Keskuspuistoa ei saa supistaa

Tämä kaupunki kaipaa ketterää ja kuuntelevaa päättäjää, jolla on valmiutta dialogiin. Sellainen puuttuu useimmilta nykyisiltä puolueilta, eivätkä virkamiehetkään näytä tätä roolia omaksuvan.
Asioiden, joilla ei ole selkeää ideologista pohjaa luulisi järjestyvän asukkaita kuunnellen kun perustellut argumentit tukevat mielipidettä eikä vasta-argumentteja ole tai jos on, niin niitä ei vaivauduta edes esittämään. Vihreisiin voi syystä olla pettynyt! Ideologisesti olisin olettanut heidän jos kenenkään ymmärtävän Keskuspuiston metsien, niittyjen, soiden, purojen, polkujen ja kasvuston sekä eläimistön suojelemisen tärkeyttä sekä puistojen monipuolisen virkistyskäytön ymmärtäen. Siis miksi supistaa Keskuspuistoa!
Ulkoilevat tietävät, että talvisin Paloheinän ladut ovat enemmän kuin täynnä ja viikonvaihteessa vasta kasvatettuille P-paikoille silti on jonoa. Millainen tilanne on jos meitä on lähes neljännesmiljoona enemmän! Missä ja miten tämä virkistystarjonnan tilanpuute hoidettaisiin?

Mikä politiikkojamme vaivaa? Ymmärrän, että Helsingissä merkittävässä määrin mennään tulevaisuuden rahoitus mielessä ja "Katubulevardien" asuntorakentaminen sitä rahaa toisi, mutta entäpä jos kasvu asuntotarjonnan lisääntymisestä huolimatta ei toteudu?

Helsinki on kallis kaupunki asua! Millaista tervettä elinkeinotoiminnan rakennetta tulee edellyttää, että asukkaat voivat asuntonsa ostaa tai vuokransa maksaa? Millaiset elinkeinot ovat riittävän kilpailukykyiset voidakseen tarjota vaaditun tulotason asumiselle? Jos elinkeinorakenteen kilpailukykyä ei kustannusrakenteen takia ole, niin yritykset eivät hakeudu Helsinkiin! Seurauksena on, että ei ole työpaikkoja ja vision kasvu ei toteudu. Jos on menty asuntorakentaminen edellä, saatamme löytää itsemme tilanteessa, jossa yrityksiä kaatuu ja luodutkin työpaikat haastetaan. Pienetkin vastoinkäymiset saattavat ajaa Helsingin tilanteeseen, jossa kasvun ylläpitämistä joudutaan rahoittamaan kasvavilla asuntotukien korotuksilla ja toimeentulotuilla. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka ovat uskottavia, kestäviä ja lisäävät luottamusta!

Yleiskaavalla betonoidaan tulevaisuutta! Sen muuttamisesta on tehty joustamatonta, vain sen takia, että asemakaavasuunnitteluun päästäisiin nopeasti. Helsinki tarvitsee ketteryyttä, nopeutta reagoida, mutta tietojen tulevaisuudesta täytyy olla nykyistä luotettavampia. Nyt visio ulottuu 2050 saakka ja sitä on ennustettu katsomalla peräpeiliin. Kaupunkien kasvu on ollut yleinen trendi, mutta siitä on poikkeuksia. Useimmat suurkaupungit kasvavat ylöspäin! Helsinki kasvaa keskustasta säteittäin ulos suurimpien väylien reunoja mm. Hämeenlinnan väylän reunoja ja Keskuspuistoa rakennuttamalla.

Kasvu edellyttää toimivaa liikennekulttuuria. Helsinki tarjoaa pikaraitioteitä. Pikaraitioteitä, jotka eivät sellaisena toimi risteysten ja liikennevalojen takia. Metro ja raitiotiet ovat megainvestointeja verrattuna busseihin ja autoihin. Niiden kohdalta on edellytettävä saasteongelmien ratkaisua. Teknologiset ratkaisut ovat jo käsillä kunhan veroratkaisut niiden käyttöönottamiseksi etenevät. Valtiovallan ja hallituksen luulisi huolehtivan edellytysten luomisesta.

Massiivista puistojen käyttöä ei tarvita asuttamiseen, kun varanto jo nykyisellään kattaa tulevan tarpeen moninverroin. Muitakin vaihtoehtoja on jos tarvittaisiin esim. jos yleiskaava sallisi kantakaupungin olemassa olevan rakennuskorkeuden korottamisen parilla kerroksella. Yksinkertainen päätös, joka ei edellyttäisi juurikaan asemakaavoitusta.

Puistoja pitää verkottaa ja pyöräilyä on ohjattava puistoväylille ei katukuiluihin jossa pienhiukkaset tappavat. Näin ainakin siihen saakka, että nykyiset polttomoottorit korvataan modernilla saasteettomalla teknologialla. Miksi Keskuspuiston pelastaminen halutaan estää betonoimalla luodut pikselit yleiskaavaan vaikka vaihtoehtoja on? Dialogi ei toimi jos asenteet keskusteluun eivät muutu!

Vaalit lähestyvät, mutta Keskuspuistoa ei jätetä!