#39578: - Omituista paradoksaalisuutta?

Oletpa taas onnistunut ymmärtämään asiat omalla tavallasi...

Tasa-arvoinen tarkoittaa sitä, että ei tehdä juridista eroa sille, ovatko puolisot samaa vai eri sukupuolta. Sillä ei ole tietenkään mitään tekemistä sen asian kanssa, mikä on avioparin puolisojen sukupuolipreferenssi.

Vanhemmuuden sukupuolimerkitys on tähän nähden toisarvoinen, vaikka toki tärkeä seikka. Koska toisaalta tällä hetkelläkin on jo esimerkiksi yksinhuoltajia eron tai leskeyden takia, vanhempien sukupuolikysymys ei tuo olennaista lisää kuvioon. Jotta tästä nousisi todistustaakka tasa-arvoisen avioliittolain kannattajille, pitäisi kaikki muutkin yhden sukupuolen varassa olevien huoltajuusmuodot olla laittomia. Tutkimuksissa on lisäksi noussut esille, että vanhempien rakastava suhde lapsiin on tärkeämpi kuin heidän sukupuolensa.

#39580: - Re: Omituista paradoksaalisuutta?

Tietyt ”tutkimukset” – riippuen siitä mikä taho on niiden takana – voivat hyvinkin pyrkiä tukemaan sellaista uskomusta, ettei lapsen kannalta vanhempien sukupuolella ole väliä.

Uskomus, että naiset ja miehet, tai äidit ja isät, tai vaimot ja aviomiehet, olisivat keskenään vaihdettavissa on kuitenkin pelkkä myytti!

Avioliitto perustuu (a) sille biologiselle tosiasialle, että lisääntyminen riippuu miehestä ja naisesta, (b) sille antropologiselle todellisuudelle, että miehet ja naiset täydentävät psykofyysisesti toisiaan ja (c) sille sosiobiologiselle todellisuudelle, että lapset tarvitsevat äitiä ja isää.

Varatuomari Marika Visakorpea lainaten: ”Parhaatkaan isät eivät voi muuttua äideiksi ja toisinpäin, seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta." Ja Visakorpi jatkaa vielä lisäämällä, että: "Vaikka muut miehet tai naiset lapsen elinpiirissä voivat tulla jossain määrin korvaamaan puuttuvaa isää tai äitiä, ei lainsäädännöllä tulisi luoda tilanteita, jossa lapselta viedään mahdollisuus isyyteen ja äitiyteen. Tämä ei ole pelkästään henkilökohtainen vaan myös yhteisöllinen kysymys."

#39580: - Re: Omituista paradoksaalisuutta?

"Tutkimuksissa on lisäksi noussut esille, että vanhempien rakastava suhde lapsiin on tärkeämpi kuin heidän sukupuolensa."

Mielipidekirjoitus Savon Sanomissa 23.7.14 osoittaa jotain aivan muuta:

"Aivan oikeutetusti viitattiin siihen, että lapsen yhteyden biologisiin vanhempiinsa voi katkaista myös avioero. On kuitenkin eri asia, jos lapsen isän tai äidin puuttumista vahvistetaan jo lainsäädännön tasolla.

Ilman isää kasvanut Alana Newman kirjoittaa: ”Jos ihmiset voivat ottaa pois jotakin niin kallisarvoista kuin äidin tai isän, ja saada meidät tuntemaan kiitollisuutta tästä menetyksestä, mitä muuta ihmiset voivat ottaa meiltä pois?”

Vaikka Newman kasvoi rakastavan äitinsä hoidossa, hän tunsi itsensä tieteelliseksi kokeeksi.

Monet aikuisiksi kasvaneet sateenkaarilapset tuovat esille pelkonsa, että sukupuolineutraali avioliittolaki kaventaa lasten mahdollisuuksia avoimesti ilmaista isän- tai äidinkaipuutaan.

Sukupuolineutraalin avioliittolain perusongelma on siinä, että se asettaa aikuisen oikeudet lapsen oikeuksien edelle. Valitettavasti viime aikojen keskustelussa aikuisten oikeus saada lapsi näyttää painavan enemmän."

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/oikeus-isaan-ja-aitiin/1856370