonmukaisella kannanottajalla maut eri asioiden suhteen eivät kuitenkaan vaihtele mielivaltaisesti, vaan eri asioita koskevien makujen pitää olla loogisessa, ristiriidattomassa suhteessa niihin primitiivimakuihin, jotka muodostavat ja generoivat kannanottajan "arvot", moraalin, tavoitteet yms. Eikö niin?