Salon kaupungin vedenotto Hyyppäränharjun Natura 2000 -alueelta estettävä
Ota yhteyttä adressin tekijään
Etelä-Suomen Aluehallintovirasto hylännyt Liikelaitos Salon Veden vedenottolupahakemuksen - Salo päättänyt valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen
2018-10-27 19:00:38Hyvä adressin allekirjoittaja,
Aluksi hienoja uutisia: Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on 9.10.2018 antamallaan päätöksellä hylännyt Liikelaitos Salon Veden vedenottolupahakemuksen, perusteluina sen aiheuttamat huomattavat vahingot mm. Hyyppäränharjun Natura 2000 -alueen luontoarvoille. Haluan kiittää kaikkia adressin allekirjoittaneita. Uskon, että adressin keräämällä suurella allekirjoittajajoukolla on ollut myös oma osansa asian käsittelyssä ja huomion kohdistamisessa tähän hienoon luontokohteeseen.
Sitten ikävämpi asia: Liikelaitos Salon Vesi on päättänyt valittaa AVI:n päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, mikä pitkittää epätietoisuutta alueen luontoarvojen suojelemisessa. Käsittelyn aikana vettä ei onneksi voida pumpata, ja kun lukee AVI:n perustelut päätökselle, olisi hyvin erikoista jos päätös hallinto-oikeudessa muuttuisi.
Tässä linkki aihetta käsittelevään Forssan lehden artikkeliin, jossa Liikelaitos Salon Veden tj vielä mietti valituksen tekemistä, kun oli aiemmin kesällä kehunut AVI:a "neutraaliksi toimijaksi, joka ottaa faktat faktoina".
Varsinais-Suomen ELY-keskus määräsi Salon lopettamaan vedenoton tammikuussa 2018 ja heidän määräaikainen vedenottolupansa meni umpeen maaliskuun 2018 lopussa. Siitä lähtien Iso-Pitkustan vedenpinta on ollut tasaisessa hienoisessa nousussa, ja on noussut useita kymmeniä senttimetrejä tänä vuonna. Tämä kuvastaa hyvin vedenoton vaikutuksia alueella, kun muualla Varsinais-Suomessa pintavedet ovat olleet vähäisten sateiden takia pikemminkin laskussa. Luonto alkaa siis pikkuhiljaa elpyä alueella, kunhan pohjavedenotto ei alkaisi uudestaan.
AVI:n koko päätös löytyy seuraavan linkin takaa:
https://tietopalvelu.ahtp.fi/Lupa/AvaaLiite.aspx?Liite_ID=4947679
Tässä on koottuna AVI:n perustelut, ensin pääkohdat ja sitten tarkemmin. Niistä käy hyvin ilmi se suuri tuho, mitä Liikelaitos Salon Veden vedenotto on tehnyt alueella. Vedenoton jatkuminen pahentaisi vaurioita ja tekisi niistä pysyviä (osin luonto voi vielä palautua).
AVI:n perustelut lyhyesti:
· Pohjavedenotto on vähentänyt pohjavesivirtaamaa, mikä on lisännyt pohjaveden, lampien ja järvien luontaista vedenkorkeuden vaihtelua. Lisäksi luonnontilaisten lähteiden virtaamat ovat pienentyneet. Luvan mukaiset rajoitukset vedenotossa eivät ole estäneet Kalattoman tai pohjavesialueen muiden lampien taikka Pitkustojen vedenpintojen huomattavaa laskua eikä pohjavesivirtaamien vähentymistä. Tarkkailutietoa vedenoton vaikutuksista vedenkorkeuksiin, kasvillisuuteen, eliöstölle ja vedenlaadulle on runsaasti, mutta ne kuvaavat vedenoton keskeytysten vuoksi vain osaa hakemuksen mukaisen vedenoton vaikutuksista, koska vedenotto on ollut keskeytyneenä noin puolet ajasta lupapäätöksessä määrättyjen rajoitusten vuoksi ja koska vedenottomäärä on ollut luvassa sallittua pienempi.
· Vedenottohanke heikentää äärimmäisen uhanalaisen taimenkannan elinmahdollisuuksia ja vähentää melkoisesti Pitkusta-järvien ja Ison Mulkkulammin alueella vesistön ja rantakiinteistöjen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Hanke aiheuttaa lisäksi kahden alle 1 hehtaarin suuruisen luonnontilaisen lammen, Immenjärven ja Pienen Mulkkulammin, vedenkorkeuden alenemisen 60 cm:llä. Tämän seurauksena lampien rannoille syntyy kuivan maan aluetta, joka metsittyy ja lampien veden näkösyvyys heikkenee ja ne ajan kuluessa rehevöityvät. Vedenotto vähentää pohjavesivirtaamaa siinä määrin, että Lamminlähteen Pillistösuon lähteiden luonnontila vaarantuu.
· Ottaen huomioon hankkeesta yhdyskunnan vesihuollolle saatava hyöty ja siitä edellä todetut lampien ja järvien tilaan, vesiluontotyypeille, vaelluskalakannoille, vapaa-ajanasutukselle ja kaivoille aiheutuvat edunmenetykset, hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty ei ole huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Hakemus on siten vesilain nojalla hylättävä. Vedenotosta aiheutuvien haittojen estäminen merkitsisi vedenottomäärien pienentämistä hakemuksen mukaisesta siinä määrin, ettei riittävää taloudellista hyötyä saavutettaisi. Myös vedenoton sitominen esimerkiksi Pitkusta-järvien tai Kalattoman vedenkorkeuteen estäisi jatkuvan vedenoton, mikä olisi vastoin hakemuksen tarkoitusta.
· Lisäksi hanke heikentäisi merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten osalta luvan myöntäminen edellyttäisi, että valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Tässä tapauksessa hanke on hylätty vesilain nojalla, joten tarvetta edellä mainittu luonnonsuojelulain 66 §:n mukaiseen menettelyyn ei ole ollut.
· Ratkaisu tukee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoito-suunnitelman ja Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista.
AVI:n perustelut yksityiskohtaisemmin:
Hankkeen vaikutukset
Veden korkeudet, virtaamat ja laatu
Hakemukseen liitetyn vuonna 2016 päivitetyn pohjaveden virtausmallin mukaan kokonaisvedenottomäärä 1 000 m3/d alentaisi viidessä vuodessa Kalattoman vedenkorkeutta noin 70 cm sekä Vähä-Pitkustan, Iso-Pitkustan, Immenjärven ja Pienen Mulkkulammen vedenkorkeutta keskimäärin 60 cm. Isossa Mulkkulammessa alenema olisi 50 cm. Pillistönsuon reunassa vaikutus olisi 20 cm (kuva 1). Mallissa on otettu huomioon käytettävissä olleet vedenkorkeuden tarkkailutulokset.
Edellisen luparatkaisun lähtökohtana oli hakijan 15.11.2013 valitustuomio-istuimeen esittämä lisäselvitys, jossa arvioitiin vedenpinnan alenevan noin 20 cm Vähä-Pitkustan pohjoispäässä, Iso-Pitkustan keskivaiheilla ja Pillistönsuon reunassa, kun vedenottomäärä on 1 000 m3/d. Lupa myönnettiin määräaikaisena edellä mainittu vaikutusarvio vedenkorkeuksien muutoksista sekä luvassa määrätyt tarkkailut ja selvitykset huomioon ottaen. Määräaikaisen luvan eräänä tarkoituksena oli saada tarkempaa selvitystä vedenoton vaikutuksista. Hakemuksessa nyt arvioitu vedenkorkeuden alenema on siten 2-3-kertainen verrattuna edellisessä lupakäsittelyssä samalla vedenottomäärällä arvioituun alenemaan (kuva 1).
Vedenoton vaikutuksesta myös pohjaveden osuus vähenee lammissa, mikä heikentää lampien veden laatua.
Vaelluskalat
Vedenottohanke vaikuttaa Hitolanjoen vesistössä esiintyvään taimenkantaan. Taimenen sisävesikannat napapiirin eteläpuolella on määritelty erittäin uhanalaisiksi ja merivaelteiset kannat äärimmäisen uhanalaisiksi.
Hitolanjoessa elävä taimenkanta on Varsinais-Suomen oloissa poikkeuksellisen elinvoimainen. Taimenta esiintyy Kultalähteestä alkaen koko pääuoman matkalla sekä joen sivu-uomissa, joista merkittävimmät ovat Lammenjärvenoja ja Huhdinoja. Joen parhaimmat kutu- ja poikastuotantoalueet sijaitsevat Satakosken alueella. Lähteistä purkautuva vesi takaa jokeen ja sen pieniin sivu-uomiin pysyvän minimivirtaaman. Lisäksi lähdevesi on hyvälaatuista ja sen vakaa lämpötila parantaa taimenen elinoloja. Alajuoksu toimii enimmäkseen paikallisena elävien taimenten syönnösalueena. Hitolanjoen taimenkantaa on pyritty vahvistamaan ja parantamaan muun muassa rakentamalla vuonna 2018 Hitolanjoen alaosalla sijaitsevaan Myllykoskeen kalatie, joka avaa vaellusyhteyden merelle. Hitolanjoessa syntyneitä taimenia on tavattu muissakin joissa.
Suunniteltu vedenotto vähentää Hitolanjoen latvaosiin purkautuvan pohjaveden määrää. Vedenoton suurimmat kalataloudelliset vaikutukset kohdistuvat Pillistösuon-Huhdinmaan alueen puroihin, joissa esiintyy taimenta. Alueen lähdevirtaamat vähenevät virtaamamallin perusteella 20 % (560 m3/d eli 6,5 l/s). Alueelle purkautuvat muun muassa Pillistösuon-Huhdinmaan sekä Kultalähteen alueen pohjavedet. Vuosina 2008–2015 Huhdinojan alaosassa tehtyjen mittausten mukaan virtaama on ollut keskimäärin 0,037 m3/s (vaihteluväli 0,02–0,06 m3/s) eli noin 3 200 m3/d. Kultalähteenojassa, Huhdinojan liittymäkohdan alapuolella, virtaama on ollut keskimäärin 0,095 m3/s (vaihteluväli 0,038–0,2 m3/s) eli noin 8 200 m3/d. Huhdinojan arvioitu keskivirtaama pienenee siten noin viidesosan ja mitattu alin virtaama noin kolmasosan. Kultalähteenojassa Huhdinojan liittymäkohdan alapuolella virtaaman vähenemä on noin 7 % keskivirtaamasta ja 17 % ajanjakson alivirtaamasta.
Aluehallintovirasto katsoo, että vedenotto heikentää taimenkannan elinmahdollisuuksia erityisesti kuivina ajanjaksoina, kun uomiin purkautuva pohjavesimäärä vähenee. Hankkeen vaikutus erittäin uhanalaiselle taimenen kannalle on haitallinen.
Pitkusta-järvien virkistyskäyttö ja yksityiset kaivot
Hakemuksen mukaan hankkeesta aiheutuu korvattavaa haittaa yksityisille kaivoille ja vapaa-ajanasutukselle Pitkusta-järvien rannoilla ja Ison Mulkkulammin rannalla. Hankkeen vaikutusalueella on kesämökkejä 33. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan rantakiinteistöille aiheutuva virkistyskäyttöhaitta on arvioitu hyväksyttävällä tavalla, mutta vahinkoaste on suurempi kuin suunnitelmassa on arvioitu. Arvioinnin jälkeen vesijättöalue on kasvanut, mikä heikentää rantakiinteistön virkistysarvoa ja edellyttäisi muun muassa laitureiden uusimista. Mikäli nämä alueet liitettäisiin rantakiinteistöihin vesijätön lunastustoimituksessa, se aiheuttaisi rannanomistajille merkittäviä lisäkustannuksia. Vuoden 2016 virtausmallin mukaan vaikutusalueella olevasta 24 kaivosta kuusi kaivoa sijaitsee alueella, jossa pohjaveden aleneman arvioidaan olevan yli 50 cm. Vedenoton vaikutuksesta osa kaivoista on syvennettävä tai kiinteistöjen vedensaanti turvattava muulla tavoin.
Natura-alue
Hyyppärän harjualueen Natura-alueen pinta-ala on 2 468 ha ja se on suojeltu luontodirektiivin mukaisen alueena (SAC). Valtaosa Halkjärven eteläpuolelle sijoittuvasta Natura-alueesta kuuluu myös harjujensuojeluohjelmaan (Hyyppärän-Kaskistonnummen harju, HSO020026) ja Lammensuo-Pehkusuon alue soidensuojeluohjelmaan (SSO020050).
Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit
Luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä Hyyppärän Natura-alueella ovat karut kirkasvetiset järvet, humuspitoiset lammet ja järvet, pikkujoet ja purot, vaihettumissuot ja rantasuot, lähteet ja lähdesuot, silikaattikalliot, lehdot, harjumetsät, boreaaliset luonnonmetsät, keidassuot puustoiset suot. Natura-tietolomakkeen päivitysehdotuksessa on esitetty mainittujen luontotyyppien lisäksi huurresammallähteet, joka on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi.
Asiassa saadun selvityksen perusteella vedenoton vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin luontotyyppeihin karut ja kirkasvetiset järvet, lähteet ja lähdesuot sekä pikkujoet ja purot. Muihin luontotyyppeihin vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Karut ja kirkasvetiset järvet
Luontotyypin karut ja kirkasvetiset järvet osalta vaikutukset kohdistuvat Kalattoman järveen, Iso-Pitkustaan, Vähä-Pitkustaan, Immenjärveen, Isoon Mulkkulammiin ja Pieneen Mulkkulammiin. Vedenoton seurauksena lampien vedenpinnat laskevat ja luontotyypin pinta-ala pienenee. Natura-arvioinnin mukaan selkeimmin vaikutukset kohdistuvat Kalattomaan, jonka vedenkorkeus vaihtelee vedenottotilanteen mukaan ja jossa luontotyypille ominaista lajistoa on hävinnyt lammen pohjoispäästä. Luontotyyppi ei kuitenkaan ollut hävinnyt alueelta, eikä sen edustavuus ollut laskenut. Kalattoman pinta-ala on 2,4 % koko luontotyypin pinta-alasta Natura-alueella. Muille tähän luontotyyppiin kuuluville järville ja lammille vaikutusten oli arvioitu ottamon etäisyyden ja tehtyjen havaintojen perusteella jäävän vähäisiksi tai vaikutuksia ei ole ollenkaan. Kaiken kaikkiaan luontotyypille aiheutuneita vaikutuksia pidettiin vähäisinä.
Natura-arviossa oli käytettävissä vuoteen 2015 asti kertyneet tarkkailutiedot. Sen jälkeen vedenotto ja tarkkailu ovat jatkuneet. Varsinais-Suomen ELY-keskus oli tehnyt alueelle 30.11.2017 maastokäynnin, jonka yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella luontotyyppiä karut ja kirkasvetiset järvet oli hävinnyt alueelta merkittävästi. Aiemmin veden vaikutuksessa olleeseen rantavyöhykkeeseen oli syntynyt pysyvä kuivan maan alue, joka oli alkanut taimettua ja puustoittua vedenpinnan laskettua Iammissa/järvissä. Kyseinen luontotyyppi oli edellä mainituissa vedenoton vaikutusalueen järvissä supistunut pinta-alallisesti 8–28 %, kun ranta-alueille oli muodostunut keskimäärin noin 5 m leveä puustoittumassa oleva vesijättövyöhyke. ELY-keskus oli pitänyt muutosta merkittävänä ja myös pysyvänä, jos vedenottoa jatketaan.
Aluehallintovirasto toteaa, että ELY-keskuksen toteama vesijättö oli muodostunut ja hävittänyt luontotyyppiä siitä huolimatta, että vedenotto oli ollut vedenoton aloittamisen jälkeen keskeytyneenä suuren osan ajasta. Vedenkorkeuksiin vaikuttavat myös sademäärät, mutta veden otto lisää kuivien kausien vaikutusta. Jos vettä otetaan keskeytymättä hakemuksen mukainen määrä, haitallinen muutos jää aluehallintoviraston näkemyksen mukaan pysyväksi ja olisi havaittua voimakkaampi. Ajan myötä myös vedenlaatu heikkenisi pohjaveden osuuden vähentyessä ja vedenpinnan laskiessa lammissa, mistä on jo viitteitä Kalattomasssa ja Isossa Mulkkulammissa.
Lähteet ja lähdesuot
Natura-arvioinnin mukaan vedenotosta kohdistuu luontotyyppiin lähteet ja lähdesuot vaikutuksia Lamminlähteen ja Pillistösuon alueilla. Lähdevirtaamat laskevat vedenoton vaikutuksesta niiden alueella keskimäärin 20 %. Vedenoton vaikutuksia oli ollut havaittavissa Pillistösuon itäreunassa yhdellä näytealalla sekä röyhysaramättäillä. Röyhysarojen steriilien versojen määrä oli laskenut vuosien 2010 ja 2015 välillä 67 %. Lamminlähteen eteläosassa sijaitsevilla röyhysaramättäillä ojan varressa versomäärien lasku oli vuosina 2010–2015 ollut keskimäärin 32 %. Lähdealueilla sijaitsevilla avolähteillä vedenoton vaikutukset olivat kohdistuneet ainoastaan joillekin tihkupinnoille ojien läheisyyteen. Luontotyyppiin lähteet ja lähdesuot kohdistuvat heikentävät vaikutukset arvioitiin vähäisiksi tai enintään kohtalaisiksi. Niiden ei arvioitu heikentävän Natura-alueen luontotyyppien ja -lajien edustavuutta tai Natura-alueen eheyttä.
Vuoden 2015 jälkeisessä tarkkailussa röyhysaramättäiden versomäärien lasku näyttää pysähtyneen vuonna 2017. Tarkkailussa havaittiin kuitenkin ensimmäistä kertaa mätäs, jossa ei enää kasvanut yhtään versoa. Alueella oli myös muita mättäitä, joiden versojen määrä oli niin alhainen, että ne olivat vaarassa hävitä. Yrttikorvessa ei tehdyn seurannan perusteella ole havaittu kasvillisuusmuutoksia putkilokasvi- eikä sammallajistossakaan. Lamminlähteellä linjalla 2 oli kuitenkin tapahtunut kuivumista, mikä näkyi etenkin kivennäismaan reunassa sijaitsevilla näytealoilla lajiston muuttumisena ja kivennäismaalajiston peittävyyksien kasvuna. Pillistösuolla kuivuminen näkyi ensimmäistä kertaa yhdellä näytealalla, jolla kivennäismaalajien peittävyydet ovat seuranta-aikana selvästi kasvaneet. Kalattomannotkossa havaittiin vuonna 2017 näytealojen välisillä alueilla rahkasammal-mättäiden kuivumista runsassateisesta kesästä huolimatta. Kalattomalla ei vesikasvillisuusinventoinnissa ole havaittu muutoksia lajistossa tai näkösyvyydessä, mutta pinnan laskun seurauksena lammen itärannalle on vähitellen muodostunut pullosarakasvusto, joka laajenee joka vuosi. Uhanalaisen harsosammalen ja isolimisammalen peittävyydet olivat samansuuruiset kuin edellisinä vuosina lukuun ottamatta Pillistösuon yhtä näytealaa, jolla harsosammalkasvusto on selvästi supistunut seurannan aikana.
Kun otetaan huomioon viimeisimmät tarkkailutulokset, aluehallintovirasto yhtyy Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan uhanalaisen lähdelajin nopea väheneminen osoittaa luontotyypin merkittävää heikentymistä. Pohjavedenotto vähentää pohjaveden virtaamia ja purkautumista ja siten kuivattaa luontotyypin tihkupintoja. Mikäli pohjavedenotto on keskeytymätöntä, muutokset voimistuvat ja on vaara, että niistä tulee pysyviä.
Pikkujoet ja purot
Luontotyyppiin kuuluvat joet ja purot, joissa on vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta tai vesisammalia. Valuma-alueeltaan alle 10 km2:n suuruiset norot eivät kuulu luontotyyppiin. Hankealueen vaikutusalueella luontotyyppiin kuuluvat Huhdinoja ja Kultalähteen laskupuron yläosa, mutta Natura-arvioinnissa ei ole arvioitu vaikutuksia tähän luontotyyppiin ilmeisesti siksi, että se sijaitsee alueella, jossa pohjavedenkorkeus laskee alle 20 cm eli arvioidun vaikutusalueen ulkopuolella.
Jatkuvalla vedenotolla voi olla huomattavaa vaikutusta luontotyypin kasvillisuuteen.
Luontodirektiivin liitteen II lajit
Natura-alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteen II lajeja ovat tietolomakkeen päivitysehdotuksen mukaan kalkkisiemenkotilo, liito-orava, korpihohtosammal ja kiiltosirppisammal.
Natura-arvioinnin (2015) mukaan luontodirektiivin liitteen II lajeihin ei kohdistu heikentäviä vaikutuksia. Kiiltosirppisammalen ja korpihohtosammalen tunnetut kasvupaikat eivät sijaitse hankkeen vaikutusalueella. Varsinais-Suomen ELY-keskus on sitä vastoin Natura-arvioinnin jälkeen antamassaan lausunnossa (2017) katsonut, että korpihohtosammalen suotuisan suojelun taso on alueella merkittävästi heikentynyt, mikä johtuu Lammin-lähteen ympäristön tihkupintojen ja korpihohtosammalesiintymän kuivumisesta pohjavedenoton seurauksena. Arvioinnin mukaan Lamminlähteen ympäristön tihkupintojen alueella pohjavedenpinta on laskenut noin 20 cm. On todennäköistä, että Natura-alueen suojeluperusteena olevan lajin esiintymispaikoista 20 % on hävinnyt pysyvästi vedenotosta aiheutuneen kuivatusvaikutuksen takia. ELY-keskus on pitänyt muutoksia merkittävinä ja katsonut, että on vaara, että ne ovat pysyviä, jos vedenottoa jatketaan.
Aluehallintovirasto pitää edellä esitetyn perusteella mahdollisena, että otettaessa pohjavettä keskeytymättömästi hakemuksen mukainen määrä lähteiden ja niiden lähellä olevien tihkupintojen virtaamat pienenevät siinä määrin, että korpihohtosammalesiintymä tulee vähitellen kuivumisen vuoksi merkittävästi heikkenemään.
Vesienhoitosuunnitelma
Hankealue sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Saaristomeren valuma-alueen pintavesien toimenpideohjelman vuosille 2016-2021 mukaan Uskelanjoen vesistöalueella tulee toteuttaa kalataloudellisia kunnostuksia ja puron elinympäristökunnostusta esitetään toimenpiteeksi Hitolanjokeen ja sen sivu-uomiin.
Kalle Alhoranta
Adressin toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle
2017-10-15 17:44:47Hyvä adressin allekirjoittaja,
Lisään adressin allekirjoituksineen liitteeksi Salon kaupungin vedenottolupahakemuksesta laatimaani muistutukseen, jonka toimitan sinne lokakuun loppuun mennessä. Pyytäisinkin, että ilmoittaisit minulle erikseen, mikäli jostain syystä et halua nimesi näkyvän tässä listassa.
Ystävällisesti,
Kalle Alhoranta
Kalle Alhoranta