#1703: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Siitä on muistaakseni pieni maininta täällä aiemmin.  Pitää vaan jaksaa skrollata taaksepäin.  Muistelisin, että jotain ilmapiirin tulehtumisesta tai riitaantumista epäiltiin ja, että rehtori ei pärjännyt alaistensa kanssa mutta eihän tuollaista rehtori itse julkisesti kerro joten kyseessä on vain arvailu. Opettajat ovat edelleen virassansa joten eivät he voi kertoa mitään.   Ainoa faktatieto lienee se, että rehtori haki vastoin kaikkia tapoja pienempään kouluun kun siellä oli paikka vapaana.  Yleensä halutaan suurempaan kouluun sillä se on ylennys.  Harva hakee "alennusta" ellei siihen ole painavia syitä mutta tämä rehtori haki.  Kun rehtori hakee pienempään kouluun on se yleensä merkki jostain ylitsepääsemättömästä tilanteesta tai vakavasta ongelmasta joka halutaan jättää taakse.

Asiasta ei kai ole puhuttu laajemmin koska rehtori taisi viedä ongelmat mukanaan ja ne poistuivat. Turha niistä oli enää puhua.  Asia tuli uudestaan esille jossakin sivuhuomautuksessa kun huomattiin tämä yhtäläisyys ja rehtori mahdollisesti toi ongelmat mukanaan.   Olikohan se keskuskoulu josta hän lähti vaikka ei olisi ollut noin muuten pakko?  Toinen vaihtoehto olisi ollut irtisanoa joku "hankalin" alainen ja siirtää ongelma tuonnemmaksi, mutta kuten tässkin voidaan huomata, sellainen ei käy kivuttomasti mutta tässä koulussa hän käytti tätä vaihtoehtoa seurauksin mitä nyt puidaan hallinto-oikeudessa.

Kyse on siis suurella todennäköisyydellä rehtorin ammattitaidottomuudesta jonka nimike on "luottamuspula" ja kohteeksi on valittu Juri Kadar koska kukapa sitä itseään erotettavaksi valitsisi kun voi valita jonkun toisen.  Itse toimisin vastaavassa tilanteessa täysin samalla tavalla.  En erottaisi itseäni vaan jonkun alaisen ja toivoisin hiljaisuutta.

#1704: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Sellainen alainen joka huomaa ylemmän virheen on aina kiusallinen mutta hallintaan ja ammattitaitoon kuuluu tällainen asia. On ylemmän virkamiehen taidoista kiinni pystyykö hän hallitsemaan ja hyödyntämään tilannetta. Jos ei pysty hyödyntämään pitää alainen vaientaa.
Vaientamiseen on viisi tehokasta tapaa. Pääsäkseen kohtaan viisi, on kuitenkin läpikäytävä kohdat 1-4 sillä muuten ilman syytä tapahtuva erottaminen huomattaisiin lainvastaisena ja saattaa kääntyä erotusprosessin alullepanijaa vastaan. Huonossa tapauksessa erotusprosessin alullepanija tulee itse erotetuksi.

Tapa numero 1. on tehdä asiat alaiselle mahdollisimman vaikeaksi jolloin hän ajan mittaan hakeutuisi itse toiseen työpisteeseen.

Tapa numero 2. Kääntää ympäristö kyseistä alaista vastaan esim. kääntämällä asioita päälaelleen. Kun alainen huomaa ylemmän virkamiehen virheen niin otetaan alainen kuulemistilaisuuteen ja annetaan varoitus ja kerätään niitä kunnes niitä on laillinen määrä irtisanomiseen.

Tapa numero 3. Uhkailu. Vääristellään asioita siten, että otetaan kunnia hyvistä asioista ja sysätään mokat alemman virkamiehen syyksi ja pidetään alainen uhanalaisessa paineessa jotta aika tekisi tehtävän ja hän eroaisi tai vaihtaisi toimipistettä tai tekisi paineen alaisena jonkin räikeän virheen.

Tapa numero 4. Hankkiudutaan itse toiseen toimipisteeseen jolloin osa ongelmista jäisi taakse ja pyritään välttämään niitä uudessa toimipisteessä.

Tapa numero 5. Luetteloidaan alaiselle järjestetyt virheet ja näytetään ne hänen virheinään jolloin hänet voidaan erottaa. Terminä käytetään luottamuspula.

Kuulostaako ylläoleva tutulta verrattuna tähän tilanteeseen?