Hehtaarin turvepellolta pääsee vesistöihin kaksi kertaa enemmän kiintoaineita, kuin vastaavan kokoiselta turpeennosto- tai metsätaloussuolta. Laaja turvemaiden metsätalous aiheuttaa kuitenkin vuosittain kaksi kertaa enemmän kiintoainepäästöjä, kuin turvepeltojen viljely. Kokonaispäästöissä turpeennosto jää kauaksi muista. Suomen luonnonsuojeluliitto arvostelee lukuja vähätteleviksi.

Hehtaarikohtaisia päästöjä vertailtaessa turvemaiden viljely näyttäytyy pahimpana päästäjänä. Viljelyn fosforipäästöt ovat kymmenkertaiset metsätalouteen verrattuna ja yli kaksinkertaiset turpeennostoon verrattuna.

Nurmen ja viljan viljelyllä on suuri vaikutus turvepellon typpipäästöihin, mutta päästöt joka tapauksessa moninkertaiset metsiin ja turpeennostosoihin nähden. Kiintoaineita turvepelloilta pääsee reilut kaksi kertaa enemmän, kuin vastaavan kokoiselta turpeennosto- tai suometsäalueelta.

Luvut perustuvat maa ja metsätalousministeriön soiden ja turvemaiden kansalliseen strategiaan.
Turvemaiden käytön vuosittainen kuormitus hehtaaria kohti

Turvemaiden metsätalous

Fosfori : 0,1 kg/ha

Typpi: 0,5 kg/ha

Kiintoaine: 73 kg/ha

Turvepeltojen viljely

Fosfori: 1 kg/ha

Typpi: 15/30* kg/ha

Kiintoaine 150 kg/ha*

*typpeä nurmella 15 kg/ha, viljalla 30 kg/ha

Turpeennosto

Fosfori: 0,4 kg/ha

Typpi: 9 kg/ha

Kiintoaine:60 kg/ha

Laajat metsäojitukset aiheuttavat suurimmat kiintoainepäästöt

Kun otetaan huomioon soiden käytön laajuus, pysyy turvepeltojen viljely edelleen kärjessä typpi- ja fosforipäästöissä. Kiintoainepäästöissä metsäojitusten valtava määrä nostaa metsätalouden selkeästi muiden käyttömuotojen yläpuolelle. Turvemaiden metsätalouden kiintoainepäästöt ovat viljelyyn nähden kaksinkertaiset, turpeennostoon nähden viisitoistakertaiset.

Turvemaiden käytön kokonaiskuormitus vuodessa

Turvemaiden metsätalous

Fosfori: 91 t

Typpi: 464 t

Kiintoaine: 71 000 t

Turvepeltojen viljely

Fosfori: 250 t

Typpi: 5 813 t

Kiintoaine: 37 500 t

Turpeennosto

Fosfori: 28 t

Typpi: 724 t

Kiintoaine: 4 580 t

Turvemaiden käyttö eri tarkoituksiin

Turvemaiden metsätalous

974 546 ha

Turvepeltojen viljely

249 500 ha

Turpeennosto

76 300 ha

Luonnonsuojeluliitto ei kuitenkaan luota päästöarvoihin


Kaikki jutussa mainitut luvut löytyvät soiden ja turvemaiden kansallisen strategian sivulta 87. Strategian voi ladata kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.

YLE Keski-Suomi / Petteri Juuti

#744: vieras - Yle Keski-Suomen uutinen

Strategia

Strategia (kreik. στρατός 'sotaväki' + ἄγω 'johtaa' > στρατηγός 'sotapäällikkö' > στρατηγία 'sodanjohto') tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Strategia liittyy erityisesti organisaatioiden johtamiseen: hyvä strategia on tärkeä esimerkiksi sodankäynnissä ja liikkeenjohdossa. Myös šakissa ja muissa strategiapeleissä pelistrategiat ovat keskeisiä.

Strategia tarkoittaa, että osataan jollain tavalla valistuneesti käyttää spontaania järjestystä ja pohtia yksinkertaisia kysymyksiä: toimiiko yrityksemme yhdellä vai usealla toimialalla ja haluammeko toimia vain Suomessa ja myös muualla? Strategia voi sitten ohjeistaa: tuonne päin menette! Suoranainen harhakuva strategiasta on, että siinä olisi kysymys suunnitelmataloudesta.

Siinä sitä on wikipedia selvitystä sanasta, jota Vapo ja sidosryhmänsä niin mielellään käyttävät joka käänteessä. Kohtalaisen selkeästi ilmaistu!