Jos kotona asuvasta vammaisesta ja kotona lomalla olleesta vammaisesta löytyy pienikin mustelma, omainen leimataan heti syylliseksi, tehdään rikosilmoitus, määrätään tapaamiskielto tai lapsen kohdalla huostaanotto, kuten Joonan kohdalla.

Jos vammaiselle tulee mustelma (lapselle tai aikuiselle) hoitokodissa, perhekodissa tai muualla yhteiskunnan hoidossa, sen katsotaan  syntyneen pakkokeinoja käytettäessä. jotka sallii edelleen kehitysvammaisten  erityishuollosta annetun lain 42 §, erityishuollossa olevaan saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon toteuttaminen tai toisen turvallisuus välttämättä vaatii, Kehitysvammahuollon toteuttaminen pitää sitten sisällään kaiken mahdollisen.  Pakko käytettäessä, kiinni pitäessä, sitomisessa jne tulee aina ruhkeita ja mustelmia. rapatessa roiskuu....

Eduskunnan olikeusasiamies on kiinnittänyt jo 4 kertaa huomiota kehitysvammaisten pakon ja itsemääräämiusoikeuden säätelyyn tuloksetta. Suomi ei ole voinut ratifiopida YK:n vammaisten oikeuksia koskevaa sopimusta, koska pakkokeinolainsäädäntömme ei ole kehitysvammaisten kohdalla ajantasalla.

Syyttömyysolettama on keskeisiä ihmisoikeuksia,  Rikoksesta epäiltyä on pidettävä syyttömänä, kunnes syyllisyys tai syyttömyys on laillisesti todettu.  Vaikka olisikin saanut syyttämättäjättämispäätöksen ihmiselle jää ikuinen syyllisyyden leima...

Kuten Joonankin kohdalla,  tämä syyllisyysleima, vaikka syyttömäksi todettiin, vaikuttaa kaiken takana ja estää huostaanoton purun nyt vain eri perusteilla.

Eräälltä isoäidiltä vietiin kehitysvammaisen, puhumattoman autistisen aikuisen lapsenlapsen tapaamisoikeus, juuri tällaisen perättömän  ilmiannon perusteella ja vaikka hän sai syyttämättäjättämispäätöksen.

Prosessin aikana isoäidiltä vietiin edunavalvojuus ja nyt edunvalvoja vedoten pojan itsemääräämisoikeuteen, kieltää pojalta kaikki tapaamiset omaisten ja entisten ystävien kanssa, jopa 97 v isomummo "heitetiin ulos" kun hän yritti tulla hoitokotiin poikaa tapaamaan,  puhumaton poika näki tilanteen, mitä mahtaa ajatella.

Näiden kehitysvammaisiin kohdistuneiden vääryyksien ja ihmisoikeusloukkausten  estämiseksi olemme perustaneet kansanliikkeen kehitysvammaisten ihmisoikeuksien puolesta, olimme keväällä eduskunnassa, elokuussa oikeusministeriösää ja lokakuussa menenne ministeri Rehulan puheille.

Täällä adressit comissa on adressi myös tämän kehitysvammaisen pojan ja isoäidin tapaamisten puolesta

Pirkko Leskien  leskinen.pirkko@gmail.com

#24: Pirkko Leskinen - Syyttömyysolettama perusoikeuksia

Omakohtaisten(kin) havaintojen perusteella on pakko todeta, että Suomen lainsäädännössä on huostaanottojen (lapset) ja pakkohoitojen (nuoret/aikuiset) kohdalla paha aukko: sosiaalitoimi ja terveydenhuolto voi tietosuojaan vedoten kieltää suvereenisti virheensä, eikä millään ulkopuolisella taholla ole käytännössä keinoja murtaa tätä muuria. Korppi ei korpin silmää noki. Jos tekee valituksen niin mistä löydät pienessä Suomessa lääkärin/psykiatrin, joka asettuu virkaveljeään vastaan, tässä on koko ongelman perussyy.

Lainsäädännön tasolla pitäisi löytää sellainen menettely, jossa omainen tai asianosainen voisi vaatia jo heti erimielisyyksien alkuvaiheessa suullista käsittelyä, johon hän voisi tuoda mukaansa haluamiaan todistajia/asiantuntijoita. Lisäksi tietosuojalakia pitää muuttaa siten, että omainen/asianosainen voisi vaatia suljetussa käsittelyssä viranomaisia kertomaan ne syyt, joilla he toimenpiteitään perustelevat, tietosuojaan vetoaminen on nimittäin erittäin tehokas tapa antaa ymmärtää, että "tiedän asioita, mutta en voi niistä kertoa..."

Kannustan sinua ja kansanliikettä jatkamaan työtä sen puolesta, että lainsäädäntöä saataisiin muutetuksi yleensä huostaanottojen ja pakkohoitokäytäntöjen osalta, sekä kehitysvammaisten, että myös yleensä kaikkien kansalaisten osalta (ismo.isoheiniemi@gmail.com/0400708744)