Pakkoruotsin kustannukset

"Haluatko itse päättää kuinka paljon veroistasi maksat ruotsinkielen ylläpitämisestä?"

Ruotsinkieli herättää intohimoja - ratkaistaan ikuinen kiista verotuksella
(Ruotsinkielen kannattajat perustivat lobbausryhmän, vastapainoksi laajalle kansalaiskeskustelulle, jossa tavallinen veroja maksava kansa reippaasti tuulettaa mielipiteitään)
 
[ ... Ahvenmaa on osa Suomea, ahvenanmaalaiset eivät halua puhua suomea. Kauppojen ikkunoissa Maarianhamissa ei mannersuomalainen näe omaa äidinkieltänsä - hiki nousee pintaan joensuulaiselle, joka enemmän kuulee venäjänkieltä kuin ruotsia, ... kuinka ovat vero- ja paluurahavirtaamat Ahvenanmaan ja mannermaan välillä? ... ]
 
Ruotsi on Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja Suomi elää ulkomaankaupan vientitoiminnasta. Ruotsalaiset mieluusti puhuvat omaansa, toki suurin osa hallitsee englannin ja sitä käytetään. Suomalaisissa virastoissa, Imatrallakin, edellytetään toisen virallisen kotimaisen osaamistaitoa, vaika imatralaisista ruotsia haluaa puhua ehkä noin 0,1 prosenttia.
 
Vaasan likellä on joitain kuntia, joissa ei tienviittoja näy suomenkielellä - laki ja asetukset antavat siihen mahdollisuuden. Ruotsinkieltä on myös pakko opiskella - onhan se toinen kotimainen. Itäsuomalaiset pyytävät venäjän kielelle parempaa asemaa - nyt se on vapaaehtoista tarjonnan puitteissa, kuten kaikki muutkin, paitsi kaksi virallista kotimaista.
 
Jos kansa saa päättää, niin ruotsi jää vapaaehtoisuuden varaan - siis he opiskelevat, jotka sen tärkeäksi kokevat. Itse Ruotsissa saa vapaaehtoisesti opiskella suomea, onhan Ruotsissa ahkerat siirtolaissuomalaiset - joita on enemmän suhteessa kuin ruotsinkielisiä Suomessa.
 
Kielitaito on kaikkinensa aina eduksi. Ruotsi on sukulaiskieli monille hyödyllisille ja tarpeellisille kielille, joita tarvitaan oikeasti EU:n sydänalueilla. Sinällään niin ruotsi kuin suomi ovat pienen pieniä vähemmistökieliä, varsinkin suomi.
 
 
Ratkaisu kaksoiskielisyyteemme, jota ei kansalaisenemmistönä haluta
 
Verotus on tulontasausta ja osa inhimillisyyttä, kun aina kaikki eivät jaksaa maksaa veroja riittävästi. Veroilla kustannetaan myös kaksoiskielisyytemme kustannukset - olivatpa kustannusaiheet sitten hyväksyttäviä tai eivät.
 
Kohdisteellinen vero on huomista päivää jo kaikessa kulutuksen verotuksessa. Samalla tavalla ruotsinkielen kohtalo voidaan ratkaista veroja kohdentamalla.
 
 
Kansa päättäkööt tukevatko veroillaan ruotsinkielen asemaa vai eivät
 
Antaa kansan itsensä päättää maksavatko omasta verokertymästä niitä kuluja, joilla ruotsinkielen pakonomaisuutta ylläpidetään. Kansalainen veroilmoituksessaan merkitsee ruksin kohtaa - "Tuen ruotsinkielen ylläpitoa Suomessa" - ja merkkaa kohtaan summan, siis sen määrän euroja, mitä haluaa kohdisteellisia euroja ruotsinkielen ylläpitämiseen sijoittaa.
 
Osa kansalaisista varmasti merkkaa kohdisteveroeuroja ruotsinkielen ylläpitämiseksi. Ylläpidolla on kustannukset - nyt veroja kertyy täysin oikeudenmukaisesti ja kansan päättämänä juuri niin paljon kuin Suomen veroja maksava kansa haluaa maksaa, ja tällä sitten pitää tulla toimeen.
 
Kansan päättämänä kohdistetuilla veroilla ratkaistaan oikeudenmukaisesti ikuisuuskiista ruotsinkielen asemasta maassamme, jossa suomenkieli on ylivoimainen kieli numero yksi.
 
...
 
Huom!
Tässä kirjotuksessa ei tietoisesti ole otettu kantaa muihin vähemmistökieliin Suomessa tai muihin vähemmistökielten puhujien saamiin yhteiskuntapalveluihin. Ei olla myöskään edes yritetty laskea ruotsinkielen pakonomaisuuden kustannuksia - tai yritetty eritellä kaksikielisyyden hyötyjä ja haittoja.
...
 
 
Ilkka Luoma