Vetoomus arabian puhekielen opetuksen lisärahoitukseen

Vetoomus arabian puhekielen opetuksen lisärahoitukseen Lähi-idän tutkimuksen ja Arabian kielen ja islamin tutkimuksen oppiaineisiin

Seemiläisten kielen oppiaineen nimi muuttuu syksyllä 2012 Lähi-idän tutkimuksen oppiaineeksi, joka tulee osaksi Afrikan ja Lähi-idän tutkimuksen oppiainekokonaisuutta. Uuden nimen myötä oppiaineen sisällöt muuttuvat koskemaan enemmän modernia Lähi-itää ja syventäviin opintoihin tulee erillinen modernin Lähi-idän linja, joka on mahdollinen myös arabian ja islamin tutkimuksen pääaineopiskelijoille.

Me Lähi-itää koskevista opintokokonaisuuksista kiinnostuneet toivomme nyt myös kielten osalta opintojen painottumista moderniin Lähi-itään, ja vetoamme, että laitos saisi lisärahoitusta arabian puhekielen opetukseen. Olemme kuulleet, että esimerkiksi Japanin tutkimukseen on saatu lisärahoitusta nimenomaan kielen opetukseen.

Perustelemme vetoomustamme sillä, että arabian puhekielen taidosta on tullut tärkeä ja välttämätön osa Lähi-idän politiikan ja kulttuurin tutkimusta. Ensinnäkin mielestämme yliopistotasoiseen kielenopiskeluun kuuluu arabian kielen kaikkien rekisterien hahmottaminen murteista klassiseen ja toiseksi Lähi-idän tapahtumien seuraaminen ja ymmärtäminen jollakin muulla kuin arabian kielellä ei luo kokonaisvaltaista käsitystä siitä, miten ilmiöihin suhtaudutaan paikallisesti ja millaiset vaikutukset niillä on alueen väestöön.

Lähi-idän asiantuntijoina meidän pitäisi pystyä kommunikoimaan paikallisten toimijoiden kanssa heidän omalla äidinkielellään, ja hyödyntämään tietoa arabiankielistä lähteistä, kuten radio- ja tv-uutisista, sosiaalisesta mediasta sekä paikallisten ihmisten haastatteluista. Näiden tietolähteiden seuraaminen ei onnistu vain arabian kirjakielen taidolla, sillä jokaisella arabimaalla on oma puhekielensä, jota käytetään maan tiedotusvälineissä, muussa mediassa ja päivittäisessä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Puhekieli on siis avain maan kulttuuriin ja politiikkaan, ja siksi arabian kielen murteiden oppiminen on keskeisessä asemassa Lähi-idän aluetutkimuksessa.

Yliopiston tarjoama pohja puhekielen omaksumiselle helpottaisi lisäksi opiskelijavaihtoihin ja työharjoitteluihin hakeutumista ja kentällä toimimista. Suomessa asuvana Lähi-idän tutkimuksen opiskelijana on haastavaa oppia tai pitää yllä arabian puhekielen taitoa vain oleilemalla jossakin arabimaassa tiettyjä aikoja, sillä Suomeen paluun jälkeen hankittu kielitaito unohtuu helposti.

Yliopiston tarjoama arabian puhekielen opetus siis antaisi välineitä tutkia Lähi-itää syvällisemmin ja monipuolisemmin ja vahvistaisi suomalaisten tutkijoiden ja asiantuntijoiden ammattitaitoa. Arabian puhekielen opetusta ei ole ollut tarjolla moneen vuoteen. Lisäksi toivomme oppiaineen tarjoavan tulevaisuudessa myös muiden alueella puhuttujen kielten, kuten turkin, heprean ja persian, puhekielen opetusta.