#1191: - Re: Re: Re: Äly hoi, päättäjät!

Miksi pitäisi muuttaa systeemiä, joka toimii ja on hyväksi havaittu? Anteeksi vain, mutta esim. Kodály menetelmää ei tunneta monessakaan suomen koulussa. Nämä uudistukset joita ollaan tekemässä ovat erittäin vahingollisia ja tulokset näkyvät suoraan oppilaiden musiikillisissa kyvyissä. Laulu- ja soittotaito heikentyvät kun tunteja vähennetään! Jos et piittaa siitä, että kaksi huippu musiikin ammattilaista/pedagogia on joutunut lähtemään rehtorin tyrannisoinnin takia, et taida välittää näistä lapsistakaan. Parempia opettajia saa hakemalla hakea! Sinun kuuluisi olla ylpeä ja kiitollinen siitä, kun lapsesi saa hyvän musiikin teoriapohjan mistä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Nyt lapset ovat tuuliajolla! Koulussa on kyllä muitakin musiikin opettajia, mutta heillekin tämä muutos tuli liian äkkiä ja odottamatta. Enkä käsitä sitäkään miksi et näe sitä, että musiikkiluokilla olevat lapset ovat lahjakkaita, ja musiikin opiskelusta on hyötyä myös muissa aineissa. Ihan kuin aliarvioisit musiikkiluokilla olevia lapsia.

#1192: - Re: Re: Re: Re: Äly hoi, päättäjät!

Miten koulussa nyt oleville opettajille tämä muutos on voinut tulla liian äkkiä? Eivätkö he ole päteviä opettajia ja opiskelunsa päättäneet?

Se huolestuttaa, kun tuntuu, että ainakin omilla lapsilla kiinnostus musiikin harrastamiseen on kadonnut kokonaan, musiikkiluokilla opiskelemisen aikana. Musikaalisuutta on, mutta kiinnostus nolla. Taitoa hankittu, mutta sitä ei haluta enää käyttää, ei laulamalla eikä soittamalla. En voi sanoa, olisin tyytyväinen. Olisin todella toivonut, että musiikin harrastamisen ilo olisi ollut sellaista, että se olisi vain kasvanut, eikä lopahtanut. Tiedän monta perhettä, jossa on tuskailtu, kun lapset ovat 6. luokan jälkeen niin kyllästyneitä, että kuorolaulaminen ei kiinnosta enää tippaakaan. Moni joutuu tekemään kovasti töitä, että saa lapsensa pään käännettyä, että jakaisivat musiikkiluokalla myös yläasteella. Onko opettajat ja osa vanhemmista jossain niin pilvissä, että eivät hehkuttamiseltaan edes näe todellista tilannetta?

Laatua siinä opettamisessa alakoulussa on ollut, mutta onko se jopa niin laadukasta, että ei se opetuksen taso kohtaa kuin muutaman oppilaan per luokka ja muut laahaa perässä ja sen seurauksena turhautuvat ja menettävät kiinnostuksensa musiikkiin. Musiikkiluokka on musiikkiluokka, ei musiikkiopisto, joten opetus pitää olla sellaista, että se on mielekästä jokaiselle, musiikkiluokalla opiskelevalle, myös niille, jotka eivät halua musiikista ammattia. On kohtuutonta vaatia, että jokaiselle musiikkiluokkalaiselle musiikki pitäisi olla tärkeintä elämässä vaikka se olisi sitä opettajalle tai opettajille. Tavallista korkeampia tavoitteita varten on musiikkiopistot.

Toivon, että nykyisiltä Vaasan musiikkiluokilta löytyy vielä opettajia, joko nyt tai tulevaisuudessa, jotka uskovat myös muutoksen voimaan. Tason ei ole pakko laskea, ei ainakaan matalammalle kuin normaalille tasolle. Yksi viikkotunti ei maailmaa kaada. Onhan niitä vähennetty muistakin aineista, musiikin hyväksi ja sen ei ole sanottu vaikuttaneen musiikkiluokkalaisten osaamiseen niissä aineissa. Olisi vielä kiva nähdä laulamisen riemua lasten kasvoissa. Valitettavasti se on monta kertaa jäänyt toiveeksi. Ääni voi kuulostaa hyvältä, mutta lasten kasvoista puuttuu ilo ja innostus.

Ehkä tulee taas helmiä sioille kommentti, mutta tulkoon, jos ei muuta osata.