Lempäälän Rauhanyhdistyksen tutkintaa jatkettava

#110: tutkittava ilman pelkoa perinjuurin -

En vielä lukenut juttua johon viittaat, mutta minua mietityttää, miten sekä Lähetysseuran että Lempäälän tapahtumissa on onnistuttu nimenomaan estämään tutkinta - poliisin päätöksellä.

Se on järkyttävää, kun ajatellaan uhreja:  rikolliset suojataan, uhrit jätetään suojatta ja oikeudetta.

Onko näissä tapauksissa tarkistettu tutkintaan osallistuneiden ja siitä päättäneiden poliisien yhteydet ja kytkennät tutkittaviin yhdistyksiin - jääviys, hyväveli-kuviot ja painostetuksi joutumisen riski, ym.?

Pienellä paikkakunnalla paikallisesti vaikutusvaltaisten ihmisten tutkinta on saman alueen poliisille taatusti "kiusallista", vaikeaa tai ehkä jopa mahdotonta.

En tiedä, miten helposti tutkinnan voi siirtää ulkopuolisille, mutta olen takavuosina kuullut, että jos nimismies on vaimonhakkaaja, vaimon on turha kutsua paikalle poliisia --

Lempäälän tapauksessa herättää huomiota se, että poliisi perusteli tutkimatta jättämistä taloudellisilla syillä,  mutta rauhanyhdistyksen jäsenet sillä, että kyse on yhdistyksen sisäinen: yritetään kiistää uhrin oikeus saada asiansa puolueettomaan tutkintaan vedoten siihen, että puolueeton taho on "maallinen".

Sisäisessä käsittelyssä uhrin kuitenkin mahdotonta saada oikeutta, koska on siinä täydellisesti yhdistyksen johdon ja enemmistön armoilla, vähemmistössä, vailla puolustajaa, alakynnessä - jo etukäteen "väärässä".

Siis tuomittu "häviämään" asiassa kuin asiassa.

Hänen on toisin sanoen mahdotonta saada oikeutta sisäisessä käsittelyssä.

Tällaiseen asetelmaan suostumista ei uhrilta voi kukaan hyvällä omatunnolla vaatia, varsinkaan jos pitkäaikainen alistuminen sisäiseen käsittelyyn on jo koettu ja johtanut vain kiusaamisen jatkumiseen ja pahenemiseen.

Kuka tahansa näkee, ketä ja mitä tutkimisen estäminen palvelee.