#17: -

Kaivoksen näkökulmasta ja verrattuna historiallisiin ympäristöongelmiin, kysessä voi olla kaivoksen johdolle ja toimialalla yleensä "pikku juttu".

Toisaalta:

Raahen kaivoksen vedelle on asettu raja-arvo 100 mikrogrammaa per litra arseenia.
10 mikrogrammaa/litra tiedetään aiheuttavan ainakin virtsarakon syöpää ihmiselle.

Vesissä on edelleen 49 (allasvesi) -170 (kuivatus) mikrogrammaa per litra uraania, kun Säteilyturvakeskuksen (STUK) raporteissakin
huomatutetaan WHOn normeistä joiden mukaan uraanin kemiallisen myrkyllisyyden raja-arvot ihmiselle ovat
2 -15 mikrogrammaa per litra. Todennäköisesti uudempia ja tarkempia normeja löytyy. STUKin raporteista käy edelleen ilmi, että säteilymyrkyllisyyden suhteen on syytä uraanin yhteydessä tarkastella sen hajoamissarjan alkuaineita, joiden pitoisuuksista ei tiedetä mitään.

Kupari on myrkyllinen raskasmetalli, jota on noin ainakin noin 50 mikrogrammaa litra,
laittomasti asetettu raja-arvo on 100 mikrogrammaa litra, kun ympäristölle vaarallisuuden raja-arvot ovat muutamia mikrogrammoja litra.

Happoon liukenevan syanidin raja-arvoksi on asetettu 50 mikrogrammaa litra, joka tiedetään
monille kaloille tappavaksi pitoisuudeksi ja 1 mikrogramman pitoisuuden vaihingoittavan
kalojen lisääntymistä.

Edelleen vedessä on kaivoksen ilmitusten mukaan merkittäviä määriä esimerkiksi
lyijyä ja nikkeliä sekä GTKn mukaan elohopeaa. Nämä ovat luvanvaraisia raskasmetalleja,
joiden valvonta on löyty laimin.

Lainsäädännön näkökulmasta yksittäisten pilaantuneiden kaivojen säätelyyn tarkoitetut ympäristönormit eivät sovellu ympäristölle vaarallisuuden raja-arvoiksi. Tyypillisesti tämän tyyppiset talousvesinormit ovat n. 10-1000 kertaisesti liian korkeita, johtuen siitä että ihminen kestää joitakin myrkyllisiä aineita paremmin kuin vesieliöyhteisöt.
Toisaalta näiden aineiden pohjavesiin lasku on ehdottomasti kielletty, eli normina voidaan pitää
0 mikrogrammaa per litra.

Ongelmana kaivoksen lisäksi on Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, jonka viranomaiset mahdollisesti kokevat
velvollisuudekseen tukea kaivosteolliisuutta ympäristövaaroista huolimatta. Viranomaisten ja kaivosjohtajien
virkakierrot ja viranomaisten virkavapaudet ja optiot kaivoksissa toimiessaan ovat herättäneet keskustelua.

Myös kaivoksen johto on ilmeisesi markkinoinut vettä lähes juomavetenä ja kehuu juoneensa sitä itse. Toivottavasti hän oman terveytensä takia harkitsisi seuraavalla kerralla.

Esitän mielipiteeni omalla nimelläni ja toivon kaivoksen edustajien ja kannattajien tekevän samoin.