Tuuloksen kirjastoa ei saa muuttaa virtuaalikirjastoksi

Lue Hämeen Sanomien artikkeli 9.10.2010, jonka otsikko oli yllä. Kirjoittaja on Sari Oksala.

Olisi iso harmi jos kaupunki päättäisi lopettaa kirjastonpidon Syrjantakana, sillä:
- aluetta ollaan parhaillaan kehittämässä Kyläkaava-projektilla eläväksi ja vetovoimaiseksi kyläksi,
- jokainen kylä tarvitsee kokoontumistilansa,
- Syrjäntakana sijaitsevan palvelutalon ja lapsiperheiden autottomuutta tukisi jos edes pitäjän ainoa kulttuuripalvelu löytyisi kävelyetäisyydeltä,
- kaupunki on luvannut säilyttää yhdistyneissä pitäjissä yhden kokoontumistilan/palvelupisteen asukkaille, miksi se ei olisi kirjastotalo Tuuloksessa,
- kerran jo kuoletettu kunnallinen investointi olisi hyvä hyödyntää pitkään, - virtuaalikirjaston voi tuoda myös syrjäntaakse sijainti ei tätä kehitystä estäisi.

Sysmän kunnan Onkiniemen sivukirjastossa. Siitä saan eläkettäkin 7 €/kk. Olin aktiivinen kirjastonhoitaja, kävin Paukkulan kurssin ja uhrasin aikaani hyvien kirjojen saamiseksi v. 1963 rakennetun kirjastohuoneen hyllyille.

Kirjaston käyttäjiä Onkiniemen kylässä oli suhteellisen vähän - n. 200 henkeä joista lapsia ehkä puolet. Kirjojamme oli kertynyt noin 3000 kpl.

Mikkelin LH:n kirjastotarkastajatar katseli hyllyjämme, näki mm. Gaudeamuksen julkaiseman "Strukturalismia, semiotiikkaa, poetiikkaa" (Johanna Enckell ym jossa Ch Baudelairen "Chat"-runon analyysi) ja siirrätti rakkaan kirjastomme 15 km:n päähän Nuoramoisiin, josta se aikaa myöten hävisi Sysmän kirkolle. Sinne menivät minunkin ilmaiseksi antamat kirjani 30 vuoden ajalta. Sain myöhemmin Sysmän kirjastonhoitajalta (ML J:lta) korvaukseksi lainaamattomia hienoja tieteellisiä teoksia. Hän välitti minulle myös HYO:n mikrofilmejä vv 1820 - 1945 sanomalehdistä, joiden sivut siivittivät kirjallista tuotantoani mm "Ruut Munkerin koski"-nimisessä teoksessa (Art House).

1970-1980-luvuilla meillä kävi Nukketeatterissa kirjastonhoitajakurssilaisia Heinolan Kurssikeskuksen kautta. Tuli puheeksi, voiko kirjastoihin ostaa muutakin kuin kirjoja: äänilevyjä, elokuvakasetteja ym. Sellaiseen suhtauduttiin myönteisesti.

Kun meiltä loppui kirjasto, tuli tilalle kirjastoauto. En osannut käyttää sitä enää - olin jo luopunut koko kirjastojärjestelmän ihanuudesta sivukirjastomme loputtua, joka tuntui hyvin raskaalta ikäänkuin maailma olisi menossa lopullisesti kohden kadotusta.

Tänään Sysmän kirjasto on vailla kirjastonhoitajaa, pari viimeistä vuotta meillä oli Padasjoen kanssa yhteinen k-hoitaja. En ole enää käynyt pariin kolmeen (ehkä 4-7) vuoteen seltä kirjoja lainaamassa. Eevaliisalle luen ahkerasti kirjoja, lehtiä ym. Meillä on kirjastohuoneessamme 2500 teosta, osa niistä on ylpeydenaiheenani mm. "Pohjolan kasvit" 1-4 (värikuvat), Meyers "Lexikon 1-21" v. 1898-9 värikuvien kera.

Tietokoneen kanssa kuluvat ne 7 h, jotka saan olla Mustassa Ratsussa kirjoittamassa. Muut 17 h huollan ja hoivaan vaimoani Eevua (altzheimer) KELA-sopimuksen mukaan. Toivon että lukemani tekstit pitäisivät hänen muistinsa elossa ja virkeämpänä.

Kun kirjoitin 1967 "Sysmän sotaa"( Tammi) olisin tahtonut lainata Finlandia-kokoelman eräitä punaisten johtajien kirjoittamia kirjoja. Ei sallittu edes Sysmän kirjaston kautta. Ehkäpä nyt tekniikan kehittyessä F-kokoelma HYO:ssa tulee kansalaisille luettavaksi?

Kiitos SKL:n ristivetoisista katsauksista tulevaisuuteen. Toivoisin hartaasti, ettei kirjastolaitoksesta tulisi enää tämän huonompaa reliktiä maaseudulle, Syrjä-Suomelle, Vähäläis-Paikkakunnille tai Sysmään, vaan että kirjakulttuuri syttyisi uudella tavalla niin että jokainen suomalainen saisi kaipaamiaan kirjoja kotiinsa silloin kun haluaa. Ja saisi myös vähälevikkistä kirjallisuutta, jonka tarjonnasta olen nähnyt mm. Ranskassa mitä upeimpia järjestelmiä (kirjastossa oli vain vähälevikkisiä teoksia).

http://www.edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/historia123/tilastot/tilasto38.htm

Tilastosta näemmme, kuinka mm. Italian lukutaito on erinomainen 98 %. Suomen vastaava 100% y.m. tilastossa.

Veikkaan, että puolen sadan vuoden kuluttua lukutaito ei vähene - tulipa käymään toteen SKL:n kirjailijoiden ennustus. Lukutaidon lisäksi ennustan toiveenani, jotta paitsi teknillinen lukutaito lisääntyisi - tulisi jokin määrittelemätön jumalainen kulttuurin syttymis-aika, joka levittäisi tietoa, taitoa ja - niin kuin Paavo Rintala sanoi: "Totuutta, kauneutta ja pyhyyttä".
_________________
Raimo J. Kinnunen, kirjailija vuodesta 1962,
SKL:n jäsen (Korjattu vedos Suomen Kirjailijaliiton sivuilta)

Ihmettelen suuresti tätä touhua. Ekaks vingutaan pienempiä kuntia liittymään isompaan ja sen jälkeen ruvetaan oikein "urakalla" leikkaamaan palveluita sieltä mitkä ovat pienituloisille tärkeitä ja tarpeellisia.

Itselläni on semmonen kutina että tämä on kiertokonsti koko tuuloksen kirjaston lopettamiseen. Vaikkeivät herrat sitä viel millään halua tunnustaa.

...ja kirjastoistahan sitä tietoa saavat ilmaiseksi myös syrjemmällä asuvat...niin kauan kuin saavat

Hämeenlinna-Tampere tien ylittää pian Hämeenlinnan kohdalla moottoritien kate eli Moka. Se on kallis investointi. Kirjaston tukeminen ei ole moka.

Heti kun opin lukemaan, niin hain kirjastokortin. Kirjastossa aukeni aarreaitta, kiertelin katsomassa kirjoja, hypistelin niitä. Luin jotain kirjaa. Eka kirja, jonka lainasin, oli "Avaruuspallo", tieteistarina, jonka ahmin kotoan ja sitten heti uudelleen kirjaston ihmemaailmaan. Nyt päättäjät suuressa tyhmyydessään haluavat riistää lapsilta tämän elämyksen.

Miten virtuaalikirjasto palvelee esimerkiksi monia vanhuksia tai vaikka pieniä lapsia? Lapsen täytyy saada kirja tai vaikka lehti käteensä.

Kaikenikäisten on mukava plarata kirjastossa lehtiä, äänitteitä, kirjoja jms.

Kirjastossa voi järjestää satutunteja ja vaikka mitä.

Eikö se voisi olla tuuloslaisten olohuone, paikka, jossa kohtaa muita ihmisiä?

Kirjasto on lähipalvelua! Eipä sinne Tuulokseenkaan sitten paljon mitään jää..?

Todella surullista toimintaa , isot herrat vain ajattelevat itseään , tapetaan koko kylä typerimmällä tavalla mitä vain on .
Säästetään juu , mutta entäs kylän lapset ????
missä he voivat mennä tutustumaan kirjoihin ? koululaiset eivät pääse kävelemään kirjastoon ? oleellinen asia äidinkielen opiskelussa .
Missä koululaiset odottavat harrastusten alkua ? 70 % noin on kuljetusoppilaita tuuloksessa ja harrastukset ovat kirjaston vieressä , eli he jäävät kirjastoon odottelemaan koulun jälk. kun harrastukset alkavat.
Pienten lasten satutunti ?

kirjasto on tuuloksen keskuksen jalokivi , älkää nyt enään sitä viekö pois , antaa sen olla siinä , kyläläisten ja lasten kokoontumispaikkana . olette vieneet meiltä jo tarpeeksi .

Kirjasto voi aivan hyvin olla osaaikaisesti auki , niinhän se on ennekin ollut  , postin myötähän aukiolot laajenivat , eikä siellä ole enään sitä postiakaan .

Tämän kaltainen toiminta on tyypillistä,ensiksi houkutellaan kunnat liitoksiin.Sitten ryöstetään kunnalliset palvelut pienistä kunta ja kyläkeskuksista ja veronmaksajat eivät saa vastinetta verorahoilleen.Yhteiskunnan päättäjät ovat laillistaneet tämän rosvouksen. Tähän täytyy saada muutos niin moni pieni kirjasto,kyläkoulu ja kunnallinen palvelu on uhrattu säästäväisyyden ja tehokkuuden alttarilla.Kaikilla kuntalaisilla pitää olla yhdenveroiset palvelut jotka eivät saa olla liian kaukana asuinpaikasta.Kattavilla kunta palveluilla turvataan asumisenlaatu, sekä turvataan kunnan vetovoimaisuus asukkaista kilpailtaessa.

Kirjastolla on pitkä perinne ja se on osa Tuuloksen kyläraitin identiteettiä!!

Vähän yli viikossa on saatu 955 henkilön tuki Tuuloksen kirjastolle, 364 tähän adressiin. Viisi listaa on kiertänyt eri puolilla Tuulosta. Kiitos kaikille tukijoille ja kulttuurin puolustajille. Kansalaisaloite luovutetaan tänään Hämeenlinnan kaupungille, mutta nettiadressiin toivotaan lisää nimiä.

Virtuaalikirjasto tarvitsisi 100 ooo euron määrärahan laitehankintoihin. Toivotaan, että tämä summa voitaisiin osoittaa Tuuloksen toimivan ja viihtyisän kirjaston pelastamiseen eikä nettipäätteisiin ja sormenjälkitunnistimiin tai mitä se virtuaalikirjasto nyt tarvitsee.

Eilen uuttisissa esitettiin huolestuneisuus siitä, että nuoriso on eri paikkakunnilla ruvennut viettämään aikaansa ABC-huoltamoiden baareissa. Tuuloksen koulun vanhemmilla on sama huoli.Tuuloksen kyläkirjasto olisi parempi vaihtoehto tuuloslaisille nuorille.

Suurkuntahanketta perusteltiin mm. palvelutason turvaamiseksi ja pienten naapurikuntien elinvoimaisuuden turvaamiseksi, mutta toisin lienee käynyt. Lammilta poistuivat ensimmäisenä mm. työvoimaviranomaisten palvelut, sekä pienet kyläkoulut laukkautetaan toinen toisensa perään. Myös Tuuloksen osalta suunnitellaan nyt viimeisen kulttuuripalvelun muuttamiseksi virtuaaliseksi. Virtuaalisuus on todellakin päivän sana, mutta mihin se voi johtaa?

Ihminen on kuitenkin ihminen, joka mielellään asioi, toimii ja kommunikoi toisen ihmisen kanssa, ei koneen kanssa ja virtuaalisesti. Jopa Tuuloksen naapurista Hauholta löytyy muutama 'elävä' todiste siitä, miten aidot, ihmisläisheiset lähipalvelut luovat lisää virikkeellisyyttä kun ihmiset viihtyvät ja aktivoituvat. Tästähän on ollut suora seuraus, että asukasluku on mm. näissä taajamissa kasvanut toisin kuin esim. Tuuloksessa. Alvettula ja Eteläinen olisivat kuitenkin tykkänään toisenlaisia, jos näissä ei olisi peruspalveluita tarjolla.

Mutta eipä tuuloslaisetkaan ole jääneet toimettomiksi, kun mm. kyläläiset kesästä kesään jaksavat viihdyttää kesäteatterilla kyläläisiä, muita hämeenlinnalaisia sekä satamäärin vierailulle tulevia 'kesäturisteja' että satunaisia matkailijoita.
Tämäkaltaista aktiivisuutta nyt kuitenkin tuetaan sillä, että lopetetaan taajaman viimeinenkin palvelupiste kylästä. Mitenköhän pitkässä juoksussa mahtaa asukasluvun käydä, ja jatkuuko kyläläisten ukkoutuminen ja akkautuminen edelleen, jos kunta ei pysty turvaamaan taajaman elinvoimaisuutta ja palveluita, parantamaan viihtyisyyttä ja taajaman vetovoimaisuutta mm. lapsiperheitä ja työssäkäyviä ajatellen?

Tulee mieleen tarina hölmöläisestä, jolla oli talvellakin liian pieni täkki. Kun täkin veti leukaan asti, tuntui hyvältä, mutta jalat jäivät ilman täkin lämpöä. Mutta ei hätää, tuumi tämä, ja leikkasi reilun reunan yläpäästä ja neuloi sen jalkapäähän lämmittämään kylmiä jalkojaan.

Näin siis meidän kaupunkimme poliittiset päättäjät viisaudessaan ... mahtaa mm. esimerkkeinä mainittuja hattulalaisia naurattaa meidän hölmöläisten touhu. Onneksi eivät itse aikanaan haksahtaneet samaan kuntayhdistykseen, tai siellä taitaisi nyt hatuttaa.

Mutta, jotta tämä olisi rakentavaa krittiikkiä, niin ehdotan, että 'eläväinen', mutta niin kallis ja raskasrakenteinen kuntarakenne virtualisoidaan muutaman kaupunginjohtajan verran. Ja jos mahdollista, niin virtualisoisin vielä ainakin Lammin teknologiapuiston, joka alkuun ainakin kumisi tyhjyyttään. Nyt pitkään jo Hämeenllinnasta poissaolevana ja Aasiasta asti katsoen ei voi kuin ihmetellä siellä paikallishallintoa ja suurhankkeita, joiden aiheuttamia taloudellisia ongelmia paikataan nyt pienten kyläläisten viimeisistäkin palveluista luopumalla.

Onko tämä demokratiaako vai mitä?

Juha Mäkelä, Beijing

Tuntuipa siltä, että Tuuloksen kirjaston siirtäminen kauppakeskukseen on jo päätetty. Miksi ihmeessä meidät pyydetään keskustelemaan asiasta, joka on jo hankesuunnitelmia myöden etukäteen valmisteltu? Eikö tämä keskustelutilaisuus olisi pitänyt pitää jo hieman aikaisemmin, jotta itse kirjaston käyttäjät olisivat päässeet valmisteluvaiheeseen miettimään eri vaihtoehtoja.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on käsitellyt aloitteemme 25.10.Isosuon ehdotuksesta asia on merkitty tiedoksi ja lähetetty elämänlaatulautakunnalle käsiteltäväksi.Allekirjoittajia oli yhteensä 955. Jos allekirjoittajia olisi ollut 1088, asia olisi otettu valtuustossa uudelleen käsiteltäväksi. Ensimmäinen allekirjoittaja on velvoitettu ilmoittamaan asiasta muille allekirjoittaneille.
Tällä hetkellä allekirjoituksia on 1070.

Eilen 3.11. oli Tuuloksen kirjastossa asiakasilta, jossa kävi ilmi, että kaupunginhallituksen 25.10. hyväksymässä valtuustolle esitettävässä budjetissa on määräraha virtuaalikirjastolle ja kirjastoautolle, joka korvaisi Tuuloksen nykyisen kirjaston. Myös ELY-keskukselta on haettu pilottihankemäärärahaa, joka ratkaistaan opetushallituksessa 30.12.

Hämeenlinnan valtuuston budjettikokous on 15.11. Jos kokous hyväksyy ehdotetut määrärahat, virtuaalikirjasto toteutuu ja Hämeenlinnan kirjastoväki pääsee toiveensa mukaisesti maailmankartalle.

Kaupunginvaltuutetut ovat nyt avainasemassa.

Hämeenlinnan kaupungin elämänlaatulautakunta on tänään 29.11. äänin 10-3 päättänyt säilyttää Tuuloksen kirjaston entisessä kuntakeskuksessa, Tuuloksen Syrjäntakana.
Sydämelliset kiitokset kaikille teille, jotka tuitte adressia kirjaston puolesta.