ITSENÄISYYDEN, KANSANVALLAN, IHMISOIKEUKSIEN PUOLESTA
ALLEKIRJOITUSTEN KERUU ON LOPETETTU 17.3.2007 KELLO 21. - ITSENÄISYYSAATE ON YHÄ VOIMISSAAN. - SYDÄMELLISET KIITOKSET HANKETTA TUKENEILLE.
Tapio Kuosma
*
Vuonna 2004 allekirjoitetulla sopimuksella ”Euroopan perustuslaista” perustetaan uusi Euroopan unioni, jolla on nykyistä unionia merkittävästi laajempi toimivalta. Uudesta EU:sta tulee muun muassa ”oikeushenkilö”, jolloin sillä on oikeus solmia jäsenmaitaan sitovia sopimuksia. Perustuslaki tekee Euroopan unionista liittovaltion kaltaisen supervaltion, jolla on oma lainsäädäntö- ja toimeenpanovalta, oma raha, oma tuomioistuin, ulkoministeri ja komissioksi kutsuttu hallitus. Tässä perustuslaissa säädetään, että uuden unionin ”toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa (...) yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen”. Jäsenmaat velvoitetaan lisäämään sotilaallista varustautumistaan. Uudella Euroopan unionilla on oma lippu, oma hymni ja oma tunnuslause. Unionin oikeus saa toimivaltansa osalta etusijan jäsenvaltioiden oikeuteen nähden. Tämä tarkoittaa, että unionin perustuslaki ja muu lainsäädäntö ovat jäsenvaltioiden lakien yläpuolella.
Maamme oman perustuslain mukaan Suomi on täysivaltainen, itsenäinen tasavalta, jossa ylin valta, valtiovalta, kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Valtiovalta ei siis kuulu eduskunnalle, joka ainoastaan edustaa kansaa. Näin ollen eduskunnalla ei ole oman perustuslakimme mukaan oikeutta luovuttaa Suomen kansalle kuuluvaa valtiovaltaa Euroopan unionille. Tätä valtiovallan kansalta riistämistä ja EU:lle luovuttamista unionin perustuslain ratifiointi tosiasiallisesti merkitsee.
Sopimus Euroopan perustuslaista mitätöi omassa perustuslaissamme säädetyn maamme täysivaltaisuuden niin lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan kuin tuomiovallankin osalta. Lisäksi EU:n perustuslain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva määräys kieltää Suomea harjoittamasta omaehtoista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
EU:n perustuslain ensimmäisessä artiklassa todetaan, että tämä perustuslaki ”ilmentää Euroopan kansalaisten ja valtioiden tahtoa rakentaa tulevaisuuttaan yhdessä”. Tästä huolimatta Suomessa samoin kuin useimmissa muissa unionin jäsenmaissa on päätetty, että sopimus ratifioidaan kansalaisia kuulematta. Tämä osoittaa aidon kansanvallan tietoista halveksuntaa.
Edellä esitetyn perusteella me, kansalaisadressin sisällön ensimmäiset hyväksyjät,
Tapio Kuosma, oikeustieteen lisensiaatti; Keijo Korhonen, professori; Ylermi Runko, ent. pääjohtaja; Ulla Klötzer, opettaja; Esko Seppänen, europarlamentaarikko; Heikki Turunen, kirjailija; Hannu Salama, kirjailija; Pirkko Lindberg, kirjailija; Juhani Suomi, professori; Christina af Hällström, lehtori; Ilkka Hakalehto, filosofian tohtori; Eero Taivalsaari, toimittaja-kirjailija; Timo Soini, kansanedustaja ja Lea Launokari, tuotantosihteeri
katsomme, että maaliskuussa 2007 valittavaan uuteen eduskuntaan tulisi valita sellaiset kansanedustajat, joille keskeisiä ja luovuttamattomia arvoja ovat maamme valtiollinen itsenäisyys ja kansansuvereniteetti, so. ylimmän vallan, valtiovallan, kuuluminen kaikissa olosuhteissa kansalle. Käsityksemme on, että ainoastaan itsenäisenä ja täysivaltaisena valtiona voimme rakentaa Suomesta nykyistä oikeudenmukaisemman ja turvallisemman yhteiskunnan sekä osallistua vapaasti ja täysipainoisesti maailmanlaajuiseen yhteistyöhön kansojen välisen yhteisvastuun ja rauhan edistämiseksi sekä YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa asetettujen päämäärien saavuttamiseksi.
Tapio Kuosma, kirjailija, oik.lis. Ota yhteyttä adressin tekijään
Adressin tekijä on sulkenut tämän adressin.Tämän verkkosivuston ylläpitäjän ilmoitusOlemme poistaneet allekirjoittajien henkilökohtaiset tiedot.Euroopan unionin yleiset tietosuoja-asetukset (GDPR) vaativat asianmukaisen syyn henkilökohtaisten tietojen tallentamiselle sekä vaativat, että tietoja säilytetään niin lyhyen aikaa kuin suinkin on mahdollista. |