#15: as-lapsen as-äiti - Re: Re: Palveluita niitä tarvitseville 

 

"On erittäin mielenkiintoista, että asperger-diagnoosilla voi saada korotetun vammaistuen KELA:sta ja vaikeavammaisten kuntoutukset (KELA), mutta vammaispalveluista ei mitään palveluita saa..." Koska adressi on julkinen, kommentoin väärää käsitystä. Mitään ristiriitaa ei ole. AS-diagnoosilla ei saa korotettua vammaistukea Kelasta, kirjoittajan yleistämään pyrkivä ilmaisu on virheellinen. Kela arvio aina yksilökohtaisesti, kenelle se myöntää taloudellista tukea ja tuki myönnetään aina tietylle aikajaksolle. Täten joku henkilö voi saada taloudellista tukea ja toinen ei, vaikka kummallakin on AS-diagnoosi. Eri alueilla voi hyvinkin olla toisistaan poikkeava tapa myöntää asiakkaalle taloudellista tukea. Se, että joku kela on voinut antaa tietylle henkilölle taloudellista tukea jopa korotetun vammaistukean nimissä voi toisesta Kelasta olla virhe. Kelan taloudellisesti tukemat kuntoutuspalvelut, jotka yleensä tarkoittavat perheiden psykososiaalista tukea, taas määritellään hanakasti vaikeavammaisten kuntoutukseksi, koska sillä saadaan rajattua tuen hakijoita ja myöntäviä päätöksiä. Tuki tulee suunnata vain kaikista hankalimmille tapauksille. Tietenkin samassa hengessä lääkäri, joka kirjoittaa psykososiaalista tuentarvetta puoltavan lausunnon Kelalle pyrkii avustamaan perhettä tai hakijaa ja kirjoittaa hänen tuentarpeestaan, että se on mittava. "Kuntouksen" tarjoamat yritykset tietenkin muokkaavat oman tarjontansa näiden reunaehtojen puitteissa. Kelan myöntää taloudellista tukea monille eri ryhmille eri tarkoituksiin. Se ei voi tehdä hakemusformaattia ja käsittelyformaattia jokaiselle ryhmälle erikseen vaan Kela käyttää yleisformaattia. Täten se, että rahallista tukea haetaan "vammaistukena" ja päätös saadaan "vammaistukena" ei tarkoita, että Kelassa on katsottu hakijan olevan vammainen. Jos haluat saada itsellesi varmistuksen omasta vammaisuudestasi voit tiedustella Kelasta, oletko vammainen kun kerran haet heiltä itsellesi vammaistukea. Vammaispalvelutarve määritellään katsomalla henkilön kykyä selviytyä ikätasoisesti arkielämästään ja siksi on aivan luonnollista, että AS-diagnoosi ei oikeuta vammaispalveluihin.

On sanottu, että liittoon linkitetyn Empowerment-toiminnan kautta aspergeri voi osallistua positiivisessä hengessä yhteiskunnallisesti mielekkääseen toimintaan. Itse en ole huomannut empin viime vuosina voimaannuttaneen itseäni enkä ketään muutakaan. Ilmeisesti RAY on tehnyt osittaisesti samankaltaisen havainnon, toiminta on mitätöntä, sillä rahoitusta ei jatketa.

#16: Tarja Lundin - Re: Re: Re: Palveluita niitä tarvitseville 

"Vammaispalvelutarve määritellään katsomalla henkilön kykyä selviytyä ikätasoisesti arkielämästään ja siksi on aivan luonnollista, että AS-diagnoosi ei oikeuta vammaispalveluihin."

Voisitko sitten määritellä, missä vaiheessa lapsen pitäisi selviytyä yksin kotona tai kodin ulkopuolella esim. pystyä leikkimään yksin kotinsa pihassa? Vammaispalveluiden mielestä tämä ikä aspergerien kohdalla on ilmeisesti 18 vuotta. Meinaan kouluikäisen lapsen kohdalla "terveetkin lapset tarvitsevat runsaasti aikuisen ohjausta ja valvontaa". Tämä on nyt johtanut vanhemman pois jäämiseen työstään. Lasta kun ei voi jättää lainkaan yksin. 

 

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kouluikäinen lapsi pystyy normaalisti esim. ulkoilemaan yksin kodin lähiympäristössä. Tämän vuoksi katson, että asperger-lapsella tulisi olla oikeus vammaispalveluihin. Iltapäivähoitoa myönnetään 1-2-luokkalaisille, mutta lapsi on jo isompi. En pidä reiluna ratkaisua, että vanhemman on luovuttava työpaikastaan, koska asperger-lapsi ei ole oikeutettu vammaispalveluihin.