Wileniuksen perinnetelakan tulevaisuuden ja porvoolaisen monisatavuotisen puuvenekulttuurin puolesta
Ota yhteyttä adressin tekijään
Wilenius båtvarv ja Lähituottajien Kauppahalli yhteistyöhön
2024-12-03 11:30:56Porvoolainen perinnetelakka Wilenius båtvarv ry ja Lähituottajien Kauppahalli ovat sopineet yhteistyöstä, joka yhdistää uuden kauppahallin ja vierasvenesataman historiallisiin telakkatoimintoihin. Kolmikko muodostaa Porvoon keskustaa, kaupunkilaisia ja matkailua palvelevan itäisen Uudenmaan saariston portin.
Lähituottajien Kauppahalli on jo pitkään etsinyt sopivaa tonttia kauppahallille Porvoossa.
“Wileniuksen perinnetelakan sijainti ja miljöö ovat tähän tarkoitukseen ihanteellisia”, kauppahallihankkeen koordinaattori ja asiamies Elisa Parmanen toteaa.
“Otimme yhteyttä Wileniuksen edustajiin ja huomasimme arvojemme ja tulevaisuuden visioidemme kohtaavan. Wileniuksen toiminta perustuu perinteille, käsityölle ja lähiseuturakkaudelle, samoin kuin lähituottajien elinkeino maaseudulla ja saaristossa. Ne täydentävät hienosti toisiaan”, Parmanen sanoo.
Lähituottajien ja telakan keskusteluissa kehittyi kokonaisuus, joka sisältää uuden kauppahallin, vierasvenesataman ja perinnetelakan toiminnot. Elintarvikkeiden vähittäismyymälää eli kauppahallia on Porvooseen kaivattu jo pitkään.
Tällä hetkellä Lähituottajien Kauppahalli myy tuotteita kiertävästä kauppa-autosta, joka toimii joulukuun ajan Porvoon kauppatorilla. Valikoimassa on viljatuotteita, maitotuotteita, kasviksia, lihaa, kalaa, oluita, säilykkeitä ja hilloja. Parmasen mukaan itä-uusmaalaisilta lähituottajilta, etenkin pientuottajilta, puuttuu selkeä myyntikanava.
“Kuluttajan näkökulmasta lähituottajien tuotteiden tarjonta on hajallaan, eivätkä lähituottajat ja kuluttajat kohtaa arjessa riittävästi, vaikka siihen on halua kummastakin suunnasta. Kauppahalli vastaa tähän kysyntään.”
”Yhteistyö lähituottajien kanssa on koko Länsirannalle valtava kehitysaskel. Kauppahallin, vierasvenesataman ja telakan yhdistelmä on valtakunnallisellakin tasolla täysin ainutlaatuinen”, Wilenius båtvarv ry:n puheenjohtaja Marikki Hakola toteaa.
Vierasvenesatama voidaan rakentaa kansallisperintöä suojellen
Havainnekuvat osoittavat, että vierasvenesatama on rakennettavissa laadukkaasti kaavaa noudattaen.
Satama sisältää tasokkaat palvelut veneilijöille ja kaupunkilaisille, ravintolan terasseineen, baarin, juhlatilan, pop up-showroomin, toriaukion kioskeineen, sauna- ja spa-osaston uima-altaalla ja paljulla, 1-2 kelluvaa saunaa ja vilvoitteluterassin jokinäkymin.
Hakola täsmentää, että uuden vierasvenesataman vuoksi ei tarvitse lakkauttaa 92-vuotiaan Wileniuksen perinnetelakan toimintaa. Suojelluissa venehalleissa jatketaan perinneveneiden talvisäilytystä ja huoltamista. Kesäisin hallit on erilaisten tapahtumien käytössä.
Uuden, kauppahallin kylkeen rakennettavan veistämörakennuksen sisälle on suunniteltu esteetön näkymä kauppahallin puolelta, josta asiakkaat voivat seurata veneenveistoa ja artesaanitoimintaa. Kevyen liikenteen väylä jatkuu jokirantaa seuraten Porvoon vanhalta sillalta Kokonniemeen. Kokonaisuus on ympäristöystävällinen ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.
Yleisömenestyksiksi nousseiden Porvoon puuvenepäivän ja Itämeripäivän tapaisia merellisiä tapahtumia, kuten lähiruoka-, silakka- ja joulumarkkinoita, jatketaan ja kehitetään yhteistyössä muiden itä-uusmaalaisten tahojen kesken.
Vierasvenesataman tulevasta toimijasta käydään tällä hetkellä aktiivisia keskusteluja.
Wileniuksen säilyttämistä kannattavalla adressilla yli 3 100 allekirjoitusta
Kesällä 2022 järjestetyssä Porvoon Länsirannan vierasvenesataman tarjouskilpailussa Porvoon kaupunki sitoi Wileniuksen telakan kohtalon yhteen viereiselle tontille kaavoitetun sataman kanssa. Toukokuussa 2023 Wilenius båtvarv ry jätti Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen Porvoon kaupunkikehityslautakunnan tekemästä päätöksestä, joka lakkauttaisi telakan toiminnan. Valituksessa vaaditaan tarjouskilpailun päätöksen kumoamista sen puutteelliseen valmisteluun ja lainvastaisuuteen vedoten. Hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan saapuvaksi vielä ennen vuodenvaihdetta.
Marikki Hakola painottaa, että Porvoo todella tarvitsee uuden vierasvenesataman, ja että se on mahdollista rakentaa kansallista kaupunkipuistoa ja elinvoimaista puuvenekulttuuria kunnioittaen. Samaa mieltä ovat ne 3104 henkilöä, jotka ovat allekirjoittaneet Wileniuksen perinnetelakan säilyttämistä ja kehittämistä ajavan adressin adressit.com -palvelussa.
Adressi luovutettiin Porvoon kaupungin edustajille 2.12.2024. Suurin osa allekirjoittaneista on porvoolaisia, mutta adressi on kerännyt myös huomattavasti kansallista ja kansainvälistäkin huomiota. Adressiin kerätään edelleen allekirjoituksia, koska telakan kohtalo ei ole vielä ratkennut.
Hakolan mielestä adressin allekirjoitusten merkittävä määrä ja Porvoon Länsirannan kehityksen suunnasta käyty julkinen keskustelu kertoo, että keskustelua on vielä käytävänä.
“Ennen lopullisia päätöksiä Länsirannan tulevaisuudesta meidän tulisi syvällisesti miettiä mitkä ovat Porvoon todelliset vetovoimatekijät – mitkä palvelut tuovat kaupunkilaisille ja matkailijoille aitoa lisäarvoa jo tarjolla olevien palveluiden lisäksi.”
Hän näkee parhaan ratkaisun sisältävän sekä merellistä kulttuuria että kaupallisia toimintoja.
“Haluamme kiittää kaikkia allekirjoittaneita yhteisen kansallisperintömme voimakkaasta tukemisesta. Wileniuksen perinnetelakan arvo kulttuurikaupungin vetovoimatekijänä selvästi tunnistetaan”, Hakola summaa.
Yleisö voi tutustua Porvoon Länsirannan havinnekuviin Wilenius båtvarvin verkkosivuilla osoitteessa www.wileniusvarv.fi/kuvat.
Milla Jokisaari
Wileniuksen telakka vaatii kaupunkikehityslautakunnan päätöksen kumoamista
2023-01-23 16:50:04Wileniuksen perinnetelakan toimintaa pyörittävä Wilenius båtvarv ry on jättänyt Porvoon kaupungille oikaisuvaatimuksen kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä, jonka seurauksena telakan toiminta päättyisi.
Asianajaja Ari Kanervan laatimasta oikaisuvaatimuksesta käy ilmi, että tarjouskilpailua ei ole toteutettu lain mukaisesti, puolueettomasti eikä tasapuolisesti. Kaupunkikehityslautakunnan päätös on paitsi hankintalain ja hallintolain vastainen myös asemakaavan ja kaupungin itsensä asettamien tarjouskilpailusääntöjen vastainen.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Marikki Hakola näkee uuden vierasvenesataman palveluineen tarpeellisena, mutta sen toteuttamista ei tule ajaa läpi hinnalla millä hyvänsä.
– Kulttuurikaupungin tulee hyödyntää elävää kulttuuriperintöään, ei ajaa sitä alas kyseenalaisin keinoin. Kilpailutusprosessin virheet ja lainvastaisuudet tulee oikaista, jotta kuntalaisten oikeudenmukainen kohtelu toteutuu. Uskomme oikaisuvaatimuksen avaavan kilpailutuksen ongelmakohtia uudella tavalla myös kaupunkikehityslautakunnan jäsenille ja kaupunkilaisille.
Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että kilpailutusprosessi on ollut lainvastainen usealla eri tapaa. Kaupunki ei esimerkiksi ole julkaissut lain vaatimaa ilmoitusta palvelusopimuksen kilpailutuksesta julkisten hankintojen palvelussa. Siksi on perusteltua olettaa, että ilmoittamatta jättäminen on rajannut tarjousten määrää.
Kaupunki sai tarjouskisassa kaksi tarjousta, joista toinen koski nykyistä telakkatonttia, toinen sen lisäksi uudelle vierasvenesatamalle varattua naapuritonttia. Yhdistys katsoo, että tarjousten tasavertainen kohtelu ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla, sillä yhden tontin tarjousta ei voi verrata kahden tontin tarjoukseen, ja että kaupungin olisi pitänyt huomioida tämä arvosteluperusteita laatiessaan.
Lautakunnan päätös on lainvastainen myös siksi, että toisen tarjouksen jättäjän on annettu merkittävästi muokata tarjoustaan määräajan päättymisen jälkeen. Ensimmäistä jätettyä tarjousta ei ole esitetty kaupunkikehityslautakunnalle lainkaan, vaan päätöksen perustana on käytetty vain jälkimmäistä, myöhässä saapunutta tarjousta. Toisen tarjouksenjättäjän annettiin lisätä tarjoukseensa kymmenen sivua sekä tarkentavaa että täysin uutta materiaalia useita viikkoja aikarajan umpeuduttua. Tarjouksen olennainen muuttaminen on kiellettyä, ja parannettu tarjous on täten nähtävä kokonaan uutena tarjouksena, joka on jätetty tarjouskilpailun sulkeutumisen jälkeen. Antamalla toisen tarjouksenjättäjän merkittävästi poiketa lautakunnan päättämistä säännöistä sekä myös lainvoimaisesta asemakaavasta kaupunki on räikeästi loukannut viranomaisen velvollisuutta toimia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Päätös ei noudata asemakaavaa, suojelumääräyksiä eikä kilpailun ehtoja
Voittaneessa tarjouksessa sekä asemakaavan sallima kerrosala että kaavaan merkitty rakennusala ylittyvät. Vierasvenesataman tontin 400m 2 rakennusoikeus ylittää sallitun 25 prosentilla. Vierasvenesataman tontille on myös esitetty rakennettavaksi noin 1300m2 yhtenäinen katto- ja lattiapinta, jotka ovat merkittäviltä osin rakennukselle kaavassa osoitetun sijainnin ulkopuolella.
Valittu tarjous on kaavan vastainen myös kaupunkirakenteen näkökulmasta. Asemakaava mainitsee telakkatoiminnat ja jokilaakson maiseman telakkahallien kohdalla merkittävinä lähtökohtina alueen suunnittelulle. Tarjouskilpailun säännöissä vaadittu avoin näkymä joelle ei rakennusmassan johdosta toteudu. Julkinen torialue on kutistunut ja muoto menetetty.
Suunnitelmassa ei myöskään ole huomioitu tulvariskiä. Kaava määrää alimman vaurioituvan rakenteen tiettyyn korkoon. Paviljonkirakennuksen lattia sekä sadan neliön verran teknisiä tiloja on merkitty rakennettaviksi alle suojakorkeuden, jolloin myöskään ulkoalueet ja liittyminen rantaraittiin eivät voi toteutua kaavan edellyttämällä tavalla.
Voittanut tarjous on asemakaavan vastainen ennen kaikkea siltä osin, että telakkatontille ei aiota sijoittaa mitään kaavan edellyttämiä alueen kulttuurihistoriaan tukeutuvia telakkatoimintoja. Kaava suojelee nimenomaan perinteikästä telakkatoimintaa, ei yksistään telakkarakennuksia. Kaavassa todetaan, että kaavan tavoitteena on mahdollistaa nykyinen,
Wileniuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan telakan veistämötoiminta. Kaavan mukaan toimintaa on mahdollista jatkaa, minkä osoittaa myös lisärakentamiselle osoitettu suuri kerrosalamäärä.
Myös Museovirasto on lausunnoissaan painottanut telakan toiminnan olevan merkityksellistä Suomen veneilyhistorian vaalimiselle. Telakan toiminta turvaa osaltaan jokilaakson ominaispiirteet ja kulttuuriympäristön omaleimaisuuden. Museoviraston mukaan ensiarvoisen tärkeää on telakan käyttömahdollisuuksien varmistaminen myös tulevaisuudessa, toiminnan alkuperäinen luonne ja mittakaava säilyttäen.
Voittajatarjouksen telakkarakennuksiin suunnitellut toimenpiteet ovat vastoin kaavan suojelumääräystä. Tukitoimintotiloiksi muuntamisen jälkeen rakennuksia ei enää ole mahdollista käyttää suojelumääräyksessä määrättyyn, alkuperäisen tarkoituksen mukaiseen telakkatoimintaan.
Valittu tarjous rikkoo kilpailutussääntöjä myös kaupungin ja yrittäjän välisen kustannusjaon sekä aikataulun suhteen. Kaupungin laatimissa säännöissä haettiin hanketta toteutettavaksi kahden vuoden kuluessa maanvuokrasopimuksen allekirjoittamisesta. Valitussa tarjouksessa yli puolen miljoonan euron paalutuskustannukset on vastoin kilpailutussääntöjä määrätty kaupungin maksettaviksi. Hanke olisi sen lisäksi kokonaisuudessaan valmis aikaisintaan
vuonna 2030.
Hakola toteaa, että vierasvenesatamatontin kaavaa tulee kehittää siten, että siihen lisätään toimintoja ja rakennusoikeutta, jotka mahdollistaisivat vierasvenesataman tuleville yrittäjille ympärivuotisen, kannattavan liiketoiminnan ilman kaavalla suojellun perinnetelakan toiminnan lopettamista.
– Länsirannalla on tilaa. Kaupungin ei tarvitse valita kahden hyvän välillä, kun se voi saada
kummatkin ja siten ainutlaatuisen, vetovoimaisen kokonaisuuden.
Lue oikaisuvaatimus kokonaisuudessaan.
Wilenius båtvarv ry:n hallitus
Milla Jokisaari