Adressi Koulukiusaamista Vastaan

Koulukiusaajan ajatellaan usein olevan itsevarma, dominoiva ja omaavan vahvoja persoonallisuuden piirteitä. Kiusaaja kärsii kuitenkin usein huonosta itseluottamuksesta, jonka itsevarma käytös peittää yleensä hyvin. Vahva ulkokuori kätkee tehokkaasti kiusaajan turvattomuuden ja epävarmuuden. Koulukiusaajan hallitsevin piirre on vallanhalu ja vallan väärinkäyttö yhdistettynä aggressiivisuuteen. Kiusaajalla on tarve hallita ja alistaa muita saavuttaakseen mielihyvää uhrin pelon kautta. Kiusaaja voi myös käyttää valtaa kostaakseen esimerkiksi aiemmin itse kokemansa kiusaamisen. Koulukiusaajina tytöt ja pojat toimivat eri tavoin. Pojat kiusaavat enemmän fyysisesti ja tytöt puolestaan henkisellä tasolla.

Kiusaajan uhriaan kohtaan osoittama aggressio tai muut koulukiusaamisen syyt johtuvat harvoin suoranaisesti uhrista. Kiusaaja purkaa uhriinsa usein omaa pettymystään ja ahdistustaan eli koulukiusattu joutuu kiusaajan turhautumien purkamisen kohteeksi. Koulukiusaamisen seuraukset koskettavat myös kiusaajaa itseään sekä muita kiusaamistilanteeseen osallistuvia .


Miten pojat kiusaavat?

Poikien harjoittama koulukiusaaminen on yleensä fyysisempää kuin tyttöjen. Poikien harjoittama kiusaaminen ilmenee useimmiten fyysisenä väkivaltaisuutena uhria kohtaan; tönimisenä, potkimisena, lyömisenä ja kamppaamisena sekä uhkailuna ja nimittelynä. Yleistä poikien keskuudessa on kiusaamisen tultua esille se, että he vetoavat kiusaamisen olevan vain leikkiä.

Entä tytöt?

Tytöt puolestaan kiusaavat toisia yleensä ns. ”hiljaisesti” eli juoruilemalla ja kuiskuttelemalla selän takana, nimittelemällä, haukkumalla, eristämällä ryhmästä, huomauttelemalla ulkonäöstä, juonittelemalla, vaihtamalla merkitseviä katseita ja ilmehtimällä uhrin läsnä ollessa. Tytöt siis kiusaavat selvästi henkisellä tasolla. Tyttöjen harjoittama kiusaaminen on henkilökohtaisempaa ja siksi helposti opettajilta salassa pysyvää. Myös fyysinen väkivalta on tullut tyttöjen keskuudessa yleisemmäksi viime vuosina.


Koulukiusaamisen syyt – Onko vika minussa?

”Ruma”, ”läski”, ”idiootti”… Tutunkuuloisia huutoja välitunnilla?

Kiusaamisen suurin syy on kiusatun erilaisuus tai ”omituisuus” muihin oppilaisiin verrattuna. Kiusaamisen syitä ovat esimerkiksi:

* erikoinen pukeutuminen, ”epämuodikkaat” vaatteet
* puhevika tai muuten erilainen puhetyyli
* erilainen ulkonäkö; lihavuus, iho-ongelmat, ihonväri jne.
* erikoinen persoonallisuus
* ujous ja arkuus, yksinäisyys
* vanhempien ammatti tai työttömyys
* vanhempien avioero, vanhempien alkoholismi
* kehitysvammainen perheenjäsen
* uuteen kouluun siirtyminen



Koulukiusaaminen

Koulukiusaamiselle ei aina tarvitse olla mitään näkyvää syytä. Kiusaaja purkaa uhriin omaa pahaa oloaan ja turhautumiaan. Koulukiusaamisen seuraukset voivat olla hyvinkin vakavia.


Koulukiusaamisen seuraukset – Kestääkö pää?

Koulukiusaaminen on aina kiusatulle traumaattinen kokemus. Koulukiusaamisella on negatiivisia vaikutuksia sekä kiusatun että kiusaajan psyykkiselle hyvinvoinnille, fyysiselle, sosiaaliselle ja mielenterveydelliselle kehitykselle. Tutkimusten mukaan kiusaamisen välittömiä vaikutuksia ovat esimerkiksi kouluahdistus ja koulupelko sekä erilaiset psykosomaattiset oireet . Koulukiusatut ovat ahdistuneita ja heillä on heikko itsetunto. Pidemmän ajan kuluessa kiusaaminen saattaa aiheuttaa uhrille mielenterveysongelmia, kuten masennus ja itsetuhoisuus sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita ja toimia sosiaalisissa tilanteissa. Koulukiusattu tuntee itsensä yksinäiseksi ja epäonnistuneeksi ihmiseksi.


Koulukiusaaminen

Koulukiusaamisella on negatiivisia vaikutuksia sekä uhrin että kiusaajan psyykkiselle hyvinvoinnille sekä fyysiselle, sosiaaliselle ja mielenterveydelliselle kehitykselle.

Kiusaaminen vaikuttaa myös aina kiusaajaan itseensä ja tutkimusten mukaan kiusaajan rooli onkin kehityksellinen riski. Koulukiusaajan rooli nähdään altistavana kehityskulkuna epäsosiaaliseen ja rikolliseen elämäntapaan tulevaisuudessa. Kiusaaja kärsii myös uhrinsa tavoin usein masennuksesta.


Roolit kiusaamistilanteessa

Oletko kiusattu, kiusaaja, apuri, vahvistaja, puolustaja vai ulkopuolinen?

Koulukiusaaminen ei ole ainoastaan kiusaajan ja uhrin välinen asia, vaan se koskettaa yleensä myös muita kiusaamistilanteessa olevia. Koulukiusaaminen on ryhmäilmiö ja kiusaamistilanteessa voidaan erottaa kiusaajan ja kiusatun lisäksi niin sanottuja kiusaajan apureita, kiusaajan vahvistajia, uhrin puolustajia ja ulkopuolisia.

* Uhrin roolissa oleva koulukiusattu on systemaattisen ja toistuvan ahdistelun kohteeksi joutuva lapsi tai nuori, jota kiusaa aina vahvempi osapuoli.
* Koulukiusaaja on ns. ”primus motor”, joka aloittaa kiusaamisen, yllyttää ja pakottaa mahdollisesti muita osallistumaan kiusaamiseen.
* Kiusaajan apuri toimii kiusaamistilanteessa kiusaajan avustajana ja seuraajana.
* Vahvistajan roolissa oleva puolestaan kannustaa ja yllyttää kiusaajaa; vahvistaja on yleisönä kiusaamistapahtumassa nauraen ja huutaen kehotuksia. Vahvistaja on myös henkilö, joka vain katsoo kiusaamista eikä yritä puolustaa uhria.
* Puolustaja on henkilö, joka asettuu uhrin puolelle ja yrittää saada kiusaamisen loppumaan.
* Ulkopuolinen on henkilö, joka pysyttelee kaukana kiusaamistilanteesta eikä osallistu siihen, vaikka tietää ja näkee kiusaamista tapahtuvan.

Monet kiusaamistapahtumaan osallistuvat kärsivät siitä, että he joutuvat mukaan kiusaamiseen. He pelkäävät kiusaajaa ja pelkäävät joutuvansa ryhmän ulkopuolelle tai tulevansa itse kiusatuiksi. Kiusatuksi joutumisen pelko onkin suurin syy jättäytyä kiusaamistilanteessa ulkopuoliseksi uhrin puolustamisen sijaan.



Sairaanhoitajaopiskelijat Päivi Nousiainen ja Mirva Nyström
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
http://www.nettineuvo.fi/index.asp