Ruuan veroale tuloveroalennusten tilalle

Suomalainen matkailija ihastelee Etelä-Euroopassa paitsi ruuan erinomaista laatua myös halpoja hintoja. Suuri selitys on, että Välimeren maissa elintarvikkeiden arvonlisäprosentti on viiden kieppeillä ja Suomessa 17.

Nyt Suomessakin puhutaan taas kerran - kuten aina eduskuntavaalien lähestyessä - ruoka-alv:n alentamisesta. Se olisi niin järkevä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa alentaa veroja, että on kumma, ettei sitä ole tehty vaan on mieluummin keskitytty tuloveron alentamiseen.

Ensi kevään eduskuntavaalitaistossa odotettavissa olevaan ruokaverokeskusteluun on nyt myös faktapohjaa. Valtiontaloudellinen tutkimuskeskus ja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ovat laskeneet ruuan veroalen vaikutuksia valtiontalouteen ja ihmisten rahapussiin.

Valtio menettäisi 300 miljoonaa euroa. Se on vain murunen tällä vaalikaudella toteutetuista tuloveroalennuksista, jotka ovat runsaat kaksi miljardia euroa. Lisäksi edullisempi ruoka mahdollistaisi terveellisemmät vaihtoehdot koko väestölle, millä olisi puolestaan positiivinen vaikutus kansanterveyteen ja sitä kautta koko kansantalouteen.

Veronalennusten kohdistamista tuloveroihin on kiihkeimmin ajanut Kokoomus, ruuan alv:n alentamisella on ollut eniten kannatusta Keskustassa, Vasemmistoliitossa ja Kristillisdemokraateilla.

Sauli Niinistö varoitteli aikoinaan Suomea ryhtymästä alv:n alennuskokeiluihin, koska niiden vaikutuksista ei ole selvyyttä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen totesi viimeksi muutama päivä sitten, että ruuan veroale ei hyödyttäisi pienituloisia. Väite asettuu Vattin ja PTT:n tutkimuksen pohjalta omituiseen valoon.

Itse asiassa ruoka-alv:n asteittaisesta alentamisesta sovittiin jo Esko Ahon hallituksessa Suomen liittyessä EU:hun 1995. Paavo Lipposen hallitus päätti kuitenkin vuonna 1997 pitää prosentin 17:ssä, mihin se on jämähtänyt. Etenkin hyvätuloisia ihmisiä on helpompi kosiskella lisäämällä kerran kuussa tilinauhassa näkyvää nettopalkkasummaa kuin pienentämällä ruokakassin hintaa, mikä ei näy niin selvästi.

Miksi muuten tutkimuslaitokset eivät tee enemmän tällaisia hyödyllisiä selvityksiä iänikuisten "Suomen bkt kasvaa ensi vuonna 2,7 prosenttia"- povausten lisäksi?

Lainattu http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=1032963&s=u&wtm=tt-26092006