TÄMÄ TEKSTI KOPIOITU MAASEDUN TULEVAISUUDESTA 2.11.2012

vierasyliö
Ydinvoima – uni joka ei toteutunut

Näin otsikoi aikakauslehti The Economist ydinvoimaa
koskevan erikoisartikkelinsa. Lehti toteaa, ettei ydinvoima häviä, mutta tuskin
tulee näyttelemään muuta kuin marginaalista roolia sähkön
tuotannossa.

Japanin Fukushimassa tapahtunut onnettomuus on tietysti eräs
syy tähän, mutta jo ennen tätä ydinvoiman merkitys oli useassa maassa
vähenemässä.

Japani oli lisäämässä ydinvoiman käyttöään, mutta nyt se
pienenee ja voi ehkä kokonaan loppua. Yhteensä 54 reaktorista vain kaksi on nyt
käytössä ja ainakin 12 jää pysyvästi tuotannosta pois. Mitä muille tehdään ei
ole selvää ja tästä keskustellaan.

Fukushimasta ja sen seurauksista
keskustellaan tietysti muuallakin. Saksahan jo on tehnyt päätöksen luopua
ydinvoimasta. Meilläkin olisi syytä keskustella asiasta. Onhan Risto Isomäki
pamfletissaan ”Ydinvoima Fukushiman jälkeen” osoittanut, että ydinvoimamme on
haavoittuvampi kuin mitä yleensä uskotaan.

Tokion yliopistossa tehdyn
arvion mukaan Fukushiman reaktorien puhdistaminen maksaisi 623 miljardia
dollaria. Tämän lisäksi tulee noin 100 000 ihmisen evakuoinnin
kustannukset.

Japanissa jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että Fukushiman
tragedia on samaa suuruusluokkaa kuin Hiroshiman pudotettu
atomipommi.



Renessanssi

jäi tulematta

Economist toteaa, että vaikka ihmiset yleensä kytkevät
ydinvoiman käytön onnettomuuksiin, sen kehitystä ovat pääasiassa ohjanneet
taloudelliset ja strategiset trendit. Lehden mukaan USA:ssa ydinvoimakupla
puhkesi jo viisi vuotta ennen Three Mile Islandin onnettomuutta.

Ranskan
laaja ydinvoimaohjelma jatkui samanlaisena Tshernobylin jälkeenkin. Mutta
lännessä innokkaasti vastapainona ilmastonmuutokselle markkinoitu ydinvoiman
”renessanssi” loppui kauan ennen kuin Fukushiman reaktorien katot lähtivät
lentoon.

Tshernobylin onnettomuudesta voitiin syyttää inhimillistä
tekijää eikä se, Italiaa ja Ruotsia lukuunottamatta, johtanut ydinvoimasta
luopumiseen. Mutta kun onnettomuus tapahtuu korkean teknologian maassa Japanissa
ja kyseessä on hyvin etabloituneita reaktorityyppejä on syytä suhtautua siihen
hyvinkin kriittisesti.

Economistin mukaan ydinreaktorien rakentaminen ei
enää ole kaupallinen optio; ne ovat yksinkertaisesti liian kalliita. Jo käytössä
olevia reaktoreita voidaan taloudellisesti pitää käytössä, mutta uusien
reaktorien kustannukset ovat sekä USA:ssa ja Euroopassa nousseet voimakkaasti ja
rakennusajat pidentyneet tuntuvasti.

Ilman tukea yhtään uutta reaktoria
ei tänään rakenneta. Ydinvoimalat ja -aseet ovat levinneet luultua hitaammin,
mutta kyllä yleistyneet. Iranin ja Pakistanin ydinohjelmat herättävät voimakasta
pelkoa.


Riskien

vähättelyä

Ydinvoima ei kuitenkaan tule häviämään; Japanin ja Ranskan
kaltaisissa maissa sen käyttö ehkä vähenee, mutta on sellaisiakin maita, jotka
turvallisuuspoliittisista ja muista syistä tulevat jatkaman sen
käyttöä.

Ennusteet ydinvoiman tulevaisuuden sähkön globaalisesta
käyttöosuudesta vaihtelevat vaatimattoman seitsemän ja 13 prosentin välillä.
Economist sanoo, että kun valtio voimakkaasti satsaa ydinvoimaan sen halukkuus
säädellä sitä riittävän kriittisellä tavalla vähenee.

Hallitukset, mukaan
lukien omamme, tukevat ydinvoimaa ennen kaikkea rajoittamalla operaattorin
vastuuta onnettomuuden sattuessa. Ilman tätä tukea teollisuutta ei olisi
olemassakaan. Toisaalta hallitus, kuten Saksassa, voi muuttaa mieltään ja
päättää luopua energiamuodosta.

Fukushiman reaktorit olivat vanhaa mallia
ja riskien arviointi oli puutteellista. Operaattorin toiminta oli heikosti
säädeltyä, eikä tämä aina tiennyt mitä tapahtui.

Teknikot tekivät
virheitä. Turvallisuushenkilökunta pakeni. Osa kalustosta ei toiminut.
Päätöksentekijät vähättelivät koko ajan riskejä, eivätkä tiedottaneet kunnolla
radioaktiivisesta pilvestä. Joitakin ihmisiä evakuoitiin lievästi saastuneilta
alueilta pahemmin saastuneisiin.

Onnettomuudesta olisi aivan hyvin voinut
tulla vielä vakavampi.



Ydinvoiman

pysähtyneisyys

Uusi teknologia kehittyy oman aikansa ajankohtaisten
poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten ehtojen raameissa. Laivaliikenteen
dieselmoottorit ja maatalouden kemialliset lannoitteet ovat onnistuneita
esimerkkejä nopeasti tapahtuvasta kehityksestä ja laajenemisesta.

Sen
sijaan ydinvoimalle on tunnusomaista pysähtyneisyys, keskittyminen ja
vaihtoehtojen puute.

Läpinäkymättömällä ja vastuuttomalla tavalla
toimineet byrokraatit, operaattorit ja säätelijät myötävaikuttivat omalta
osaltaan Fukushiman onnettomuuden syntymiseen. Näin voi käydä myös
muualla.

Seitsemänkymmentä vuotta Wright-veljesten ensimmäisestä lennosta
oli olemassa kolme kertaa äänennopeutta nopeammin lentäviä koneita. Sen sijaan
kokeellisuus ja sen hyödyntäminen ei ole luonteenomaista
ydinvoimalle.

Lentokoneita voi käyttää moneen mutta ydinvoimalla, aseiden
käytön lisäksi, on harvoja sovellutuksia. Niin sanotut breeder-reaktorit eivät
ole edistyneet puhumattakaan fuusiovoimasta.

Erityisesti USA:n teollisuus
uskoo ylioptimistisesti, että pienet noin 300 megawatin reaktorit tulevat
olemaan tulevaisuuden ratkaisu. Saa nähdä onko tälle
katetta.


Miten halpa

on ydinsähkö?

Kun ydinvoimateollisuus kymmenen vuotta sitten alkoi puhua

kolmannen sukupolven reaktorien puolesta väitettiin, että standardimallit ja
tehokkaampi tekniikka tekisivät niistä varmempia ja
halvempia.

Ensimmäisestä väitteestä voidaan keskustella, kun taas toinen
on lännessä osoittautunut olevansa aivan pielessä.

Useat selvitykset ovat
osoittaneet, että 2000-luvun alun jälkeen uusien reaktoreiden kustannukset ovat
tuntuvasti nousseet, jopa kaksinkertaistuneet. Ainoat, jotka näköjään pystyvät
rakentamaan reaktoreita halvemmalla ovat Etelä-Korea ja Kiina.

Ranskassa
ja Suomessa rakennettavat reaktorit ovat tulleet suunniteltua huomattavasti
kalliimmiksi ja ovat pahasti aikatauluistaan jäljessä. Huolimatta tuntuvasta
tuesta uudetkaan reaktorit eivät siis ole kannattavia.

Tulee olemaan
mielenkiintoista nähdä paljonko me Suomessa aikanaan saamme maksaa
”halvasta”ydinsähköstä.

U.B. LINDSTRÖM

Kirjoittaja on kehitys- ja
ympäristökysymyksiin erikoistunut professori.

Ydinvoimalle on tunnusomaista pysähtyneisyys.