Lisää turvakoteja ja matalan kynnyksen palveluita

VETOOMUS

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille

Väkivallan kohteeksi joutuvat naiset ja tytöt tarvitsevat apua läheltä ja helposti. Tällä hetkellä väkivallan kohteeksi joutuneiden auttamispalvelut ovat kuitenkin riittämättömiä ja hajanaisia. Eri puolilla Suomea asuvien mahdollisuuksissa saada apua on suuria aluekohtaisia eroja.  Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden naisten ja tyttöjen auttamiseksi tarvitaan sekä lisää turvakotipaikkoja että matalan kynnyksen palveluita.

Hallitusohjelmassa luvattiin lisätä turvakotipaikkoja lähisuhde- ja perheväkivallan uhrien auttamiseksi sekä kiinnittää huomiota paikkojen alueellisesti tasaisempaan jakautumiseen.  Hallitus ei ole lunastanut lupaustaan, päinvastoin. Espoon ja Porin turvakodit lakkautettiin vuoden vaihteessa. Kunnat tekevät päätöksiään taloudellisiin syihin vedoten, vaikka naisiin kohdistuva väkivalta ei  ole vähentynyt. Vuonna 2011 entinen tai nykyinen puoliso tappoi Suomessa 21 naista. Kun parisuhteen toinen osapuoli tappaa toisen, väkivalta on usein jatkunut suhteessa jo pitkään. Turvakodit ovat välttämättömiä näiden naisten pelastamiseksi.

YK:n CEDAW-komitea on toistuvasti huomauttanut, ettei Suomessa ole kansainvälisten suositusten mukaista määrää turvakotipaikkoja. Suomi on allekirjoittanut Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastustamiseksi. Euroopan neuvoston suositus on, että Suomessa tulisi olla 530 turvakotipaikkaa. Espoon ja Porin turvakotien lakkauttamisten jälkeen Suomessa on enää 108 turvakotipaikkaa. Suomesta puuttuu siis yli 400 turvakotipaikkaa. Kun turvakoteja on useammalla paikkakunnalla ja paikkoja turvakodeissa enemmän, väkivallan uhrit saavat varmemmin apua. Paikkoja lisättäessä järjestelmää on kehitettävä niin, että erityisryhmien (eri etniset vähemmistöt, vammaiset naiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, ikääntyneet) tarpeet otetaan huomioon. Turvakotiin tuleminen ei edellytä fyysistä väkivaltaa:  kriisiapua tarvitsevat myös monet jatkuvan henkisen väkivallan kohteina olevat. Väkivallan eri  muodot kietoutuvat lisäksi usein toisiinsa.

Turvakotipaikkojen lisäksi on tarjottava matalan kynnyksen palveluita, joista naisten olisi mahdollista hakea apua jo siinä vaiheessa kun he kokevat väkivallan uhkaa. Turvakoteihin hakeudutaan usein vasta, kun väkivalta on vakavaa ja jatkunut pitkään.  Kynnys hakea apua on korkea: tutkimusten mukaan kolmasosa parisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneista ei hae minkäänlaista virallista apua.

Suomen allekirjoittama  Euroopan neuvoston yleissopimusopimus velvoittaa perustamaan väkivallan ehkäisyyn ja uhrien tukemiseen erikoistuneita paikallisia ja alueellisia pistäytymiskeskuksia. Matalan kynnyksen palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa, ja asioinnin tulee olla mahdollista nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Matalan kynnyksen palvelekeskukset mahdollistavat varhaisen puuttumisen ja väkivaltakierteen syntymisen ehkäisyn.

Kunnat eivät saa olla yksin vastuussa väkivallan uhrien auttamispalveluista. Kuntien talous on tiukalla: välttyäkseen kuntien säästötoimilta turvakodit ja matalan kynnyksen palvelut tarvitsevat valtion rahoituksen. Väkivallan uhrien oikeus turvakoteihin ja matalan kynnyksen palveluihin tulee määritellä laissa sosiaalihuollon erityispalveluksi ja valtion turvata  niiden rahoitus. Toimintaa ei voi jatkossa rahoittaa vain kuntien maksusitoumusten tai yhden kunnan ostopalvelusopimuksen varassa.

 

Me allekirjoittaneet vaadimme että:

  • Suomeen on saatava kansainvälisten vaatimusten mukainen määrä turvakotipaikkoja
  • väkivallan uhreille taataan matalan kynnyksen palveluiden helppo saatavuus